Lapsibarometri on lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttama tutkimus, jonka avulla tutkitaan 6-7-vuotiaiden lasten arkea ja elämää. Lapsibarometrilla selvitetään lasten omia kokemuksia heitä koskettavista teemoista. Lapsibarometriin ovat vastanneet joko lapset itse tai sekä lapset että heidän vanhempansa tutkimuksen vuosittaisesta kohderyhmästä riippuen. Aineisto kerätään joka toinen vuosi ja ensimmäinen Lapsibarometri on kerätty vuonna 2016.
Aineistolla selvitettiin lasten mielipiteitä sekä kokemuksia esikoulusta. Lasten mielipiteitä ja kokemuksia kartoitettiin kysymysten avulla, jotka käsittelivät muun muassa leluja, leikkimistä, oppimista, kiusaamista sekä lepo- ja ruokailuhetkeä esikoulussa.
Ensin lapsen vanhemmalta kysyttiin taustatietoja lapsesta, perheestä sekä vanhemmista, minkä jälkeen haastateltiin lasta itseään. Ensimmäiset kysymykset lapsille koskivat leluja, leikkimistä sekä kavereita esikoulussa. Lapsilta esimerkiksi kysyttiin saavatko he leikkiä riittävästi esikoulussa. Seuraavaksi lapsilta tiedusteltiin, mitä he ovat oppineet, mihin he tarvitsevat apua aikuisilta sekä missä he ovat hyviä esikoulussa. Tämän jälkeen selvitettiin lasten kokemuksia lepohetkestä sekä kiusaamisesta esikoulussa. Lopuksi lapsilta kysyttiin vielä ruokailuhetkestä ja yleisesti siitä, mikä on tylsintä ja mikä taas parasta esikoulussa.
Aineiston taustamuuttujia ovat haastattelussa käytetty kieli, perheen lasten lukumäärä, lapsen asumisjärjestely ja sukupuoli, maakunta ja suuralue, perheen taloudellinen tilanne, sen vanhemman koulutusaste, jolla on korkeampi koulutus, tieto siitä, osallistuuko lapsi yksi- vai kaksivuotiseen esiopetukseen, sekä tieto lapsen osallistumisesta täydentävään varhaiskasvatukseen ja osallistumisen tiheydestä.
Tutkimuksen otanta tehtiin satunnaisotannalla Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä Manner-Suomen suomen- ja ruotsinkielisistä talouksista, joissa asui aineistonkeruuvaiheessa vuonna 2017 syntynyt lapsi. Aineistonkeruu kohdistettiin niihin lapsiin, joiden äidinkielenä on jompikumpi Suomen virallisista kielistä eli suomi tai ruotsi. Poiminnassa olivat mukana vain sellaiset henkilöt, joilla on väestötietojärjestelmässä kirjattu vakinainen osoite ja joilla ei ole turvakieltoa tai suoramarkkinointikieltoa. Otokseen poimittiin sekä lapsi että toinen hänen vanhemmistaan, ensisijaisesti äiti. Satunnaisotokseen poimittiin 4 000 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla, joita varten otokseen poimittujen vanhempien puhelinnumerot hankki Dun & Bradstreet Finland Oy. Tiedotekirje lähetettiin yhteensä 3 800 kotitalouteen. Näistä 408 osallistui tutkimukseen.
Tiedonkeruu toteutettiin lapsille kohdennetuilla puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Puhelinhaastatteluja toteutti yhdeksän henkilöä ja niitä tehtiin suomeksi ja ruotsiksi. Haastattelut toteutettiin siten, että noin kahden viikon sisällä ennakkokirjeen lähettämisestä soitettiin lapsen vanhemman, ensisijaisesti äidin, puhelimeen ja kysyttiin halukkuutta osallistua tutkimukseen. Mikäli vanhempi ja lapsi antoivat suostumuksen ja heille sopi, tehtiin lapsen haastattelu heti, tai sovittiin tarpeen mukaan sopiva haastatteluaika. Haastattelijat kirjasivat lasten vastaukset sanasta sanaan juuri siten kuin lapsi vastauksensa sanoitti.