Pitkittäinen kvalitatiivinen ORE-sarja on tuotettu ”3-3-3”-rakenteella: kolmea ihmisryhmää tutkittiin kolmen vuoden ajan kolmessa maassa. Tutkittujen ryhmien edustajat olivat a) henkilöitä, joilla oli ollut ongelmia videopelien pelaamisen kanssa ja jotka olivat hakeneet hoitoa, b) henkilöitä, jotka pelasivat kilpailullisia videopelejä yli neljä tuntia päivässä, mutta joilla ei ollut siihen liittyviä ongelmia, sekä c) 12-14-vuotiaita nuoria, jotka pelasivat videopelejä vähintään kaksi tuntia päivässä. Aineistot kerättiin Suomessa, Slovakiassa ja Etelä-Koreassa vuosina 2022-2027. Osa osallistujista edustaa myös muita kansallisuuksia.
Aineistot koostuvat kahdesta pääasiallisesta vuotuisesta haastattelutyypistä: pelihaastattelut, joissa keskitytään videopelikokemuksiin ja elämään, sekä kliiniset haastattelut, joissa keskitytään terveyteen ja hyvinvointiin. Nuorten ryhmän kanssa tehtiin lisäksi lyhyitä alkuhaastatteluja. Lisätietona sarja sisältää myös kaikkien osallistujien päiväkirjat (enintään yhdeksän merkintää vuodessa) ja transkriptoidut paneelikeskustelut, joissa kliinikot antavat tulkintoja valittujen osallistujien hyvinvoinnista. Kaikki aineistot jaetaan alkuperäiskielellä ja englanninkielisinä käännöksinä. Sarja on kerätty osana ERC:n rahoittamaa ORE-hanketta (101042052).
Aineisto sisältää kolme vuotta kestävän pitkittäistutkimuksen aloitushaastattelut. Haastateltavat ovat 7-9-luokkalaisia, jotka harrastavat aktiivisesti digitaalisia pelejä.
Alkuhaastattelujen tavoitteena oli muodostaa yleiskuva nuorten elämäntilanteesta aineistonkeruun alussa. Haastatteluissa käsitellään nuorten pelaamistottumuksia, perhe- ja kouluelämää sekä sosiaalisia suhteita. Lisäksi selvitetään heidän kokemuksiaan mm. koulukiusaamisesta, vapaa-ajan viettotapoja ja tulevaisuuden opintotavoitteita.
Taustatietona on mainittu mm. haastateltavan ikä ja sukupuoli. Aineisto sisältää sekä suomenkieliset haastattelulitteraatiot, että niiden englanninkieliset käännökset.
Tutkimusta varten otettiin yhteyttä 86 kouluun, joista 44 päätyi lopulta jakamaan kutsua. Mukana on sekä suuria/keskisuuria kaupunkeja että pieniä paikkakuntia. Tutkimukseen etsittiin 7-9-luokkalaisia yhteistyökoulussa opiskelevia nuoria, jotka harrastavat aktiivisesti digitaalisia pelejä (eli noin 2 tuntia päivittäin). Harrastamisella ei tutkimuksessa tarkoiteta pelkkää pelaamista, vaan myös mm. pelivideoiden katsomista ja pelitapahtumiin osallistumista. Valintakriteerinä oli myös se, että nuoret itse haluavat osallistua tutkimukseen ja myös heidän huoltajansa antavan osallistumiseen luvan. Osallistujia saatiin mukaan 27 koulusta, jotka edustavat 12 eri Suomen maakuntaa (19:stä).