Näytetään 50 / 1931

Näytä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021
Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysely on osa KOTT-aineistosarjaa, joka . Tutkimushanketta rahoittaa Kansaneläkelaitos, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin, millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi . Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
opiskelijaväestöä, vaan tulosten laskennassa painokertoimien käyttö on välttämätöntä otannan ja kadon huomioimiseksi käänteistodennäköisyyspainotusta (IPW). Painokertoimissa huomioitu otanta ja kato (kadon huomioimisessa käytetty koko otokselle korkeakouluopiskelijaväestöä edustavia tuloksia. Painomuuttujien nimet aineistossa ovat: rg_strat, w_analys, rg_n ja w_expans . Lisätietoa painokertoimien käytöstä: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimuksetja-hankkeet /korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/tietoa-tutkijoille
Lääke- ja terveystieteet Toisen ja korkea-asteen koulutus Ruokavalio ja ravitsemus Päihteiden käyttö ja tupakointi Yleinen terveydentila ja hyvinvointi Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka Fyysinen kunto ja liikunta Perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
opiskelijasta (noin 6000 yliopisto-opiskelijaa ja 6000 ammattikorkeakouluopiskelijaa). Otantamenetelmänä vähintään noin 150 ja enintään noin 400 amk-opiskelijaa / 800 yo-opiskelijaa jokaisesta korkeakoulusta . Tutkimuskutsut lähetettiin sähköpostilla ja tämän jälkeen lähetettiin enintään kaksi muistutusviestiä sähköpostilla ja/tai tekstiviestillä. Kokonaisvastausaktiivisuus oli 53 prosenttia (n=6258). Vastausaktiivisuus oli miehillä 44 prosenttia (n=2392) ja naisilla 60 prosenttia (n=3866). Ikäryhmittäin vastausaktiivisuus oli 18- 21-vuotiailla 60 % (n=1565), 22-24-vuotiailla 55 % (n=2294), 25-29-vuotiailla 47 prosenttia (n=1760) ja 30-34- vuotiailla 46 prosenttia (n=639). Korkeakoulusektorin mukaan vastausaktiivisuus oli ammattikorkeakouluopiskelijoilla 49 prosenttia (n=2925) ja yliopisto-opiskelijoilla 56 prosenttia
18-34-vuotiaat suomalaisessa korkeakoulussa perustutkintoa suorittavat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäolevaksi keväälle 2021 ja joille oli saatavilla henkilötunnus
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021
Sarja kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa , terveyskäyttäytymistä, ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa, sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Yleisen osan lisäksi tutkimusaineistoihin liittyy vuosina 2000-2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos tekevät tutkimusta vuodesta 2021 eteenpäin nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Vanhanen, Tatu: Etniset konfliktit ja etninen nepotismi 2003-2011 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2014-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
Tutkimusaineisto liittyy professori Tatu Vanhasen pitkäaikaiseen etnistä nepotismia ja etnisiä konflikteja koskevaan tutkimustyöhön. Aineisto sisältää 176 valtiota ja kaksi mittaria: etnisten ristiriitojen aste (estimated scale of ethnic conflicts, EEC) kuvaa maan etnisten konfliktien määrää ja laatua sekä yhteiskunnassa. Aineisto kuvaa tilannetta eri maissa vuosien 2003 ja 2011 välisenä ajanjaksona. Lisäksi aineisto väestöstä. Tiedot on kerätty erilaisista kirjallisista lähteistä. Lähteet ja muuttujien tarkka kuvaus on
Bosnia ja Hertsegovina Sao Tome ja Principe El Salvador Trinidad ja Tobago
Bosnia ja Hertsegovina Sao Tome ja Principe El Salvador Trinidad ja Tobago
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Etniset konfliktit ja etninen nepotismi 2003-2011
Antigua ja Barbuda El Salvador Saint Kitts ja Nevis Saint Vincent ja Grenadiinit São Tomé ja Prínsipe Trinidad ja Topago
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Antigua ja Barbuda Bosnia ja Hertsegovina Saint Kitts ja Nevis São Tomé ja Prínsipe El Salvador Trinidad ja Tobago Saint Vincent ja Grenadiinit
]. Versio 4.0 (2011-06-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
(2010) ja IDEA, Global Database of Quotas for Women (2009). Ks. myös taustatieto.
