Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry) yhteistyössä kokoamien Amisbarometrien tavoitteena on kerätä kattavaa ja monipuolista tietoa Suomen ammattiin opiskelevien arjesta. Kyselyssä selvitetään mm. opiskelijoiden näkemyksiä koulutukseen hakeutumisesta, koulutuksen laadusta, opintojen sujumisesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista sekä työelämästä ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen Amisbarometri toteutettiin vuonna 2015, ja sen jälkeen keruu on toteutettu kahden vuoden välein.
Amisbarometri on tutkimus, jonka tavoitteena on saada kattavaa ja monipuolista tietoa Suomen ammattiin opiskelevista. Kyselyn keskeisiä teemoja ovat koulutukseen hakeutuminen, kokemukset opiskelusta ja opetuksesta, opintojen edistyminen ja kiinnittyminen opintoihin, opiskelijoiden työssäkäynti, asuminen ja toimeentulo, näkemykset työelämästä ja tulevaisuudesta sekä opiskelijoiden hyvinvointi ja vapaa-aika. Kyselyaineiston toteutuksesta ovat vastanneet Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS) yhteistyössä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n kanssa. Tutkimusta on rahoittanut SAKKI ry, joka sai rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien nykyisistä opinnoista kysymällä opiskellusta tutkintotyypistä ja alasta. Seuraavaksi kartoitettiin koulutukseen hakeutumista. Vastaajilta kysyttiin muun muassa syitä, miksi olivat hakeutuneet nykyiselle koulutusalalleen. Esillä olivat myös nykyisiä opintoja edeltävä elämänvaihe sekä opintomenestys aiemmissa opinnoissa.
Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin kokemuksia opiskeluun liittyen. Kysyttiin muun muassa opiskeluun käytetystä ajasta ja nykyisten opintojen eri osa-alueiden, kuten lähiopetuksen, etäopetuksen ja työssäoppimisen määrästä opinnoissa. Opiskelijoilta kysyttiin lisäksi opintojen haastavuudesta, oppilaitoksesta saadusta opetuksesta ja ohjauksesta sekä yleisiä kokemuksia oppilaitokseen liittyen. Tutkittaville esitettiin myös henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa koskevia väittämiä. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä opiskelutiloista ja oppimateriaaleista.
Tämän jälkeen esitettiin työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevia väittämiä sekä kysyttiin opintojen edistymisestä sekä opintoja hidastavista tekijöistä ja syitä opintojen keskeyttämisen harkitsemiseen. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin työssä käymisestä opintojen aikana, taloudellisesta tilanteesta ja asumismuodosta. Vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyen kysyttiin vastaajien terveydentilasta, kaveri- ja lähipiiristä, kokemuksista kiusatuksi tulemisesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Työelämää ja tulevaisuudenodotuksia tiedusteltiin kysymällä näkemyksiä valmistumisen jälkeisestä ajasta sekä työelämään siirtymisestä. Vastaajat myös arvioivat omia uratoiveita. Lisäksi kysyttiin, aikomuksista jatkaa opiskelua nykyisten opintojen jälkeen.
Taustamuuttujina ovat muun muassa oppilaitoksen kuntatyyppi, maakunta ja AVI-alue sekä vastaajan koulutusala, ikäluokka, sukupuoli, äidinkieli ja vanhempien työllisyystilanne ja koulutustausta.
Tutkimuksessa ei muodostettu otantaa yksittäisistä vastaajista. Kaikki OKM:n alaiset toisen asteen koulutusta tarjoavat oppilaitokset kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen. Oppilaitokset järjestivät vastaamistilanteen parhaaksi katsomallaan tavalla tai välittivät kyselylinkin opiskelijoilleen. Kysely suunnattiin kaikille nuorille ja aikuisopiskelijoille, jotka opiskelivat tiedonkeruuhetkellä ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa tai valmentavia koulutuksia, oppivelvollisuuden täyttäviä koulutuksia, tutkinnon osia tai muita koulutuksia (esimerkiksi TUVA, TELMA, korttikoulutukset). Vastauksia saatiin yhteensä 83 koulutuksen järjestäjältä (58 %) ja 89 oppilaitoksesta (57 %). Kyselyyn vastasi 15 580 opiskelijaa.