Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa -kysely kartoittaa laajasti suomalaisten kulttuurimakua ja elämäntyylejä. Aineistossa käsitellään esimerkiksi vastaajan mieltymyksiä liittyen televisioon, elokuviin, musiikkiin, ruokaan, kirjoihin ja taiteeseen. Lisäksi selvitetään muun muassa vapaa-ajanviettotapoja, harrastuksia ja internetin käyttöä. Kysely toteutettiin hankkeessa The Dynamics of Cultural Stratification: How Cultural Classifications, Hierarchies and Tastes Change. Kysely noudattelee laajaa brittiläistä tutkimushanketta Cultural Capital and Social Exclusion ja vastaa aiemmin kerättyä aineistoa FSD2953 Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007.
Television katsomiseen liittyen kysyttiin ensin, kuinka usein vastaaja katsoi mitäkin kanavia ja kuinka monta tuntia hän katsoi televisiota päivässä. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaisista televisio-ohjelmista, kuten uutisista tai ajankohtaisohjelmista, komedioista, urheiluohjelmista tai elokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten sekä mistä luetelluista televisiosarjoista vastaaja piti eniten. Lopulta kysyttiin kiinnostusta seurata televisiosta televisioituja tapahtumia, kuten jalkapallon MM-kisoja, Itsenäisyyspäivän juhlia tai Euroviisuja.
Elokuviin liittyen kysyttiin, minkä tyyppisistä elokuvista, kuten toiminta-, komedia- tai fantasiaelokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten. Lisäksi kartoitettiin kiinnostusta katsoa eri elokuvaohjaajien elokuvia. Lukemisesta kysyttiin, mitä sanomalehtiä ja aikakaus- ja muita lehtiä vastaaja luki, millaisista kirjoista hän piti, mitä kirjoja vastaaja oli lukenut tai kiinnostunut lukemaan sekä montako kirjaa hän oli vuoden aikana lukenut. Musiikkiin liittyen tiedusteltiin mieltymystä eri musiikin lajeihin sekä sävellyksiin ja lauluihin. Kuvataidetta koskien kartoitettiin, mistä taiteellisista suuntauksista, kuten maisemamaalauksista ja modernista taiteesta, vastaaja piti eniten sekä mitä mieltä tämä oli eri kuvataiteilijoiden teoksista.
Seuraavaksi käsiteltiin kulttuurin ja kielten harrastamista kysymyksin siitä, oliko vastaaja joskus opiskellut säännöllisesti esimerkiksi musiikkia tai valokuvausta, kuuluiko tämä johonkin harrastekerhoon sekä mitkä olivat olleet hänen vanhempiensa kiinnostuksenkohteita hänen ollessa lapsi. Kieliin liittyen kysyttiin vastaajan äidinkieltä sekä muita osaamia kieliä. Myös internetin ja sosiaalisen median käyttötottumuksia kartoitettiin. Vapaa-aikaan ja lomanviettoon liittyen tiedusteltiin osallistumista erilaisiin tapahtumiin ja suhtautumista erilaisiin lomanviettotapoihin, kuten laivaristeilyihin tai mökkeilyyn.
Seuraavana aihealueena oli urheilu ja liikunta. Vastaajalta kysyttiin, paljonko hän harrastaa liikuntaa ja millaisia liikuntamuotoja. Tämän jälkeen käsiteltiin ulkonäköä ja terveyttä. Kysymyksiä esitettiin muun muassa siitä, oliko vastaaja koskaan rei'ittänyt korviaan, ottanut tatuointia tai noudattanut dieettiä. Lisäksi kysyttiin pukeutumistyylistä sekä siitä, millaisena vastaaja piti terveyttään. Seuraavaksi kysyttiin ruokailutottumuksiin liittyen, kuinka usein vastaaja käy ulkona syömässä, minkä tyyppisissä ravintoloissa tämä mieluiten ja vähiten mieluiten söi sekä millaisista ruuista hän piti. Kodinsisustukseen ja tavaroihin liittyen tiedusteltiin, mitä laitteita, kuten auto, DVD-laite tai espressokeitin, vastaajalla oli sekä paljonko tällä oli esimerkiksi musiikkiäänitteitä, kirjoja ja taide-esineitä. Lisäksi kysyttiin, millainen olisi vastaajan toiveiden mukainen koti.
Tämän jälkeen käsiteltiin sosiaalisia verkostoja. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein hän oli yhteydessä läheisiinsä ja tunsiko hän eri ammateissa toimivia henkilöitä. Lisäksi tiedusteltiin osallistumista esimerkiksi poliittisten puolueiden, ammattiliiton tai urheiluseuran toimintaan, uskonnon tärkeyttä elämässä sekä äänestämistä vaaleissa. Lopuksi esitettiin vielä mielipideväittämiä nykypäivän Suomea koskien.
Aineiston taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, kotitalouden koko, asumismuoto, koulutus, tulot, ammatti ja työsuhteen tyyppi. Lisäksi aineisto sisältää vanhempien ja puolison koulutus- ja ammattitiedot.
Otos poimittiin helmikuun alussa 2018 satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Perusjoukkona olivat 18-74 -vuotiaat Suomen kansalaiset pois lukien Ahvenanmaa. Otoskoko oli 3 500 havaintoa.
Kaikkia vastaajia lähestyttiin kolme kertaa postitse. Tämän lisäksi lähetettiin kolme sähköpostimuistutusta ja tekstiviestimuistutus niille, joille saatiin sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Push to web -menetelmä: aluksi postitettiin verkkovastauskirje (paperinen kutsukirje osallistua kyselyyn), joka sisälsi linkin verkkolomakkeeseen. Verkkovastauskirje lähetettiin uudestaan, ja vasta kolmannessa postituksessa oli mukana paperilomake linkin ohella. Näin toimien 74.5% vastaajista vastasi itsetäytettävällä verkkolomakkeella ja 25.5% itsetäytettävällä paperilomakkeella.