Tiedebarometreissä kartoitetaan suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tieteen taso ja tarpeellisuus, tieteellis-teknisen kehityksen hyödyt ja riskit, tieteen moraali ja maailmankatsomukselliset näkökohdat. Ensimmäinen Tiedebarometri kerättiin vuonna 2001, jonka jälkeen keruu on toistettu aiemmin kolmen ja nykyään kahden vuoden välein. Tutkimuksen on vuoteen 2019 saakka toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tutkimukseen sekä kartoitettiin niiden roolia yhteiskunnassa. Uutena teemana kysyttiin vastaajan suhtautumisesta tekoälyyn sekä sen soveltamiseen yhteiskunnassa.
Aluksi tiedusteltiin, mistä tieteenaloista vastaaja on kiinnostunut sekä mistä tiedonlähteistä vastaaja saa tietoa tieteestä ja sen kehityksestä. Lisäksi kysyttiin tieteen ja tutkimuksen vaikutuksista ihmisten arkipäivään tulevaisuudessa sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan eri seikkoja liittyen tieteen ja tutkimuksen tilaan ja tasoon Suomessa. Tämän jälkeen kysyttiin luottamuksesta yhteiskunnan instituutioita sekä tiedettä ja tutkimusta kohtaan ja vastaajia pyydettiin nimeämään julkisuudessa esiintyvä tutkija, jota he pitävät luotettavana.
Lisäksi tiedusteltiin tieteen ja tutkimuksen kehittymisestä sekä tieteen kyvystä ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Vastaajilta kysyttiin myös tieteen ja yhteiskunnan sekä tieteen ja politiikan suhteesta. Edelleen kysyttiin tieteen suhteesta arkielämään ja omiin henkilökohtaisiin näkemyksiin. Lopuksi selvitettiin vastaajan suhtautumisesta tekoälyyn ja sen sovelluksiin, kuten itseajaviin autoihin tai kasvojentunnistukseen rajavalvonnassa. Viimeiseksi vastaaja sai pohtia tekoälyn tuomia mahdollisuuksia tai uhkia avoimessa kysymyksessä.
Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, asema, asuinkunnan koko, kuntaryhmitys ja suuralue, asumismuoto, talouden koko, koulutustietoja, puoluekanta ja talouden vuositulot.
Aineisto kerättiin Kantar Forum -internetpaneelin äänioikeutetuilta vastaajilta. Paneelin muodostavat jäseniksi rekrytoidut 15 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Itserekrytoituminen ei ole mahdollista. Kattava paneelirakenne takaa vastaajia kaikkiin tutkimustarpeisiin sekä erityyppisten väestö- ja asenneryhmien saamisen mukaan tutkimuksiin. Otanta on toteutettu 3-vaiheisena ositettuna otantana. Kyselyyn vastasi 1006 henkilöä.