Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkit-barometreille. Barometri selvittää kansalaisten, yrityspäättäjien, julkisen sektorin päättäjien, median sekä maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia. Barometri sisältää mm. seuraavia teemoja: hyvän elämän elementit, mielikuvat maaseudusta, oma maaseutusuhde, elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys, maaseudun kehittäminen, maaseudun tulevaisuus sekä merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Tietoarkistoon aineistoja on arkistoitu vuodesta 2009 lähtien.
Maaseutubarometri kartoittaa suomalaisten käsityksiä maaseudun merkityksestä ja tulevaisuudesta. Tutkimuksen tilasivat maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) ja maa- ja metsätalousministeriö. Tämä aineisto sisältää julkisen sektorin päättäjille, yrityspäättäjille, median edustajille sekä maaseutuasiantuntijoille suunnatun kyselyn vastaukset. Kyselyllä selvitetään vastaajien käsityksiä maaseudusta, maaseudun kehitystarpeista sekä maaseudun elinkeinoihin ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Aineisto on osa toistuvaa tutkimusta, jossa tiedonkeruu toteutetaan säännöllisin väliajoin eri vastaajajoukoille. Kysymykset säilyvät tiedonkeruukerrosta toiseen pääosin samoina, mikä mahdollistaa tulosten ajallisen vertailun. Kyselyyn oli mahdollista vastata suomeksi sekä ruotsiksi.
Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, millaisia mielikuvia maaseutu ja kaupunki herättävät heissä, ovatko tietyt alueet heidän näkemyksensä mukaan maaseutua vai eivät ja kokevatko he itsensä kaupunkilaisiksi vai maalaisiksi. Seuraavaksi kysyttiin, mitä maaseutu merkitsee vastaajille nyt tänä päivänä ja todennäköisesti kymmenen vuoden kuluttua. Lisäksi selvitettiin, mitä he toivovat maaseudun tulevaisuudelta ja puolestaan mitä he uskovat maaseudun tulevaisuuden tuovan tullessaan.
Lopuksi selvitettiin näkemyksiä maaseudun roolista kestävyysmurroksessa, maaseutuun liittyvistä väittämistä, maaseudun kehittämistarpeista sekä yrittäjyyttä ja maaseutuyrittäjyyttä koskevista väittämistä. Lisäksi vastaajat arvioivat, millaisista maaseutupoliittisista toimista olisi mahdollista karsia sekä miten eri alojen liiketoimintamahdollisuudet tulevat kehittymään maaseudulla.
Aineistossa kaikilta vastaajilta kerättyjä taustatietoja ovat vastaajaryhmä, vastauskieli, syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, ammattiasema, talouden yhteenlasketut bruttotulot, puoluepreferenssi eduskuntavaaleissa sekä äidinkieli. Lisäksi vastaajaryhmiltä on kysytty ryhmäkohtaisia taustatietoja. Julkisen sektorin päättäjiltä kysyttiin, miten heidät on valittu tehtäväänsä ja millä aluetasolla he osallistuvat päätöksentekoon. Maaseutuasiantuntijoilta kysyttiin muun muassa millä toimialalla he työskentelevät ja millä aluetasolla pääasiassa vaikuttavat. Yrittäjiltä kysyttiin toimialaa, liikevaihtoa vuonna 2022, yrityksen henkilöstömäärää sekä omaa asemaa yrityksessä. Median edustajilta kysyttiin puolestaan tehtävänkuvaa, edustamansa median lajia sekä median toiminta-aluetta.
Taloustutkimus Oy kokosi yrityspäättäjien sekä median edustajien otoksen. Yrityspäättäjien perusjoukko poimittiin Profinderin yritysrekisteristä, minkä jälkeen otos valittiin satunnaisesti. Median edustajien otos kerättiin harkinnanvaraisella poiminnalla erilaisista julkisista lähteistä. Yrityspäättäjille ja median edustajille toteutettiin puhelininformoitu sähköinen kysely. Julkisen sektorin päättäjien ja maaseutuasiantuntijoiden yhteystietolistan keräsi Luonnonvarakeskus (Luke) julkisista lähteistä, Ruokavirastosta ja Maa- ja metsätalousministeriöstä harkinnanvaraisella poiminnalla. Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella.