DDI-kuvailu: Suomen kriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuus Afganistanissa: haastatteluaineisto 2023 DDI description: Effectiveness of Finland's Crisis Management Operations in Afghanistan: Interviews 2023 3835 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 1.0.0 Suomen kriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuus Afganistanissa: haastatteluaineisto 2023 [metadata]. Metadataversio 1.0.0 (2024-07-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3835; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3835 FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records), jonka tekijä on Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science Data Archive), on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä. FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records) by Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science Data Archive) are licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) license. FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records) av Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv) är licensierad under en Creative Commons Erkännande 4.0 Internationell (CC BY 4.0) licens. Suomen kriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuus Afganistanissa: haastatteluaineisto 2023 Effectiveness of Finland's Crisis Management Operations in Afghanistan: Interviews 2023 3835 urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3835 10.60686/t-fsd3835 Valtioneuvoston kanslia. VNTEAS Afganistan -tutkimuskonsortio Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. VN/28990/2021 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.

 1.0 Valtioneuvoston kanslia: Suomen kriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuus Afganistanissa: haastatteluaineisto 2023 [data]. Dataversio 1.0 (2024-07-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3835; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3835 Afganistanin sota (2001-2021) kehittäminen poliittiset kriisit kriisinhallinta konfliktinhallinta rauhanturvaaminen kansainväliset järjestöt vaikuttavuus kansainväliset suhteet kansainvälinen yhteistyö vaikuttaminen turvallisuus ulkopolitiikka turvallisuuspolitiikka siviilikriisinhallinta Yhteiskuntatieteet Muut Konfliktit, turvallisuus ja rauha Kansainvälinen politiikka ja järjestöt

Aineisto koostuu kriisinhallinnan toimijoiden haastatteluista, joissa he kertovat Suomen kriisinhallintatoiminnasta Afganistaniin liittyvissä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa vuosina 2002-2021. Haastatellut henkilöt kattavat kriisinhallinnan kannalta keskeiset hallinnonalat ja keskusvirastot sekä kahden vuosikymmenen ajanjakson. Aineisto on kerätty Valtioneuvoston kanslian koordinoiman VNTEAS Afganistan -tutkimuskonsortion toimesta. Tutkimus kohdistuu Suomen toiminnan tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkasteluun sekä siihen, miten vaikuttavuutta on arvioitu.

Haastateltaville oli muodostettu kolme eri haastattelurunkoa, jota kutakin ohjaa oma pääkysymyksensä, riippuen haastateltavan asemasta. Lisäksi haastattelukysymyksiin vaikutti tarkasteltava ajanjakso. Ensimmäinen haastattelurunko (1b) liittyy Afganistanin kriisinhallintaosallistumisen vaikutuksiin kotimaassa erityisesti valmiuksien, osaamisen kehittämisen ja viranomaistyönyhteistyön kannalta. Seuraava haastattelurunko (1c) koskee kriisinhallintaosallistumisen vaikutuksia Suomen kansainväliseen vaikuttamiseen EU:ssa ja Natossa sekä kahdenvälisissä suhteissa. Viimeinen haastattelurunko (1d) selvittää, kuinka Suomi on voinut Afganistan-osallistumisen kautta osallistua kansainväliseen kriisinhallinnan kehittämiseen.

Haastattelurungossa 1d haastateltavilta kysyttiin aluksi heidän roolistansa, taustasta ja työtehtävistä kansainvälisen kriisinhallinnan parissa. Heiltä kysyttiin myös, missä kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämisen prosesseissa/areenoilla on ollut mukana. Erityisesti kysyttiin Euroopan Unionista ja Natosta. Haastateltavien tuli kuvailla Suomen osallistumista kriisinhallinnan kehittämisen prosesseihin valittuna ajanjaksona. Vuoden 2009 vaalien ympäröivään ajanjaksoon (ajanjakso 2) liittyen kysyttiin, olivatko Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian sisällöt mukana kehittämisessä. Vuosien 2015-2020 ajanjaksoon (ajanjakso 3) liittyen kysyttiin puolestaan, oliko OECD:n kehitysapukomitea DAC:in kolmoisneksus-suosituksen sisältö mukana Suomen agendalla. Seuraavaksi kysyttiin, mitä kantoja Suomi on edistänyt kehittämisprosesseissa, ja miksi. Tarkemmin kysyttiin humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön, naisten asemaan, hyvään hallintoon ja oikeusvaltion kehittämiseen liittyvistä sisällöistä. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin konfliktisensitiivisyys ja Do No Harm periaate on ollut mukana Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämisessä. Lopuksi kysyttiin suomalaisesta viranomaisyhteistyöstä, onnistumisista ja saavutuksista sekä havaituista haasteista Suomen osallistumisessa kriisinhallinnan kehittämiseen.

