Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkit-barometreille. Barometri selvittää kansalaisten, yrityspäättäjien, julkisen sektorin päättäjien, median sekä maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia. Barometri sisältää mm. seuraavia teemoja: hyvän elämän elementit, mielikuvat maaseudusta, oma maaseutusuhde, elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys, maaseudun kehittäminen, maaseudun tulevaisuus sekä merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Tietoarkistoon aineistoja on arkistoitu vuodesta 2009 lähtien.
Maaseutubarometri kartoittaa suomalaisten käsityksiä maaseudun merkityksestä ja tulevaisuudesta. Tutkimuksen tilasivat maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) ja maa- ja metsätalousministeriö. Tämä aineisto sisältää Suomen ruotsinkielisille kansalaisille suunnatun kyselyn vastaukset. Kyselyssä selvitettiin esimerkiksi mielikuvia maaseudusta, halua muuttaa maaseudulle, hyvän elämän kriteereitä sekä maaseudun merkitystä nykyhetkellä ja 10 vuoden kuluttua. Aineisto on osa toistuvaa tutkimusta, jossa tiedonkeruu toteutetaan säännöllisin väliajoin eri vastaajajoukoille. Kysymykset säilyvät tiedonkeruukerrosta toiseen pääosin samoina, mikä mahdollistaa tulosten ajallisen vertailun.
Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, millaisia mielikuvia maaseutu ja kaupunki herättävät heissä, ovatko tietyt alueet heidän näkemyksensä mukaan maaseutua vai eivät sekä miten erilaiset alueet, kuten haja-asutusalueet, kaupungit ja maaseutu, liittyvät heidän elämäänsä. Tämän jälkeen selvitettiin, kuinka paljon aikaa vastaajat viettävät erilaisilla alueilla vuoden aikana ja aikovatko he muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana joko maaseutumaisempaan tai kaupunkimaisempaan ympäristöön.
Tämän jälkeen kartoitettiin, mitä asioita vastaajat kokevat tarvitsevansa hyvän elämän saavuttamiseksi ja miten nämä asiat toteutuvat heidän kohdallaan tällä hetkellä. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, mitä he toivovat maaseudun tulevaisuudelta, mitä he uskovat maaseudun tulevaisuuden tuovan tullessaan ja mikä merkitys maaseudulla on kestävyysmurroksessa. Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisia maaseutuun liittyviä väittämiä sekä maaseudun yrittäjyyttä ja elinkeinoja koskevia väittämiä.
Aineiston taustamuuttujia ovat maakunta, suuralue, kuntaluokitus, kaupunki-maaseutuluokitus, syntymävuosi, ikä, sukupuoli, koulutusaste, ammattiasema, talouden yhteenlasketut bruttotulot, puoluepreferenssi eduskuntavaaleissa, äidinkieli, talouden koko, talouden tyyppi, lasten lukumäärä, lasten iät sekä asunnon tyyppi.
Taloustutkimus Oy haki ensin rekistereistä suomenruotsalaisia edustavan valtakunnallisen satunnaisotoksen, josta tutkimukseen pyydettiin puhelimitse mukaan henkilöitä alueittain kiintiöitynä tarkoituksenmukaisella tavalla (Uusimaa noin 44 %, Varsinais-Suomi noin 9 %, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa yhteensä noin 36 %, Ahvenanmaa noin 10 %).