Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineessa vuodesta 1995 alkaen viiden vuoden välein kerätty postikyselyaineisto. Sen keskeisin idea oli toistaa muun muassa Englannissa ja Ruotsissa toteutetut kyselyt, joiden tavoitteena oli selvittää väestön käsitys köyhyydestä ja tutkia tältä pohjalta köyhyyden laajuutta ja kuvaa. Aineistoilla voidaan tutkia väestön mielipiteitä välttämättömyyksistä, deprivaatiota arkielämän eri ulottuvuuksilla, työmarkkina-asemaa ja -historiaa, lapsuudenkodin sosiaalista asemaa, subjektiivista hyvinvointia, asennoitumista hyvinvointivaltioon ja sosiaaliavustuksensaajiin.
Kyselyn tavoitteena oli saada kuva suomalaisten taloudellisesta toimeentulosta. Vastaajilta tiedusteltiin muun muassa heidän asumistilanteestaan sekä tyytyväisyydestä nykyiseen elintasoon.
Vastaajat arvioivat omat perheensä rahallista tilannetta. Vastaajilta tiedusteltiin erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin, pitääkö vastaaja tiettyjä hyödykkeitä ja palveluita itselleen välttämättöminä. Arvioitavina olivat mm. matkapuhelin, auto, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, parturissa käyminen, kotivakuutus ja terveyspalvelut. Vastaajia pyydettiin kertomaan omasta terveydentilastaan.
Avo- ja avioliitossa asuvat kertoivat, miten raha-asiat heidän perheessään hoidetaan ja onko puolisoiden välillä tuloeroja. Asenteita sosiaaliturvaan ja köyhyyteen kartoitettiin mm. esittämällä väittämiä köyhyydestä, toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista sekä tiedustelemalla minimituloa sekä mielipidettä siitä, onko toimeentuloturvan vähimmäismäärä riittävä. Lopuksi vastaajat kertoivat, paljonko heillä on erilaisia kuluja ja lainoja.
Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, asumismuoto, ruokakunnan koko ja lasten lukumäärä, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä 4000 henkilön otoksella. Aineiston otos poimittiin Väestörekisterikeskuksen rekisteristä satunnaisotannalla. Kysely toteutettiin kolmiportaisesti siten, että vastaajille lähetettiin kyselylomake ja kaksi muistutuskirjettä.