ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000.
Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on ISSP-sivullamme.
ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö.
Vuonna 2024 kansainvälisen International Social Survey Programme (ISSP) -väestökyselyn aiheena oli digitaalinen yhteiskunta. Aineisto sisältää suomalaisten näkemyksiä digitaalisesta yhteiskunnasta sekä internetin ja digitaalisen teknologian käytöstä. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa internetin käyttötiheyttä ja -tapoja, digitaalista osaamista, tietosuojaan liittyviä huolia sekä suhtautumista tekoälyyn ja robotiikkaan.
Vastaajilta kysyttiin internetin käytön yleisyydestä, käytetyistä laitteista ja käyttöpaikoista (esim. koti, työpaikka, julkiset tilat) sekä internetin käyttötarkoituksista, kuten viestintä, tiedonhaku, ostokset, viihde ja sosiaalinen media. Kyselyssä selvitettiin myös syitä internetin käyttämättömyyteen.
Aineistossa tarkasteltiin vastaajien kokemuksia esimerkiksi verkkohuijauksista ja verkkohäirinnästä, sekä luottamusta eri tietolähteisiin, muihin Internetin käyttäjiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Vastaajat kertoivat osallistumisestaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan verkossa ja fyysisesti. Lisäksi kysyttiin näkemyksiä yksityisyydestä, henkilötietojen suojaamisesta ja viranomaisten oikeuksista valvoa digitaalista viestintää.
Kyselyssä kartoitettiin myös digitaalisen teknologian koettuja hyötyjä ja haittoja eri väestöryhmille (esim. sukupuoli, ikä, koulutustaso, asuinalue, tulotaso). Tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvät kysymykset käsittelivät mm. suhtautumista tekoälyn käyttöön eri elämänalueilla, esimerkiksi lääketieteellisissä toimenpiteissä tai matkustuksessa, huolia työpaikkojen automatisoinnista sekä asenteita tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuudesta ja käytöstä.
Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, ammatti, äänestyskäyttäytyminen, bruttotulot, nykyinen työmarkkina-asema, kotitalouden koko sekä suuralue. Lisäksi taustamuuttujiin sisältyvät vastaajan puolison koulutus, ammatti ja työmarkkina-asema.
Vastaajat poimittiin systemaattisella satunnaisotannalla väestötietokannasta. Otoskoko oli 3100 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 1383. Ennen poimintaa henkilöt lajiteltiin kuntakoodin ja syntymäajan perusteella. Vastaajia tavoiteltiin maksimissaan kuusi kertaa keruun aikana niin kirjekutsujen, sähköpostin kuin paperisten lomakkeiden muodossa. Kato oli yhteensä 1717, joista keskeyttäneitä oli kymmenen ja kieltäytyneitä kymmenen.