El Salvador
graffiteissa esiintyy mm. poliittisia mielipiteitä ja iskulauseita, puolueiden nimiä, jengien tunnuksia , kaupallisia ilmoituksia, tiedotteita, uskonnollisia viestejä, filosofisia lausahduksia ja vaalimainoksia . Mukana on myös symboleita ja logoja. Pääosa graffitien sisältämistä teksteistä on espanjankielisiä . Aineisto on kerätty Keski-Amerikan osalta joulukuussa 2005 ja tammikuussa 2006, ja Etelä-Amerikan osalta tammi-huhtikuussa 2007. Kuvista on tuotettu pdf-muotoinen hakemisto, josta käy ilmi kuvausmaa ja
Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet
El Salvador
sanomalehtinumerot seuraavista lehdistä: El País (ennen ABC), The Guardian, Dagens Nyheter
. Lehdet ovat El País (ennen ABC) Espanjasta, The Guardian Iso-Britanniasta, Dagens Nyheter Ruotsista , Helsingin Sanomat Suomesta ja Le Monde Ranskasta. Aineistot on kerätty The Cultural Distinctions tutkittiin kulttuurisia hierarkioita ja niiden muutoksia kuudessa Euroopan eri valtiossa. Hanke on saanut tutkimusmäärärahat (2013-2015), Suomen Akatemian rahoitus (2013-2018, hankenumerot 291619 ja 309181). Aineisto täydentää hankkeessa kerättyä toista aineistoa FSD3385 Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sivumäärät ja kulttuurisivujen määrät em. liitteissä. Lisäksi on tieto, missä osassa kulttuuriuutiset alkavat
Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010
(Helsingin yliopisto): Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010
neljän kuukauden jaksoon ja poimimalla jokaisesta jaksosta satunnaisotannalla kaikki viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin. Vuodessa kertyi 21 sanomalehtinumeroa per lehti (3x7). Koska The Guardian ja Le vaihtui El País -nimiseksi myöhemmin, kertyi myös 18 lehteä per vuosi 1980-luvulle asti, mutta 1990
(Helsingin yliopisto): Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010
). Huomaa, että datan sivunumeroita kuvaavissa muuttujissa a_month, a_pages, a_page ja a_cul_pn ei ole Millyet-lehden tietoja, mutta lehden kuukausi- ja sivujen määrät on luettavissa a_file-muuttujasta.
artikkeleista vuosilta 1960-2010. Lehdet ovat El País (ennen ABC) Espanjasta, The Guardian Iso-Britanniasta , Dagens Nyheter Ruotsista, Helsingin Sanomat Suomesta, Le Monde Ranskasta ja Milliyet Turkista. Aineistot Countries, 1960-2010 (CUDIGE) -hankkeessa, jossa tutkittiin kulttuurisia hierarkioita ja niiden muutoksia , hankenumerot 291619 ja 309181). Lehdistä on luotu myös toinen aineisto FSD3386 Kulttuurierot, sukupolvet ja tietoja. Tarkat tiedot aineiston sisältämistä muuttujista ja niiden muodostamisesta löydät liitteestä bgF3386_eng.pdf. Aineistossa on tiedot, missä lehdessä artikkeli on julkaistu, ilmestymispäivämäärä, lehden ja kulttuuriosien sivujen määrä ja artikkelin alkamissivunumero. Edelleen tietoihin on koottu artikkelin ominaisuuksia kuten artikkelin tyyppi, sijainti sivulla ja sisältääkö se kuvia. Artikkeleista on kerätty myös ensimmäisten ja toisten kappaleiden pituuksia sekä kuvien sisältötietoja. Artikkelin kirjoittajasta on kerätty mm. sukupuolitieto ja onko hänen nimeä mainittu tekstissä. Seuraavaksi on kerätty tietoa, mitä
poimittiin niin, että vuosi jaettiin kolmeen neljän kuukauden jaksoon ja poimimalla jokaisesta jaksosta (3x7). Koska The Guardian ja Le Monde eivät ilmesty joka viikonpäivä, numeroita poimittiin 18 per vuosi (3x6). ABC-lehdestä, joka vaihtui El País -nimiseksi myöhemmin, kertyi myös 18 lehteä per vuosi 1980
seuraavien sanomalehtien kulttuuriosien artikkelit: El País (ennen ABC), The Guardian, Dagens
Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010
