Sisäministeriön poliisiosaston ja vuodesta 2016 alkaen Poliisiammattikorkeakoulun poliisibarometrit, aikaisemmalta nimeltään poliisin turvallisuusbarometrit, selvittävät yli 15-vuotiaiden suomalaisten käsityksiä poliisin roolista, toiminnasta, palveluista ja niiden laadusta. Lisäksi ne kartoittavat maan sisäistä turvallisuutta sekä kansalaisten pelkoja ja rikosriskejä. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistot vuodesta 1999.
Poliisibarometri 2022 kartoittaa kansalaisten näkemyksiä poliisin toiminnasta sekä Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien luottamusta poliisiin, poliisin legitimiteettiä, poliisipalveluiden saatavuutta ja niiden onnistumista, poliisin näkyvyyttä sekä rikollisuuteen liittyviä kokemuksia ja rikoksista ilmoittamista. Tutkimus toteutettiin sisäministeriön, Tilastokeskuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Kyselyn alussa vastaajat arvioivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisin eri tehtävien tärkeyttä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä Suomen rikollisuustilanteesta ja turvallisuudesta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta lähiympäristössään sekä missä määrin eri asiat ja ilmiöt huolestuttavat heitä. Tämän jälkeen selvitettiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden, aseellisen uhkauksen, tietomurron tai seksuaalisen ahdistelun) uhriksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja ilmoittanut poliisille viimeksi jouduttuaan rikoksen uhriksi tai kohteeksi, ja jos ei ollut, mikä oli syynä ilmoittamatta jättämiseen.
Kyselyn viimeinen osio koski poliisin toiminnan arviointia. Siinä selvitettiin poliisipalveluiden saatavuutta ja näkyvyyttä kysymällä mm. kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, miksi hän oli yhteydessä poliisiin ja miten häntä kohdeltiin. Vastaajilta kysyttiin myös, miten hyvin poliisi on onnistunut eri tehtävien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä miten poliisipalvelut ovat kehittyneet asuinseudulla viime aikoina. Lopuksi vastaajat arvioivat sitä, suhtautuuko poliisi ihmisiin eri tavoin heidän etnisistä piirteistään tai sosioekonomisesta asemastaan johtuen sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, hätäkeskuksen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin, puolustusvoimien ja oikeuslaitoksen toimintaan.
Taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, koulutus, tuloluokka, poliisilaitosalue sekä vastaajan tai hänen lähisukulaisensa työskentely poliisin palveluksessa.
Otos on poimittu satunnaisotannalla koko väestöstä Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta, pois lukien Ahvenanmaan maakunta. Otoksen koko oli 8 500 henkilöä, joista kolmen postituskierroksen jälkeen yhteensä 4 044 henkilöä (47,6 %) vastasi tutkimuksen kyselyyn. Otoksen valinnat kohdistettiin suhteellisella kiintiöinnillä sukupuoli- ja ikäluokkaositteisiin. Otoksessa on ollut myös ylipeittoa, koska rekisterit, joista otokset poimitaan, eivät ole täysin ajantasaisia. Jos niistä olisi saatu tietoa, olisi netto-otos ollut jonkin verran pienempi ja vastausosuus vastaavasti hieman korkeampi. Katoon jai 4 456 henkilöä, eli 52,42 % otoksesta.