Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkit-barometreille. Barometri selvittää kansalaisten, yrityspäättäjien, julkisen sektorin päättäjien, median sekä maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia. Barometri sisältää mm. seuraavia teemoja: hyvän elämän elementit, mielikuvat maaseudusta, oma maaseutusuhde, elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys, maaseudun kehittäminen, maaseudun tulevaisuus sekä merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2009-2013.
Maaseutubarometri kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Tutkimuksen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on jatkoa Sitran "Maamerkit - maaseudun merkitykset" -ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteutetuille maaseutubarometreille. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää yrityselämän päättäjien, poliittisten päättäjien, toimittajien sekä maaseutuasiantuntijoiden käsityksiä Suomen erilaisista alueista.
Aluksi vastaajilta tiedusteltiin millaisia mielikuvia maaseutu sekä kaupunki heissä herättää. Kysyttiin myös, miten erilaiset alueet vastaavat käsitystä maaseudusta. Haluttiin myös tietää kuinka voimakkaana vastaaja kokee maaseutu/kaupunki -identiteetin. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä maaseutu merkitsee vastaajalle tänä päivänä ja mitä maaseutu todennäköisesti tulee merkitsemään 10 vuoden kuluttua. Pyydettiin myös arvioimaan, miten maaseudun merkitys tulee tulevaisuudessa muuttumaan.
Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tulevaisuudenkuvia maaseudusta ja kysyttiin, mitkä niistä parhaiten vastaisivat toiveita maaseudun tulevaisuudesta ja miten he uskovat asioiden olevan vuonna 2035. Kysyttiin myös ilmastonmuutoksesta ja sen suhteesta maaseutuun ja maaseudun kehityssuuntiin.
Edelleen esitettiin väittämiä ajankohtaisista maaseutuun liittyvistä aiheista sekä polttavimmista maaseudun kehittämistarpeista. Elinkeinoja ja yrittäjyyttä käsiteltiin pyytämällä vastaajilta arvioita eri alojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittymisestä maaseudulla sekä esittämällä yrittäjyyden yleistä kehittämistä koskevia väittämiä. Lisäksi esitettiin erikseen maaseutuun liittyvää yrittäjyyttä koskevia väittämiä ja tiedusteltiin, toimiiko vastaaja tai onko hän ryhtymässä yrittäjäksi maaseudulla.
Taustamuuttujina olivat muun muassa maakuntatiedot, syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, ammatti/asema, talouden bruttotulot, mitä puoluetta äänestäisi, yrityksen henkilömäärä, yrityksen toimiala, minkä tyyppisen median edustaja on sekä tehtävä edustamassaan mediassa.
Päättäjät valittiin eri hallinnon tasoilta, jotta otokseen saatiin monipuolinen näkökulma päätöksentekoon liittyvistä kysymyksistä. Otokseen valittiin mukaan europarlamentaarikot, kansanedustajat, kunnan-, kaupunginjohtajat/pormestarit, maakuntavaltuutetut sekä kunnanvaltuustojen puheenjohtajat.
Asiantuntijoista valittiin tutkimukseen he, jotka ovat aktiivisesti mukana aluetutkimuksessa, alueiden kehittämisessä ja/tai maaseutupolitiikassa tai muussa vastaavassa toiminnassa. Tutkimukseen valittiin henkilöitä, jotka ovat julkaisseet aiheesta tai osallistuvat aktiivisesti alan verkostoihin ja rakenteisiin.
Median edustajat sekä yrittäjät/yrityspäättäjät ovat Taloustutkimuksen paneelivastaajia.