Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat kevään 2023 eduskuntavaalit, politiikka, ulkopolitiikka, verotus sekä Suomen julkinen talous.
Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa politiikkaa, maahanmuuttoa, puolueita, työmarkkinoita sekä ulkopolitiikkaa.
Seuraavaksi kysyttiin tarkemmin kevään 2023 eduskuntavaaleista. Vastaajilta tiedusteltiin äänestysaktiivisuutta, puoluekantaa sekä itselle tärkeitä teemoja ja aiheita, jotka määrittävät puolueen ja ehdokkaan valintaa. Lisäksi kysyttiin ajatuksia tulevasta hallituksesta ja hallituspohjasta sekä siitä, mitkä asiat ovat sellaisia, joiden tulisi painottua tulevan hallituksen toiminnassa. Edelleen tiedusteltiin ajatuksia puolueiden ajamasta politiikasta ja siitä, miten tehokkaasti eri puolueet edistävät tiettyjä aiheita ja teemoja.
Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin ajatuksia verotuksesta ja veropolitiikasta sekä Suomen julkisen talouden tasapainottamisesta. Myös ajatuksia työntekijöiden lakko-oikeuksista tiedusteltiin sekä sitä, millaisena maana Suomi näyttäytyy maahanmuuttajille.
Lopuksi tiedusteltiin suhtautumista Suomen Nato- ja EU-jäsenyyksiin sekä ajatuksia Suomen ulkopolitiikasta.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.
Tutkimuksen vastaajat poimittiin Taloustutkimuksen internet-paneelista ositetulla satunnaisotannalla. Tutkimukseen vastasi 2043 henkilöä. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Taloustutkimuksen internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79-vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.