haastatteluista tehdyistä tiivistelmistä, jotka tutkija litteroi alunperin espanjaksi ja tämän jälkeen käänsi englanniksi. Haastattelu jakautui peruskysymyksiin ja apukysymyksiin. Peruskysymyksissä tiedusteltiin turismin kehityksestä, miten ihmiset vastaanottivat turismiprojektin, miten he (ja koko yhteisö) osallistuivat projektiin, miten he suhtautuivat turisteihin ja mitä he tekivät heidän kanssaan sekä miten heidän käsityksensä turisteista muuttuivat, miten turismi oli vaikuttanut heidän elämäänsä ja miten he suhteutuivat turismiin ja yhteisöön tulevaisuudessa. Apukysymykset koskivat yhteisöä ja sosiaalista pääomaa (Ovatko siihen?), kulttuuriperintöä ja perinteisiä taiteita, kulttuurivaihtoa sekä arvoja ja käyttäytymistä
Lapin yliopisto. Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta
Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti Vapaa-aika, matkailu ja urheilu Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen muutos
kolme valittiin tutkimukseen (La Pita, El Roblar ja La Corona), koska ne olivat keskenään hyvin -ohjelman tukemien yhteisöjen joukosta. Tutkija vieraili useissa yhteisöissä ja päätyi valitsemaan kohteeksi samanlaisia, turismin kehittäminen oli ollut niissä samanlaista ja ne olivat turismin kehittämisen suhteen
Vanhanen, Tatu: Etninen heterogeenisuus ja etniset konfliktit 2003-2010 [sähköinen tietoaineisto
Tutkimusaineisto liittyy professori Tatu Vanhasen pitkäaikaiseen etnistä nepotismia ja etnisiä konflikteja koskevaan tutkimustyöhön. Aineisto sisältää 176 valtiota ja kolme mittaria: etninen väkivallattomien etnisten konfliktien merkitystä ja etnisen väkivallan aste (Scale of Ethnic Violence, EV) kuvaa väkivaltaisten etnisen ristiriitojen määrää ja laatua. Aineisto kuvaa tilannetta eri maissa vuosien 2003 ja 2010 välisenä ajanjaksona. Tiedot on kerätty erilaisista kirjallisista lähteistä. Lähteet ja muuttujien tarkka
Bosnia ja Hertsegovina Sao Tome ja Principe El Salvador Trinidad ja Tobago
Bosnia ja Hertsegovina Sao Tome ja Principe El Salvador Trinidad ja Tobago
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Etninen heterogeenisuus ja etniset konfliktit 2003-2010
Helve, Helena (Tampereen yliopisto): Nuorten pätkätyöläisten arvot ja elämäntyyli Lapin
Nuorten haastatteluja tehtiin alunperin 22 kpl, joista kahden haastattelun äänitys epäonnistui . Nuorten haastattelujen lisäksi tutkimusta varten tehtiin myös työvoimatoimiston ja työpajahaastatteluja
Aineisto sisältää lyhytkestoista sesonkityötä Lapin hiihto- ja lomakeskuksissa tekevien nuorten taustatietoja, kuten ikää, ammattia, koulutusta ja asuinpaikkaa. Tämän jälkeen kysyttiin mm. lapsuudenperheestä , vanhempien koulutuksesta ja työstä, sekä omasta ystäväpiiristä. Lisäksi kysyttiin mm. harrastuksista, omasta koulutus- ja työhistoriasta, arvoista ja asenteista liittyen pätkätyöhön ja työhön yleensä, saatavasta yhteiskunnan tuesta, työnhausta, nykyisen työn luonteesta ja työvuoroista, vapaa-ajasta ja osallistumisesta , ihmissuhteista, elämänarvoista ja maailmankuvasta, sekä tulevaisuuden odotuksista. Aineistosta on tehty html
Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Työllisyys ja työllistyminen Työttömyys ja työttömät Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt
mainita iän, sukupuolen ja koulutuksen. Analyysissä ja julkaistavissa aineisto-otteissa haastateltavan kertomat työpaikat ja muut erisnimet tulee karkeistaa. Myöskään tuntureiden tai paikkakuntien nimiä ei saa mainita julkaisuissa. Karkeistamisen apuna voi käyttää Tilastokeskuksen toimiala- ja kuntaluokitusta. Yhtä mahdollista on yksinkertaisesti muuttaa esimerkiksi ravintoloiden, kahviloiden, hotellien ja lahjatavaraliikkeiden nimet seuraavasti: [ravintola], [kahvila], [hotelli] ja [lahjatavaraliike].
Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Nuorten pätkätyöläisten arvot ja elämäntyyli Lapin turistikeskuksissa 2009-2010
Antigua ja Barbuda El Salvador Saint Kitts ja Nevis Saint Vincent ja Grenadiinit São Tomé ja Prínsipe Trinidad ja Tobago
Vanhanen on kehittänyt vuosien tutkimustyön tuloksena. Muuttujat ovat kilpailullisuus, osallistuminen ja äänestyksen äänet on otettu huomioon, ja tällöin ilman todellista valitsijamiesvaalia osallistumis-muuttuja ja -jakaumista. Kansanäänestys nostaa muuttujan arvoa viidellä prosenttiyksiköllä, jos se on kansallinen ja yhdellä prosenttiyksiköllä, jos se on osavaltiollinen. Kansanäänestykset nostavat muuttujan arvoa korkeintaan 30 prosenttiyksikköä vuodessa, ja koko muuttujan maksimiarvo on 70 prosenttia . Demokratisoitumisindeksi on muodostettu jakamalla kilpailullisuus- ja osallistuminen-muuttujien tulo sadalla.
Antigua ja Barbuda Bosnia ja Hertsegovina Saint Kitts ja Nevis São Tomé ja Prínsipe El Salvador Trinidad ja Tobago Saint Vincent ja Grenadiinit
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Ks. käytön ja kuvailun oheismateriaalit.
(2010) ja IDEA, Global Database of Quotas for Women (2009). Ks. myös taustatieto.
demokratisoitumisindeksi (ID), naisten edustus prosentteina kansallisissa parlamenteissa (W) ja sukupuolella painotettu FSD1289 Demokratisoitumisen mittarit 1810-2010 ja "naisten edustus"-muuttujasta aineistossa FSD2183
Antigua ja Barbuda Bosnia ja Hertsegovina Saint Kitts ja Nevis São Tomé ja Prínsipe El Salvador Trinidad ja Tobago Saint Vincent ja Grenadiinit
Antigua ja Barbuda El Salvador Saint Kitts ja Nevis Saint Vincent ja Grenadiinit São Tomé ja Prínsipe Trinidad ja Topago
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Kaikki valtiot, jotka olivat itsenäisiä jo vuonna 1995, ja joiden asukasluku oli vuonna 2000
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS): Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
mielipiteitä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä maanpuolustuksesta. Mukana oli myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä turvallisuuden kehittymisestä seuraavan , luottamuksesta Euroopan unionin tulevaisuuteen ja Suomen puolustustarvikkeiden viennistä. Taustamuuttujina olivat asuvien lasten iät ja lukumäärä, perheen tuloluokka, ruokakunnan koko, asunnon tyyppi sekä aluemuuttujia.
