Childcare-sarjassa tarkastellaan lastenhoidon tukia, varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa ja vanhempien lastenhoidon ratkaisuja. Sarja sisältää kysely- ja haastatteluaineistoja. Tutkimuksen kohteena ovat tietyillä alueilla asuneet vanhemmat ja huoltajat, joilta on kerätty aineistoa eri vaiheissa, esimerkiksi lapsen ollessa yksi- ja nelivuotias.
Childcare-sarjan aineistot on kerätty osana Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE). Hanke käynnistyi lokakuussa 2015 ja päättyi syyskuussa 2021. Ensimmäinen Childcare-aineisto kerättiin vuonna 2016.
Aineisto koostuu noin nelivuotiaiden lasten huoltajilta kerätyistä tiedoista liittyen lasten hoitojärjestelyihin ja varhaiskasvatusratkaisuihin. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE).
Haastatteluissa kysyttiin aluksi lapsen ja perheen arjesta, esimerkiksi mitä muutoksia viime haastattelun jälkeen on tapahtunut ja millaisia ratkaisuja lastenhoidon näkökulmasta on tehty. Sen jälkeen kysyttiin perusteluita lastenhoidon ratkaisuille, esimerkiksi miten ja miksi on päädytty nykyiseen ratkaisuun. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaista tukea ja apua vastaajat ovat saaneet lastenhoitoon ja sen ratkaisuihin liittyen. Lisäksi tiedusteltiin työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lastenhoitoon liittyvästä päätöksenteosta ja neuvottelusta perheessä. Haastateltavia pyydettiin kertomaan, millainen on nelivuotiaan lapsen tyypillinen päivä. Haastateltavilta kysyttiin myös, millainen heidän asunkuntansa on nelivuotiaan lapsen näkökulmasta sekä tiedusteltiin, mitä mieltä haastateltava olisi, jos kunta tarjoaisi viisivuotiaille ilmaisen varhaiskasvatuksen. Lopuksi pyydettiin pohtimaan tulevaisuutta, esimerkiksi millaista perheen ja lapsen elämä on mahdollisesti neljän vuoden kuluttua haastatteluhetkestä.
Taustatietoina ovat luokiteltuina koulutustausta ja ikä sekä kuntaluokitus. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.
Aineistossa olevan "haastattelun nimi" satunnaistetun kunta- ja vastaajakoodin perusteella tämän ja seuranta-aineistojen FSD3750 sekä FSD3755 välinen vertailu on mahdollista. Seurantahaastattelut on kerätty samoilta huoltajilta lasten ollessa alle kaksivuotiaita vuosina 2016-2017 ja alle kouluikäisiä koronapandemian aikana vuosina 2020-2021.
Haastateltavat on poimittu CHILDCARE-hankkeen aikaisempaan haastattelututkimukseen syksyllä 2016 tai keväällä 2017 osallistuneista henkilöistä.
Alunperin kutsu osallistua hankkeen kyselyyn, jonka perusteella haastateltavat ovat valikoituneet, lähetettiin kaikille Alajärven, Haminan, Kittilän, Lieksan, Salon ja Ulvilan alueella asuville vanhemmille, joille oli syntynyt lapsi 1.10.2014-30.9.2015. Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen osalta kysely lähetettiin kyseessä olevana aikana syntyneiden ja tietyillä postinumeroalueilla asuvien lasten vanhemmille. Postinumeroalueet valittiin harkinnanvaraisesti siten, että väestön koulutustaso, työllisyys ja huoltosuhde vaihtelivat alueiden välillä. Tutkimusalueisiin otettiin myös mukaan kunnanosia, joissa tiedettiin asuvan muita alueita enemmän maahanmuuttajaväestöä. Lisäksi huomioitiin alueiden sijainti suhteessa kunnan keskustaan ja niille sijoittuvat varhaiskasvatuspalvelut. Viimeksi mainittujen osalta haluttiin erityisesti varmistaa, että mukana on alueita, joilla on yksityisiä päiväkoteja sekä alueita, joilla näitä ei ole.