Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat luottamus yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan, tiedotusvälineet, tekoälyn käyttö, julkinen talous, verotus, sijoittaminen sekä Yhdysvaltojen presidentinvaalit 2024.
Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa politiikkaa, eläkejärjestelmää, vaaleja ja Suomen suhteita Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka suurta luottamusta vastaaja tuntee yhteiskunnassa vaikuttavia eri toimijoita kohtaan. Tiedusteltiin myös, mihin suuntaan vastaajat arvioivat esimerkiksi Suomen talouden, julkisen velan määrän, työllisyyden ja ulkoisen turvallisuuden kehittyvän lähivuosina.
Näkemyksiä suomalaista uutisvälineistä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajat arvioivat esimerkiksi eri uutisvälineiden tapahtumista välittämän kuvan totuudenmukaisuutta, uutisvälineiden väitettyä politisoitumista sekä perinteisten tiedotusvälineiden luonnehdintoja. Kysyttiin myös ulkomaisten uutisvälineiden seuraamisesta.
Tekoälyyn liittyen kysyttiin eri tekoälyn verkkosovellusten tuttuudesta ja mahdollisesta käytöstä. Tekoälyä käyttäneiltä kysyttiin ensisijaisesta käyttötarkoituksesta, käytön vaikutuksesta tehtävän hoitoon kuluneeseen aikaan ja tuotoksen laatuun sekä tekoälyn käytöstä työtehtävissä. Kysyttiin myös, miten työnantaja suhtautuu tekoälyn käyttöön työtehtävissä.
Julkiseen talouteen liittyen tiedusteltiin vastaajien ajatuksia mahdollisista lisätoimista ja menoleikkauksista, joilla julkista taloutta voidaan tasapainottaa. Kysyttiin myös verotuksen muutostarpeista ja perintöveron poistamisesta sekä työeläkejärjestelmän rahoituksesta. Lisäksi kysyttiin vastaajien suhtautumisesta sijoittamiseen sekä heidän omista sijoituksistaan osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin.
Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia erilaisia vaikutuksia Trumpin ja Harrisin valinnalla presidentiksi olisi esimerkiksi Yhdysvaltain talouteen sekä rauhaan ja konflikteihin maailmassa. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat suhtautuvat Suomen Nato- ja EU-jäsenyyteen sekä euroon.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli, talouden bruttotulot ja vähemmistöön kuuluminen.
Tutkimuksen vastaajat poimittiin Taloustutkimuksen internet-paneelista ositetulla satunnaisotannalla. Tutkimukseen vastasi 2018 henkilöä. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Taloustutkimuksen internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79-vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.