Päihdetutkimus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama tutkimus, jossa kerätään tietoa 15-69-vuotiaiden suomalaisten huumeita ja muita päihteitä koskevista asenteista ja mielipiteistä sekä erilaisten päihteiden käytöstä. Päihdetutkimuksella tutkitaan muun muassa huumausaineiden käyttöä, lääkkeiden väärinkäyttöä, alkoholin käyttöä, tupakointia, päihteiden sekakäyttöä sekä päihteisiin liittyviä asenteita ja haittakokemuksia. Vuodesta 2010 lähtien Päihdetutkimuksessa on ollut mukana myös dopingaineiden käyttöä koskevia kysymyksiä. Päihdetutkimus toteutetaan joka neljäs vuosi, ja ensimmäinen tutkimus toteutettiin 1992. Tietoarkistoon aineistoja on arkistoitu vuodesta 2014 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa Päihdetutkimuksen yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Nuorisotutkimusseura ry:n kanssa.
Päihdetutkimus 2022 -kysely kartoittaa suomalaisen väestön päihteiden käyttöä, päihteitä koskevia asenteita sekä huumepoliittisia mielipiteitä. Lisäksi kyselyssä selvitetään alkoholin ja muiden päihteiden samanaikaista käyttöä sekä dopingaineiden käyttöä.
Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä kysymällä muun muassa tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön säännöllisyydestä sekä nuuskan ja nikotiinipussien vahvuudesta. Seuraavaksi kysyttiin alkoholin käytön yleisyydestä sekä annosmääristä. Tämän jälkeen tiedusteltiin vastaajien huumeisiin ja muihin päihteisiin liittyviä näkemyksiä muun muassa pyytämällä vastaajaa arvioimaan erilaisia huumausainepoliittisia toimenpiteitä koskevia väittämiä (esim. Mitä mieltä olet huumeiden käyttäjille tarkoitetuista käyttöhuoneista?). Lisäksi kyselyssä kartoitettiin yleisiä mielipiteitä huumelainsäädännöstä ja vastaajien kokemaa huumeiden uhkaa yhteiskunnassa. Myös vastaajien asenteita huumeisiin ja päihteisiin liittyvien tekojen rangaistavuudesta selvitettiin. Kyselyssä oltiin myös kiinnostuneita vastaajien kiinnostuksesta kokeilla erilaisia huumeita siinä tapauksessa, että ne olisivat laillisia.
Seuraavaksi kyselyssä selvitettiin vastaajien kokemuksia huumeiden näkyvyydestä Suomessa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa tuntevatko he huumeiden käyttäjiä ja onko heille tarjottu huumeita. Lisäksi kartoitettiin, kuinka helppoa vastaajien mielestä erilaisia huumausaineita olisi hankkia. Vastaajilta tiedusteltiin myös, mitä huumausaineita he ovat käyttäneet, minkä ikäisinä ja kuinka usein, sekä mistä he olivat aineita hankkineet. Lisäksi kyselyssä selvitettiin koronapandemian vaikutuksia huumeiden käyttöön ja hankintaan. Lisäksi kyselyssä oltiin kiinnostuneita huumeiden käytöstä aiheutuneista ongelmista. Kyselyssä kartoitettiin myös eri lääkkeiden ei-lääkinnällistä käyttöä, ilokaasun ja liuottimien käyttöä sekä eri päihteiden sekakäyttöä. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajien dopingaineiden käyttöä. Lopuksi tiedusteltiin vielä vastaajan terveydentilaa ja koettuja terveysongelmia.
Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan ikä, koulutus, paikkakuntatyyppi, perheasema, pääasiallinen toiminta, siviilisääty, sukupuoli, työttömyyshistoria sekä vähemmistöstatus.
Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Otos ositettiin iän mukaan 15-39-vuotiaisiin ja 40-69-vuotiaisiin, ja alueen mukaan HSY:n jätevesialueella asuviin ja sen ulkopuolella asuviin. Kokonaisotoskoko oli 8 200 henkilöä, joista 3 857 vastasi kyselyyn.
Tiedonkeruu aloitettiin verkkokyselyllä, johon oli mahdollista vastata koko tiedonkeruun ajan. Myöhemmässä vaiheessa vastaajille tarjottiin myös mahdollisuutta paperilomakkeella vastaamiseen. Kaiken kaikkiaan postituksia oli syksyn aikana neljä: Kaksi ensimmäistä postitusta olivat saatekirjeitä, joissa kerrottiin tutkimuksesta ja annettiin ohjeet ja henkilökohtaiset tunnukset verkkovastaamiseen. Kolmas postitus sisälsi verkkovastaustunnusten lisäksi myös paperilomakkeen ja palautuskuoren. Neljäs postitus oli saatekirje verkkovastausohjeineen. Kirjeessä viitattiin myös mahdollisuuteen vastata aiemmin lähetetyllä paperilomakkeella. Vastaajia tavoiteltiin tiedonkeruun aikana myös sähköpostimuistutuksilla, jos heillä oli väestötietojärjestelmään kirjattu sähköpostiosoite.