Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat turvallisuus ja erilaisiin uhkiin varautuminen, Suomen mahdollinen liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi, Venäjän toiminta, robotiikan ja tekoälyn vaikutus työhön ja työllisyyteen sekä hyvinvointi.
Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa Suomen kansainvälisiä suhteita, ulkopolitiikkaa, sotilaallista liittoutumista, työelämää ja pandemiaa.
Natoon liittymistä, turvallisuutta ja erilaisiin uhkiin varautumista kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, kuinka suurina uhkakuvina vastaajat pitävät esimerkiksi sotilaallista hyökkäystä Suomeen, kyberiskuja tai hybridivaikuttamista. Vastaajat arvioivat myös henkilökohtaista valmiuttaan erilaisiin toimiin mahdollisessa sotilaallisessa kriisitilanteessa. Edelleen kysyttiin, koska Suomen pitäisi tehdä ratkaisu Natoon liittymisestä tai liittymättä jättämisestä, pitäisikö Nato-jäsenyydestä järjestää kansanäänestys ja mitä hyöty- tai haittavaikutuksia Nato-jäsenyydestä voisi olla. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan nykyistä Venäjä-kuvaa maassamme ja Vladimir Putinin johtaman Venäjän toiminnan uhkaa.
Lisäksi tiedusteltiin, miten vastaajat sopeutuisivat liikennepolttoaineiden kuluttajahintojen korotuksiin. Vastaajat arvioivat myös eri yhteiskunnallisten vallankäyttäjien nykyistä valtaa ja työrauhalainsäädännön muuttamista. Kysyttiin, miten robotit ja tekoäly vaikuttavat vastaajien omaan työhön ja työntekoon. Edelleen kartoitettiin, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon.
Lopuksi kysyttiin luottamuksesta toisiin ihmisiin ja vastaajien omista vaikutusmahdollisuuksista. Kartoitettiin myös, kuinka tyytyväinen vastaaja on elämäänsä ja kuinka toiveikas tai pelokas hän on tulevaisuutensa suhteen.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.
Tutkimuksen vastaajat poimittiin Taloustutkimuksen internet-paneelista ositetulla satunnaisotannalla. Tutkimukseen vastasi 2074 henkilöä. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Taloustutkimuksen internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79-vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.