Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat koronavirus, aluevaalit, hyvinvointialueiden tehtävät, henkilökohtainen identiteetti sekä maaseudun ja kaupunkien asema.
Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, politiikkaa, vähemmistöjä, tiedon luotettavuutta ja sananvapautta.
Seuraavaksi kysyttiin, kuinka uhkaavana vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa oman, läheisten ja suomalaisten terveyden, talouden ja toimeentulon kannalta. Tiedusteltiin myös, onko vastaaja tehnyt etätöitä pandemian aikana ja miten hän haluaisi työskennellä jatkossa.
Hyvinvointialueisiin liittyen kartoitettiin vastaajien kiinnostusta ja tuntemusta niiden toiminnasta. Kysyttiin myös, millä hallinnon tasolla eri tehtäviä, kuten päivähoito ja varhaiskasvatus, peruskoulu, elinkeinopolitiikka ja julkinen liikenne, tulisi jatkossa pääsääntöisesti järjestää. Lisäksi tiedusteltiin, mitä tapahtuisi jos hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. Edelleen vastaajat arvioivat, miten terveydenhuolto nykyisin toimii. Kysyttiin myös vastaajien terveydestä ja terveyspalveluiden käytöstä.
Kiinnostusta äänestää aluevaaleissa ja muissa seuraavissa yleisissä vaaleissa kartoitettiin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen muista keinoista tiedusteltiin. Kysyttiin myös, pitäisikö poliitikon päällekkäisiä tehtäviä rajoittaa. Vastaajat arvioivat eri keinoja edistää asumisen, elinkeinojen ja yrittäjyyden edellytyksiä harvaan asutuilla alueilla sekä maaseudun ja kaupunkien asemaa ja tulevaisuutta. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon.
Vastaajien henkilökohtaista identiteettiä ja sen osatekijöitä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin myös eri väestöryhmien asemasta sekä mahdollisista ristiriidoista ja vastakohtaisuuksista.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.
Tutkimuksen vastaajat poimittiin Taloustutkimuksen internet-paneelista ositetulla satunnaisotannalla. Tutkimukseen vastasi 2042 henkilöä. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Taloustutkimuksen internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79-vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.