Suomalaisten arvot ja arkielämä -sarja koostuu vertailukelpoisin menetelmin kerätyistä tutkimusaineistoista, joiden avulla voidaan muodostaa suomalaista arvomaailmaa ja sen muutoksia tarkasteleva pitkä aikasarja. Tutkimushanke käynnistyi Martti Puohiniemen väitöskirjatyöstä 1990-1995. Aineistosarjan perustana on Shalom H. Schwartzin arvoteoria ja sarjan aineistot sisältävät Schwartzin Value Survey -arvomittarin (SVS).
Arvomittarin lisäksi aineistoissa on kartoitettu vaihtelevin, ajankohtaisin teemoin esimerkiksi suomalaisten kulutuskäyttäytymistä, mediankäyttöä, harrastuksia, vapaa-aikaa, työmotivaatioita, suhtautumista mainontaan, ruokailutapoja, ympäristöasioita, digitalisaation etenemistä, viihde-elektroniikan, internetin ja matkapuhelinten käyttöä sekä kansainvälistymistä. Aineistojen avulla voidaan yhdistää suomalaisten arvot ja arvomuutokset sekä yhteiskunnallisiin trendeihin että arkielämän ilmiöihin ja kulutuskäyttäytymiseen. Vuosina 1999-2005 tutkimuksella oli seitsemän asiakasta: Liikenneturva, Kuntien eläkevakuutus, Sanoma Media Finland, Sinebrychoff, Suomen Punainen Risti, Veho ja Yleisradio. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, Koneen säätiö ja Limor Oy. Aineistot on pääosin kerännyt TNS Gallup (nykyisin Kantar TNS). Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuodesta 1991.
Aineisto kartoittaa suomalaisten arkea, arvoja, asenteita ja ajan ilmiöitä.
Vuoden 2001 aineiston alussa kysyttiin vastaajien harrastuksista ja vapaa-ajan viettotavoista. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien arvoja eli elämää ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja. Aineisto sisältää Schwartzin 57-osioisen arvomittarin (Schwarz Value Survey, SVS).
Edelleen tiedusteltiin, miten vastaajat suhtautuvat sataan ajankohtaiseen asiaan, kuten Euroopan unioniin, pakolaisten vastaanottoon, tasa-arvoon ja kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseen. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomen Punaisen Ristin roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. He erittelivät myös kokemuksiaan kiireestä, kansainvälistymisestä ja ystävyyssuhteista.
Työelämää, työmotivaatiota ja hyvän työnantajan ominaisuuksia tarkasteltiin. Myös vastaajien alkoholijuomien käyttöä, suomalaista juomakulttuuria ja olutmainontaa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Edelleen selvitettiin vastaajien näkemyksiä rahasta, omistamisesta ja mainoksista. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta erilaisiin yrityksiin ja tuotemerkkeihin.
Vastaajien joukkoviestinten seuraamista ja mediankäyttöä tiedusteltiin. Kysyttiin sanoma- ja aikakauslehtien lukemisesta, television katselusta ja radion kuuntelusta. Vastaajat arvioivat, kuinka kauan he käyttävät päivittäin aikaa eri medioiden parissa ja kertoivat, mitä lehtiä he lukevat ja ohjelmia katsovat tai kuuntelevat. Kysyttiin myös digitaalitelevisiosta. Lisäksi eri viestimien kiinnostavuutta ja tarpeellisuutta selvitettiin. Julkisen palvelun periaatteella toimivan Yleisradion eri ohjelmien tärkeyttä arvioitiin. Vastaajien musiikkimakuakin kartoitettiin. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien erilaisia kiinnostuksen kohteita, kuten autoilu, politiikka, taide, uutiset, tiede, lastenhoito ja muoti.
Nykyajan ilmiöitä tarkasteltiin väittämien avulla, jotka käsittelivät esimerkiksi uutisten seuraamista, ihmissuhteita, kaupallisuutta, yritystoimintaa, suomalaisuutta, kansainvälistymistä ja minäkäsitystä. Tietotekniikkaan liittyen kysyttiin vastaajan digitaidoista ja tiedusteltiin, mitä laitteita vastaaja käyttää tai mahdollisesti aikoo hankkia. Edelleen kartoitettiin, kuinka usein vastaajat käyttävät matkapuhelinta ja internetiä. Tiedusteltiin myös vastaajan internetin ja matkapuhelimen käyttötavoista sekä suhteesta matkapuhelin- ja internet-operaattoreihin.
Vastaajien ruokailutapoja kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin muun muassa eri elintarvikkeiden ja ruokalajien käytöstä. Myös maailman ja yhteiskunnan muuttumista ja muutoksen suuntaa selvitettiin. Kysyttiin esimerkiksi, mitkä asiat ovat muuttuneet hyvään tai huonoon suuntaan ja mihin suuntaan kansallinen turvallisuus ja maamme talous ovat kehittymässä lähivuosina. Lopuksi kysyttiin terveydestä ja tasa-arvosta.
Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, ammatti, työssäkäynti, työnantaja, asuinpaikkakuntatyyppi, asuinlääni, perheen kotitalouden koko ja alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä sekä perheen tuloluokka ja toisen huoltajan ammatti. Tiedusteltiin myös lemmikkieläimistä ja henkilöautosta.
Tutkimuksen näyte muodostettiin puhelinluettelosta ja vastaajat rekrytoitiin puhelimitse. Vastaajat saivat postitse palautettavan kyselylomakkeen. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 1402. Gallup keräsi aineistosta 88 prosenttia ja Haastattelukeskus 12 prosenttia.