Taustatietona aineistossa on haastateltavan ammatti ja haastattelupäivämäärä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.

 Suomi Afganistan Suomi Henkilö Individual Tapahtuma/prosessi/toiminta EventOrProcessOrActivity Kriisinhallinnan kannalta keskeisten hallinnonalojen ja keskusvirastojen toimijat, joilla on tietämystä Suomen kriisinhallintaosallistumisesta Afganistanissa tarkasteltavalta ajanjaksolta Kvalitatiivinen Poikkileikkausaineisto CrossSection Doty, Anisa Kuusi, Ilona Kiiveri, Aino Pyykönen, Juha Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta Nonprobability.Purposive Ei-todennäköisyysotanta: osallistuja-avusteinen poiminta Nonprobability.RespondentAssisted

Haastateltavat identifioitiin hankkeen ohjausryhmän tuella sekä niin sanottua lumipallomenetelmää hyödyntämällä. Haastatellut henkilöt edustivat tasapuolisesti kaikkia kolmea tutkimushankkeessa määriteltyä ajanjaksoa, ja he kattoivat kriisinhallinnan kannalta keskeiset hallinnonalat sekä keskusvirastot. Haastattelut toteutettiin pääosin Teams-alustalla. Kolme haastattelua tehtiin puhelimitse, kolme henkilöä lähetti vastauksensa kysymyksiin sähköpostitse ja yhden henkilön kanssa tavattiin kasvotusten. Haastattelut olivat kestoltaan 30-90 minuuttia.

