Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Aineistossa kartoitetaan media-alan ammattilaisten kokemuksia vihasta ja häirinnästä. Lisäksi selvitetään vastaajien sosiaalisen median käyttöä sekä yleistä hyvinvointia.
Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien sosiaalisen median käyttötottumuksia. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka usein he julkaisevat sisältöä eri sosiaalisen median palveluihin. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä työssä ja työnantajan suhtautumista julkiseen sosiaalisen median käyttöön. Seuraavaksi kartoitettiin työn vuoksi koettua häirintää ja vihaa sekä näiden vaikutuksia vastaajien toimintaan ja hyvinvointiin. Vastaajilta kysyttiin myös tunsivatko he tekijän ja ilmoittivatko he tapahtuneesta jollekin taholle. Lisäksi selvitettiin huolta mahdollisen häirinnän tai maalittamisen kohteeksi joutumisesta. Kyselyn lopussa käsiteltiin työhyvinvointia, työn imua ja sosiaalista tukea. Vastaajilta kysyttiin myös yleisestä hyvinvoinnista, onnellisuudesta sekä psyykkisen kuormittuneisuuden kokemuksista.
Kyselyn kokeellisessa osiossa selvitettiin, miten vastaajat suhtautuvat kuvitteellisen henkilön sosiaalisessa mediassa saamaan tappouhkaukseen uhrin läheisyyden perusteella. Vastaajilta kysyttiin, millaisia reaktioita tapahtuma heissä herättää, ja miten tappouhkauksen saaneen henkilön kannattaisi toimia.
Kyselyssä on käytetty seuraavia mittareita: Big Five Inventory BFI-S (Persoonallisuus), Eyesenck Impulsivity Scale EIS (Impulsiivisuus), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat), Single-Item Self-Esteem SISE (Itsetunto), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Ahdistuneisuus), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Psyykkisten traumaoireiden seulonta) ja Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari).
Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, koulutustaso, pääasiallinen toiminta, media-alan alue, jolla työskentelee sekä tieto siitä, kuinka usein vastaaja esiintyy työnsä puolesta televisiossa, radiossa tai lehdissä.
Tutkimukseen osallistui suomalaisia media-alan ammattilaisia suurista mediataloista. Mediatalojen valinnassa huomioitiin mahdollisimman hyvä alueellinen kattavuus. Osallistujien rekrytointi toteutettiin yhteistyössä mediatalojen ja Suomen Journalistiliiton kanssa. Kysely oli avoinna verkossa, ja se oli saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Kaikkiaan 3 698 ammattilaista sai sähköpostitse kutsun osallistua kyselyyn, joista 695 vastasi. Otos on lähellä saatavilla olevia tilastoja suomalaisista toimittajista. Suurin osa osallistujista työskentelee vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, ja freelancereita tai yrittäjiä oli vähemmän, mikä selittyy rekrytoinnin painottumisella mediataloihin. Osallistujia saatiin kaikilta Suomen alueilta.