Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta sekä siihen liittyvistä julkisen vallan politiikkatoimista. Kysely on kerätty osana laajempaa Kohti eko-hyvinvointivaltiota (ORSI) -tutkimushanketta.
Aluksi kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, mitä valtion ja kuntien pitäisi tehdä liikenteen ja asumisen päästöjen vähentämiseksi sekä työn ja toimeentulon järjestämiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Demokratiaa koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin mielipiteitä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia vahvistavista toimenpiteistä sekä eri yhteiskunnallisten ryhmien vaikutusmahdollisuuksista Suomen tulevaisuuden kehitykseen. Palveluja koskevassa osiossa käsiteltiin näkemyksiä siitä, miten keskeisiä peruspalveluita ja hyödykkeitä tulisi tarjota ja rahoittaa tulevaisuudessa.
Seuraavaksi kartoitettiin näkemyksiä kulutuksesta seuraavan kymmenen vuoden aikana liittyen esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen rajoittamiseen sekä rajoittamisen keinoihin. Lopuksi kyselyssä toteutettiin valintakoeasetelma (discrete choice experiment), jossa vastaajille esitettiin kahdeksasta valintatilanteesta neljä. Heidän tuli valita kahden vaihtoehtoisen tulevaisuuskuvan välillä mielestään parempi vaihtoehto. Vaihtoehdot olivat hahmotelmia suomalaisen yhteiskunnan tulevista kehityskuluista liittyen talouteen, tuloeroihin, ympäristön tilaan ja päätöksenteon demokraattisuuteen.
Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, äidinkieli, maakunta, koulutusaste, pääasiallinen toiminta, asuntotyyppi, asunnon hallintaperuste, kotitalouden koko, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, puoluekanta sekä arjen liikkumistapa.
Näyte on poimittu Taloustutkimus Oy:n internetpaneelista. Poiminta perustui kiintiöihin, joiden avulla pyrittiin varmistamaan, että lopullinen vastaajajoukko edustaisi mahdollisimman hyvin väestöä sukupuolen, ikäryhmän ja suuralueen mukaan. Koska panelistien aktiivisuus vaihtelee eri ikäryhmissä, nuorempia panelisteja kutsuttiin kuitenkin suhteellisesti enemmän tavoitellun vastaajamäärän saavuttamiseksi. Paneelikanta poimi tutkimukseen kutsuttavat panelistit satunnaisesti toivottujen kriteerien perusteella, mutta paneeli ei kuitenkaan edusta perusjoukkoa tai edustavaa otosta koko väestöstä.