Konfliktit, turvallisuus ja rauha Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta Kiintiöinä ovat ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakautuma. Haastatteluja tehtiin 54 kaupungissa ja 35 muussa kunnassa. Suurin osa haastatteluista tehtiin
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2018
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tietoarkistoon on
. Aineistoon on tallennettu artikkelin nimi, tekijät, tekijöiden organisaatiot, oppiaineet ja laitokset , oppiarvo ja asema, artikkelin julkaisuvuosi, lehden numero, lehden sivunumero, lehden osio, artikkelin
vuosikymmen 1988-1997 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2012-05-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Naistutkimus
Sukupuoli ja sukupuoliroolit
Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Bosnia ja Hertsegovina El Salvador Trinidad ja Tobago
Aineisto on jatkoa professori Tatu Vanhasen kokoamalle aineistolle FSD1216 Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000, joka oli tulos pitkäaikaisesta valtioiden demokratisoitumista ja valtaresursseja Power Resources, ER); ja 8) Valtaresurssi-indeksi (Index of Power Resources, IPR). Muuttujien tiedot on päivitetty edellisestä aineistosta, ja näiden laskutapaa on joissain tapauksissa tarkennettu tai nämä on AP. DD saadaan, kun lasketaan yhteen köyhyysrajan alla elävät (%) ja rikkaimman 10 % osuus koko väestön tuloista tai kulutuksesta vähennettynä 10 prosenttiyksikköä, ja vähennetään saatu summa sadasta NAP=100-AP. Viimeinen muuttuja, IPR (The Index of Power Resources), saadaan jakamalla IR:n ja ER:n
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt Talouden tila ja tunnusluvut
Bosnia ja Hertsegovina El Salvador Trinidad ja Tobago
Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto): Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000 [sähköinen
demokratisoitumista ja valtaresursseja koskevasta tutkimustyöstä. Kansainvälinen tiedeyhteisö tuntee aineiston myös ), osallistuminen (Participation) ja demokratisoitumisindeksi (Index of Democratization). Kilpailullisuuden arvot puolueen saamista äänistä tai paikoista parlamentissa ja/tai voittaneen presidenttiehdokkaan ääniosuudesta . Osallistuminen muodostuu äänestysaktiivisuudesta vaaleissa ja kansanäänestyksien lukumäärästä. Osavaltion sisäinen kansanäänestys nostaa muuttujan arvoa yhdellä prosenttiyksiköllä ja koko valtion käsittävä . Demokratisoitumisindeksi saadaan jakamalla osallistumisen ja kilpailullisuuden tulo sadalla. Resurssien jakautuneisuutta määrä -muuttujan arvo 1000 vastaa 100 prosenttia. Vuosina 1988 ja 1998 samaisen muuttujan arvo 5000 monialaistumisen indeksi (Index of Occupational Diversification) saadaan laskemalla kaupunkiväestön ja (Index of Knowledge Distribution) on lukutaitoisten prosenttiosuuden ja opiskelijoiden prosenttiosuuden ), joka saadaan jakamalla 10000:lla ammattien monialaistumisen, henkisen pääoman jakautuneisuuden ja
Antigua ja Barbuda Bosnia ja Hertsegovina Saint Kitts ja Nevis São Tomé ja Prínsipe El Salvador Trinidad ja Tobago Saint Vincent ja Grenadiinit
Antigua ja Barbuda Bosnia ja Hertsegovina El Salvador São Tomé ja Prínsipe Saint Kitts ja Nevis Saint Vincent ja Grenadiinit Trinidad ja Tobago
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt Talouden tila ja tunnusluvut
Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000
Aineisto koostuu Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksiin osallistuneiden naisten 17 ryhmä- ja kohdennettuja valmiusharjoituksia. Aineisto käsittelee vapaaehtoisen maanpuolustuksen teemaa ja haastateltavia on aineistossa 22. Aineisto on kerätty osana Maanpuolustuksen kannatussäätiön rahoittamaa TAHTO 2 -tutkimushanketta. Haastatteluissa keskusteltiin esimerkiksi Naisten Valmiusliiton NASTA-kurssien sisällöistä ja turvallisuus- ja varautumistaitoja sekä kansalaisvelvollisuuksia. Haastatteluissa keskusteltiin myös siitä , millaisia asenteita ja ajatuksia maanpuolustukseen ja sitä tukevaan järjestötoimintaan liittyy. Lisäksi haastatteluissa kysyttiin haastateltavien luottamusta viranomaisiin, ja kenelle heidän mielestään turvallisuuden , koulutus ja ammatti. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla aineistoa on helppo selata.
Maanpuolustuskorkeakoulu. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
valmiusliiton kursseilta ja sosiaalisen median kanavien kautta.
