Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat turvallisuus ja erilaisiin uhkiin varautuminen, hyvinvointialueet, terveyspalvelut, talous, aatemaailmat ja vapaus.
Aluksi vastaajille esitettiin ajankohtaisia yhteiskunnallisista väittämiä, jotka käsittelivät muiden muassa EU:n ja Yhdysvaltojen roolia, Suomen turvallisuuspolitiikkaa, koulutusjärjestelmää, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kuntien palvelutuotantoa sekä yksilön vastuuta ja vapautta. Lisäksi kysyttiin Nato-jäsenyydestä, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja siihen liittyvistä mahdollisista rauhanehdoista, tulevaisuuden uhkakuvista ja niihin varautumisesta, sekä arvioitiin erilaisten tulevien kehityskulkujen toivottavuutta.
Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon he kokivat voivansa vaikuttaa elinoloihinsa eri vaalien kautta, kuinka hyvin he tunsivat hyvinvointialueisiin liittyviä asioita, ja miten he arvioivat terveydenhuollon toimivuutta eri osa-alueilla. Lisäksi kartoitettiin vastaajien suhtautumista talouskasvun edistämiseen liittyviin ehdotuksiin, erilaisiin talousjärjestelmiin ja ideologioihin, sekä heidän sijoittumistaan poliittisilla ja arvoulottuvuuksilla (vasemmisto-oikeisto, konservatiivi-liberaali).
Kysely sisälsi myös osion, jossa vastaajat arvioivat vapauksien määrää eri elämänalueilla, sekä sitä, edustavatko tietyt arvot ja toimintatavat heidän mielestään liberalismia, konservatismia, molempia tai eivät kumpaakaan.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli, talouden bruttotulot ja vähemmistöön kuuluminen.
Tutkimuksen vastaajat poimittiin Taloustutkimuksen internet-paneelista ositetulla satunnaisotannalla. Tutkimukseen vastasi 2070 henkilöä. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Taloustutkimuksen internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79-vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.