 Verkkohaastattelu Interview.WebBased Puhelinhaastattelu Interview.Telephone Sähköpostihaastattelu Interview.Email Kasvokkainen haastattelu Interview.FaceToFace Haastatteluteemat tai haastattelurunko InterviewSchemeAndThemes Aineisto on kuvailtu mahdollisimman kattavasti suomeksi ja englanniksi. Aineisto on tarkistettu ja muokattu yksityiskohtaisesti. Tarvittaessa aineistosta on poistettu tunnisteita. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 31 litteraatiota odt-muodossa. Aineistosta on tuotettu lisäksi selailtava html-versio sekä taulukkomuotoinen csv-versio. Arkistoitavasta kokonaisuudesta puuttuu yksi haastattelu, jolle ei saatu arkistointilupaa. Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi. Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Tutkija on anonymisoinut aineistoa poistamalla haastateltavien nimet ja yhteystiedot. Myös kolmansien osapuolten nimet poistettiin aineistosta tapauskohtaisesti harkinnan mukaan. Päätökseen vaikutti esimerkiksi, miten tunnetussa yhteiskunnallisessa asemassa henkilö on. Lisäksi koulutustaustaan, työhistoriaan, titteliin sekä näiden ajanjaksoihin liittyviä epäsuoria tunnisteita karkeistettiin. Tutkijan tekemät muutokset on merkitty [hakasulkein]. Tunnisteellisuussyistä Tietoarkistossa tarkennettiin tutkijan tekemää anonymisointia. Aineistosta poistettiin tutkijoiden alkuperäisen anonymisointisuunnitelman mukaisesti tiedot haastateltavien iästä ja sukupuolesta, minkä lisäksi haastattelupäivämäärä karkeistettiin. Lisäksi joistakin haastatteluista poistettiin tai karkeistettiin virkauratietoja ja muita tietoja työhistoriasta. Tietoarkiston aineistoon tekemät muutokset on merkitty [[tuplahakasulkein]]. Anisa Doty, Saila Tykkyläinen, Juha Pyykönen, Tapio Koskimies (2023). Mukautuva ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta? Suomen osallistuminen kriisinhallintatoimiin Afganistanissa 2002-2021 sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2023:46. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-357-9 Anisa Doty, Saila Tykkyläinen, Juha Pyykönen, Tapio Koskimies (2023) Mukautuva ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta? Suomen osallistuminen kriisinhallintatoimiin Afganistanissa 2002-2021 sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2023:46. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-357-9 Mukautuva ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta? Suomen osallistuminen kriisinhallintatoimiin Afganistanissa 2002-2021 sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen URN:ISBN:978-952-383-357-9 Hakanen, J., & Ruohomäki, J. (2024). Kriisinhallinnan vaikuttavuuden arviointi toimintana Suomessa. Kosmopolis. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti, 54(1), 26-41. Kriisinhallinnan vaikuttavuuden arviointi toimintana Suomessa daF3835.sav SPSS Data File Kerro lyhyesti roolistasi/taustastasi/työtehtävistäsi kv. kriisinhallinnan kehittämisen parissa seuraavina ajankohtina: Aikajakso 1: 2000-luvun alkupuoli / Aikajakso 2: 2009 presidentin- ja maakuntavaltuuston vaaleja ympäröivä aika / Aikajakso 3: 2015-2020 operaatioiden loppupuoli Kerro lyhyesti roolistasi/taustastasi/työtehtävistäsi kv. kriisinhallinnan kehittämisen parissa seuraavina ajankohtina: Aikajakso 1: 2000-luvun alkupuoli / Aikajakso 2: 2009 presidentin- ja maakuntavaltuuston vaaleja ympäröivä aika / Aikajakso 3: 2015-2020 operaatioiden loppupuoli Missä seuraavista (tai muissa mahdollisissa) kv.krihan kehittämisen prosesseissa/areenoilla/foorumeilla olet ollut mukana/vaikuttamassa? Kuvaile rooliasi lyhyesti. Nato / EU Missä seuraavista (tai muissa mahdollisissa) kv.krihan kehittämisen prosesseissa/areenoilla/foorumeilla olet ollut mukana/vaikuttamassa? Kuvaile rooliasi lyhyesti. Nato / EU AJANJAKSO 1 (2002-): Onko sinulla näkyä siihen miten Suomi osallistui kv.kriisinhallinnan kehittämisen prosesseihin ennen Suomen Afganistan operaatioiden alkua? Jos kyllä, kerro mitä tiedät. AJANJAKSO 1 (2002-): Onko sinulla näkyä siihen miten Suomi osallistui kv.kriisinhallinnan kehittämisen prosesseihin ennen Suomen Afganistan operaatioiden alkua? Jos kyllä, kerro mitä tiedät. AJANJAKSO 1 (2002-): Mikä oli keskeinen muutos Suomen osallistumisessa kv.kriha kehittämiseen vuoden 2002 jälkeen? AJANJAKSO 1 (2002-): Mikä oli keskeinen muutos Suomen osallistumisessa kv.kriha kehittämiseen vuoden 2002 jälkeen? AJANJAKSO 1 (2002-): Avasiko Suomen Afganistan osallistuminen ovia tai uusia osallistumisen paikkoja kv. kriha-kehittämiseen? Jos kyllä, mitä? AJANJAKSO 1 (2002-): Avasiko Suomen Afganistan osallistuminen ovia tai uusia osallistumisen paikkoja kv. kriha-kehittämiseen? Jos kyllä, mitä? AJANJAKSO 2 (2009-vaalien aika): Kuvaile Suomen osallistumista kv.kriisinhallinnan kehittämiseen vuoden 2009 aikoihin - mitkä asiat olivat tuona aikana pinnalla? AJANJAKSO 2 (2009-vaalien aika): Kuvaile Suomen osallistumista kv.kriisinhallinnan kehittämiseen vuoden 2009 aikoihin - mitkä asiat olivat tuona aikana pinnalla? AJANJAKSO 2 (2009-vaalien aika): Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategia julkaistiin vuonna 2009. Olivatko sen sisällöt