telakalla sekä työttömyysajasta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja muutoksista. Haastattelun teemoja olivat työhistoria, lapsuus ja perhetausta, työnteon merkitys itselle, telakkalaisuuden määrittely , työyhteisö, työttömyyden alku ja tunteet irtisanomisilmoituksen jälkeen, arki tällä hetkellä, sosiaaliset suhteet työn menetyksen jälkeen, rahan ja omaisuuden merkitys, mieliala ja terveys sekä työttömyys haastattelupäivämäärä, haastattelun kesto, haasteltavan ikä, ammatti, pseudonimi ja sukupuoli. Aineistosta on tehty
2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-02-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Sukupuoli ja sukupuoliroolit Työttömyys ja työttömät Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
työskennelleet telakoilla vähintään 20 vuotta ja jotka eivät olleet vakituisessa työssä tai opiskelupaikassa
avopalveluiden asiakkaille tai potilaille ja osa (kys. 22-23) laitospalveluissa olleille. Aluksi Aineisto sisältää tietoja päihde-ehtoisesta asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tiettynä laskentapäivänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä työskentelevät henkilöt kokosivat tietoja ongelmakäyttäjä ja myös niistä henkilöistä, jotka hakivat apua päihtyneinä tai päihteiden kertakäyttöön liittyvän väkivaltaista käyttäytymistä toimintayksikössä sekä asiakkaan mielenterveyden häiriöitä ja mahdollisia tulon syistä, asiakkaalle annetuista palveluista ja palveluihin käytetystä ajasta. Lopuksi vain yön yli jatkuvia palveluja antavilta toimintayksiköiltä kysyttiin hoitojakson kestoa ja syitä siihen, miksi toiminta, sosiaalinen asema ja asumistilanne.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)
Lääke- ja terveystieteet Päihteiden käyttö ja tupakointi Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
mm. A-klinikkasäätiöltä, päiväkeskuksilta, kirkkohallitukselta, Helsingin kaupungilta ja kasvatus- ja perheneuvoloista. On vaikea arvioida, kuinka kattava näin koottu osoitetietokanta on, koska ajantasaista ja
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja laskentavuorokauden (lokakuun toinen tiistai) aikana
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES): Päihdetapauslaskenta 2003
Päihdetapauslaskennoissa kerätään tietoja päihteisiin liittyvästä asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Tiedonkeruu toteutetaan neljän vuoden välein lokakuun toisena tiistaina. Laskentoja on tehty vuodesta 1987 lähtien ja Tietoarkistoon päihteiden käyttöä, palveluiden käytön syitä ja asiakkaan laskentapäivänä saamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Aineistojen keräämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Aineisto koostuu yksinhuoltajahaastatteluista, jotka kerättiin 22 eri yksinhuoltajalta vuosina 2001 ja 2003. Haastattelut valottavat yksinhuoltajien kohtaamia ongelmia koskien tulotasoa, elatusapua ja -tukea, koulutusta, asuinympäristöä, perhe- ja sukulaisuussuhteita, eroa ja sen jälkeistä elämää sijaitsevan kaupunkimaisen kunnan lähiöiden ja kylien asujaimistosta. Haastatteluissa käsitellään myös asuinpaikkavalintaa ja hyvinvointipalveluiden laatua. Haastattelut tehtiin suurimmaksi osaksi haastateltavien kotona ja vastaukset ovat muodoltaan vapaita ja kerronnallisia. Kysymykset varioivat ja muuttuvat keskustelun rakenteen mukana, mutta perusasettelu keskittyy asuinoloihin, mahdolliseen avioeroon ja sen syihin
Yksinhuoltajien haastattelut 2001 ja 2003
Sosiaaliset olot ja indikaattorit Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen
Hakovirta, Mia (Turun yliopisto): Yksinhuoltajien haastattelut 2001 ja 2003 [sähköinen
poiminta 2001 haastateltavia etsittiin neuvoloiden kautta ja muutaman haastatteluun suostuneen avulla uudet kasvatustieteiden ja sosiaalipolitiikan laitosten toteuttaman kyselyn vastaajista. Kyselyn lopussa vastaajilta oli
Nuorisobarometrin 2020 pääteemoja ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuus sekä niiden asua. Seuraavaksi kartoitettiin, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita he olivat viimeisen 12 kuukauden aikana käyttäneet ja kuinka monta kertaa. Kiinnostuneita oltiin myös siitä, kokivatko vastaajat saaneensa riittävästi tarvitsemaansa apua ja millaisia kohtaamisia heillä oli ollut henkilökunnan kanssa ja kohdistuiko heihin ennakkoluuloja tai syrjintää. Vastaajia pyydettiin kertomaan myös näkemyksiään liittyen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan Suomessa. Kysymyksillä selvitettiin, luottivatko vastaajat saavansa tarvitsemaansa palvelua ja ammattimaista hoitoa. Lisäksi kysyttiin, kokivatko he sosiaali - ja terveyspalveluiden lisäävän yhteiskunnallista tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja kuinka . Kiinnostuneita oltiin myös vastaajien kokemuksista liittyen sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöön. Lopuksi aineistossa pyrittiin selvittämään vastaajien kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja
ja äidinkielen mukaan.
