Lapsiuhritutkimukset-sarjan aineistoissa kohteena ovat lapset ja heidän väkivaltakokemuksensa. Näitä kokemuksia on kartoitettu vuodesta 1988 lähtien. Tutkimuksissa selvitetään laajasti valtakunnan tasolla 6- ja 9-luokkalaisten lasten kokemuksia väkivallanteon sekä uhrina että seuraajana olemista. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1988, 2008, 2013 ja 2022.
Vuoden 2022 Lapsiuhritutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muun muassa lapsiin kohdistuneet tai lähipiirissä tapahtuneet ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivalta, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen kanssakäyminen sekä internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä oppitunnin aikana. Edelliseen keruuseen vuonna 2013 verraten uudistettiin erityisesti digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa väkivaltaa mittaavaa osuutta.
Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, perhe- ja ystäväsuhteista, terveydentilasta sekä mahdollisista päihteiden käyttöä koskevista kokemuksista. Vastaaja sai lisäksi kertoa harrastuksistaan. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin harrastustoiminnan ohjaajan tai valmentajan aloitteesta mahdollisesti tapahtuneista asiattomuuksista, kuten lyömisestä, uhkailemisesta, seksuaaliseen kanssakäymiseen rohkaisemisesta tai päihteiden tarjoamisesta.
Lasten ja nuorten kokemaa rikoksen kohteeksi joutumista kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä uhkauksista. Kokemuksia kartoitettiin kysymällä muun muassa kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja omaa sekä tekijän päihteiden käyttöä. Ikätovereiden ja sisarusten välisiä väkivaltakokemuksia tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Aiempien kysymysten mukaisesti vastaaja sai määritellä tarkemmin kuka tai ketkä olivat tekijöitä sekä missä teot tapahtuivat.
Kyselyssä kartoitettiin myös tilanteita, joissa lapsi on nähnyt jonkun toisen joutuvan väkivallan uhriksi. Liittyen kokemuksiin vanhempien ja lapsien välisistä erimielisyyksistä kysyttiin, onko äiti tai isä muun muassa haukkunut, uhannut väkivallalla, tukistanut tai antanut selkäsaunan riitatilanteessa lapsen kanssa. Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui, kenen kanssa, minkä ikäisenä ja kuinka monta kertaa. Lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vastaajien osalta kartoitettiin seksuaalisia kokemuksia, kuten ensisuudelmaa, seurustelusuhteita ja seksiä, ikätovereiden kanssa.
Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan luokka-aste, sukupuoli, syntymämaa luokiteltuna, kotikieli ja perherakenne sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa luokiteltuna ja koulutustaso.
Tutkimuksen otos laadittiin Tilastokeskuksessa vuoden 2021 koulutietojen perusteella, ja se toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset poimittiin erillisinä otoksina muodostaen yhteensä neljä otosta: suomenkieliset kuudesluokkalaiset, suomenkieliset yhdeksäsluokkalaiset, ruotsinkieliset kuudesluokkalaiset ja ruotsinkieliset yhdeksäsluokkalaiset. Otoksista poistettiin koulut, joissa kuudesluokkalaisia oli alle 6 ja/tai yhdeksäsluokkalaisia alle 10. Näistä neljästä otoskehikosta poimittiin kouluja ositettuina ryväsotantoina ja ne ositettiin aluehallintoviraston ja tilastollisen kuntaryhmän mukaan. Poimittavien koulujen määrän määritti kuudes- tai yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden määrän suhteellinen osuus koko perusjoukosta kyseenomaisessa ositteessa.
Otoksen toisessa vaiheessa ensimmäisessä vaiheessa valituista kouluista poimittiin satunaisesti luokkia niin, että kuudensia luokkia poimittiin yksi, mikäli koulussa oli alle 50 oppilasta, kaksi, mikäli oppilaita oli 50 - 120 ja kolme, mikäli oppilaita oli yli 120. Yhdeksäsluokkalaisten kohdalla poimittiin yksi luokka, mikäli oppilaita oli alle 50, kaksi, mikäli oppilaita oli 50 - 100 ja kolme, mikäli oppilaita oli yli 100. Poiminnan lopputuloksena saatiin otos, jonka koko oli 700 koulua ja 23 049 oppilasta.
Ahvenanmaalla koulut poimittiin ositettuna tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Ositteista poimittiin kolme koulua kuudesluokkalaisista ja kaksi koulua yhdeksäsluokkalaisista, jolloin Ahvenanmaan osalta otos oli viisi koulua. Lopullinen otos edustaa koko Suomen (Manner Suomi ja Ahvenanmaa) suomen- ja ruotsinkielisiä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisia. Otoksen muodosti Tilastokeskus.