mukana kv. kriisinhallinnan kehittämisen agendalla? Jos kyllä, kuvaile millä tavalla. Jos ei, miksi ei? AJANJAKSO 2 (2009-vaalien aika): Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategia julkaistiin vuonna 2009. Olivatko sen sisällöt mukana kv. kriisinhallinnan kehittämisen agendalla? Jos kyllä, kuvaile millä tavalla. Jos ei, miksi ei? AJANJAKSO 3 (2015-2020): Kuvaile Suomen osallistumista kv.kriisinhallinnan kehittämiseen 2015-2020 välillä - mitkä asiat olivat tuona aikana pinnalla? AJANJAKSO 3 (2015-2020): Kuvaile Suomen osallistumista kv.kriisinhallinnan kehittämiseen 2015-2020 välillä - mitkä asiat olivat tuona aikana pinnalla? AJANJAKSO 3 (2015-2020): OECD:n kehitysapukomitea DAC:in kolmoisneksus-suositus (Recommendation on the Humanitarian, Development-Peace Triple Nexus) julkaistiin jäsenmaita velvoittavana vuonna 2019. Olivatko sen sisällöt mukana Suomen agendalla kv. kriisinhallinnan kehittämisessä? Jos kyllä, miten ja missä tämä näkyi konkreettisesti? Jos ei, miksi ei? AJANJAKSO 3 (2015-2020): OECD:n kehitysapukomitea DAC:in kolmoisneksus-suositus (Recommendation on the Humanitarian, Development-Peace Triple Nexus) julkaistiin jäsenmaita velvoittavana vuonna 2019. Olivatko sen sisällöt mukana Suomen agendalla kv. kriisinhallinnan kehittämisessä? Jos kyllä, miten ja missä tämä näkyi konkreettisesti? Jos ei, miksi ei? Mitä kantoja Suomi on edistänyt /vienyt kv.krihan kehittämisprosesseihin? Miksi juuri nämä asiat olivat tärkeitä? Mitä kantoja Suomi on edistänyt /vienyt kv.krihan kehittämisprosesseihin? Miksi juuri nämä asiat olivat tärkeitä? Onko Suomen kannoissa osana krihan kehittämisen prosesseja ollut mukana humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyöhön ja/tai rauhantyöhön liittyviä sisältöjä. Ja jos kyllä, niin mitä asioita/sisältöjä? Onko Suomen kannoissa osana krihan kehittämisen prosesseja ollut mukana humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyöhön ja/tai rauhantyöhön liittyviä sisältöjä. Ja jos kyllä, niin mitä asioita/sisältöjä? Millä tavoin naisten asemaan, hyvään hallintoon ja/tai oikeusvaltion kehittämiseen liittyviä sisältöjä on tuotu mukaan osana Suomen vaikuttamista kriisinhallinnan kehittämiseen? Miten? / Seurattiinko näiden sisältöjen etenemistä/integroitumista prosesseihin? Millä tavoin naisten asemaan, hyvään hallintoon ja/tai oikeusvaltion kehittämiseen liittyviä sisältöjä on tuotu mukaan osana Suomen vaikuttamista kriisinhallinnan kehittämiseen? Miten? / Seurattiinko näiden sisältöjen etenemistä/integroitumista prosesseihin? Ovatko kontekstin ymmärtämiseen liittyvät näkökohdat, johdonmukaisuus/koherenssi, täydentävyys ja/tai paikallinen omistajuus ja inkluusion kysymykset olleet mukana Suomen agendalla? Jos kyllä, mitkä näistä ja millä tavoin/miten näitä on konkreettisesti pidetty esillä? Kerro esimerkkejä? Ovatko kontekstin ymmärtämiseen liittyvät näkökohdat, johdonmukaisuus/koherenssi, täydentävyys ja/tai paikallinen omistajuus ja inkluusion kysymykset olleet mukana Suomen agendalla? Jos kyllä, mitkä näistä ja millä tavoin/miten näitä on konkreettisesti pidetty esillä? Kerro esimerkkejä? KONFLIKTISENSITIIVISYYDELLÄ JA DNH-PERIAATTEELLA VIITATAAN hankkeessa systemaattiseen tapaan analysoida konteksti & siinä oleva konfliktidynamiikka ja siinä olevat toimijat + oman toiminnan ja kontekstin välisen vuorovaikutuksen arviointi. Tavoitteena systemaattisesti huolehtia, ettei omalla toiminnalla syötetä konfliktidynamiikkaan tai tahattomasti luoda uusia jännitteitä, vaan että se vahvistaa rauhan ja vakauden rakentumista. Missä määrin konfliktisensitiivisyys ja/tai Do No Harm periaate on näin ymmärrettynä ollut mukana Suomen kv. krihan kehittämisessä? KONFLIKTISENSITIIVISYYDELLÄ JA DNH-PERIAATTEELLA VIITATAAN hankkeessa systemaattiseen tapaan analysoida konteksti & siinä oleva konfliktidynamiikka ja siinä olevat toimijat + oman toiminnan ja kontekstin välisen vuorovaikutuksen arviointi. Tavoitteena systemaattisesti huolehtia, ettei omalla toiminnalla syötetä konfliktidynamiikkaan tai tahattomasti luoda uusia jännitteitä, vaan että se vahvistaa rauhan ja vakauden rakentumista. Missä määrin konfliktisensitiivisyys ja/tai Do No Harm periaate on näin ymmärrettynä ollut mukana Suomen kv. krihan kehittämisessä? Kerro suomalaisesta viranomaisyhteistyöstä kv. kriisinhallinnan ja sen kehittämisen parissa. Kerro suomalaisesta viranomaisyhteistyöstä kv. kriisinhallinnan ja sen kehittämisen parissa. Mitä onnistumisia tai tähtihetkiä/saavutuksia voisit mainita Suomella olleen seurauksena osallistumisesta kv.krihan kehittämisprosesseihin? Mitä onnistumisia tai tähtihetkiä/saavutuksia voisit mainita Suomella olleen seurauksena osallistumisesta kv.krihan kehittämisprosesseihin? Minkälaisia haasteita olet havainnut Suomen osallistumisessa kv. krihan kehittämiseen? Minkälaisia haasteita olet havainnut Suomen osallistumisessa kv. krihan kehittämiseen? Onko jotain mitä haluaisit lisätä tai tarkentaa? Jotain mistä haluaisit kertoa, mutta mistä emme huomanneet kysyä? Onko jotain mitä haluaisit lisätä tai tarkentaa? Jotain mistä haluaisit kertoa, mutta mistä emme huomanneet kysyä?