Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat Euroopan unionin talous ja laajentuminen, europarlamenttivaalit 2024, perhe ja lapset, verotus, yritysten investoinnit sekä poliittiset lakot.
Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa EU:ta ja sen toimielimiä, työmarkkinauudistuksia sekä ammattiyhdistysliikettä. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien ajatuksia perheestä, puolisosta, lapsista ja lasten hankinnasta.
Verotus-aihetta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin, korottaisiko tai alentaisiko vastaaja Suomen verojärjestelmän eri veromuotoja. Tiedusteltiin myös, miten ansiotulojen verotuksen alentaminen vaikuttaisi vastaajan elämään, esimerkiksi tekisikö hän enemmän tai vähemmän töitä. Edelleen kartoitettiin, miten vastaaja suhtautuisi erilaisiin toimenpiteisiin houkutella investointeja Suomeen.
Näkemyksiä viimeaikaisista poliittisista lakoista selvitettiin. Pyydettiin esimerkiksi arviota, millaista haittaa lakot aiheuttivat arkielämään sekä taloudelle ja toimeentulolle. Kysyttiin myös yksittäisen poliittisen lakon sopivaa enimmäiskestoa.
Euroopan unioniin ja sen toimielimiin liittyen kysyttiin, aikooko vastaaja äänestää kesäkuun europarlamenttivaaleissa ja miten eri asioiden tulisi painottua EU:n komission ohjelmassa ja EU:n toiminnassa jatkossa. Kysyttiin myös mielipidettä EU:n rahoituksen lisäämisestä, EU:n mahdollisesta laajentumisesta Ukrainaan sekä kartoitettiin, miten vastaajat suhtautuisivat siihen, että esimerkiksi Albaniasta, Islannista, Isosta-Britanniasta, Israelista tai Venäjästä tulisi Euroopan unionin jäsen. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat suhtautuvat Nato-jäsenyyteen, EU-jäsenyyteen ja euroon. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tyytyväisyydestä omaan elämäänsä tällä hetkellä, mielialasta, suhtautumisesta tulevaisuuteen, ihmisiin luottamisesta sekä elämänhallinnasta.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.
Tutkimuksen vastaajat poimittiin Taloustutkimuksen internet-paneelista ositetulla satunnaisotannalla. Tutkimukseen vastasi 2087 henkilöä. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Taloustutkimuksen internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79-vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.