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä
1.0 (2022-07-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
nuorisobarometreja. Niissä kartoitetaan säännöllisesti 15-29-vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymistä , kuluttamiseen, huumeisiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansalaisaktiivisuuteen liittyviä asenteita.
Tutkimuksessa tarkastellaan verkko-opiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia ja näkemyksiä sekä oppimistyyliltään, opiskelumotivaatioltaan ja itseluottamukseltaan erilaiset oppijat kokevat verkko-opiskelun ja opiskelun mielekkyyttä, vaativuutta ja monipuolisuutta. Samoin tiedusteltiin oliko opiskelijalla mielestään riittävästi kontakteja muiden opiskelijoiden, opettajien ja tutorien kanssa, saiko hän riittävästi vertaistukea, oliko etenemistahti sopiva ja toteutuiko oppimisen arviointi onnistuneesti. Lomakkeella kartoitettiin oppimateriaalien ja välineiden käytettävyyttä, monipuolisuutta ja laajuutta. Suhtautumista , kiinnostuneisuutta opiskeltuihin aihepiireihin ja luottamusta omiin oppimismahdollisuuksiin. Lopuksi selvitettiin vastaajan oppimistyyliä erilaisin kysymyksin. Tutkimus on tyypiltään kuvaileva ja vertaileva survey -kartoitus, jonka tarkoituksena oli tuottaa uutta arvioivaa tietoa verkko-opiskelusta ja siihen liittyvistä käyttäneen luokanopettajaopiskelijan vastauksiin. Taustamuuttujina olivat mm. ikä , sukupuoli ja
Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa 2002-2003
Toisen ja korkea-asteen koulutus
Vainionpää, Jorma (Tampereen yliopisto): Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa 2002-2003 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2008-05-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Väestöliiton vuoden 2015 Perhebarometrissä teemoina ovat lasten saamista koskevat ihanteet ja suunnitelmat. Kyselyssä käsitellään mm. perheen perustamista ja haluttua perhekokoa, raskaaksituloa , lastensaannin esteitä, parisuhteen tilaa ja vauvakuumetta. Kyselyä rahoittivat Väestöliitto, Alli Paasikiven Säätiö ja Suomen Kotien Kukkasrahasto. Kyselyn alussa tiedusteltiin vastaajan yleisiä taustatietoja , työmarkkinatilantetta ja parisuhteeseen liittyviä tietoja. Parisuhteesta tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka tyytyväinen on suhteeseen ja miten parisuhteen ja yhdessä asumisen näkee tulevaisuudessa. Seuraavaksi vastaajalta , taloudellisiin vaikeuksiin ja vanhemmilta saatavaan sosiaaliseen tukeen. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin lapsista: lasten lukumäärää, syntymävuosia ja lasten asumisjärjestelyjä. Edelleen kysyttiin ensimmäisen lapsen syntymän taustalla olleita tekijöitä ja syntymän myötä eteen tulleita haasteita. Haasteiden kohdalla esitettiin mm. terveyteen, pariskunnan erimielisyyksiin ja muista asioista luopumiseen liittyviä
-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3396
Perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet
tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen , vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
ja sitä, miten tapahtumajärjestäjän arvopäätökset vaikuttavat tähän elämykseen. Aineiston kohdefestivaaleja ovat Ilmiö, Kuudes Aisti, Naamat, Pienet Festarit Preerialla ja Ämyrock. Kyselyn alussa ja ohjelman kiinnostavuutta, tapahtumapaikan sijaintia ja halua viettää aikaa läheisten kanssa. Tämän , paikallisuuteen ja ekologisuuteen liittyen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan henkilökohtaisista arvoista. Lopuksi vastaajaa pyydettiin avovastauksella kuvailemaan tapahtuman tuottamaa kokonaiselämystä ja antamaan kehitysideoita. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, syntymävuosi, kansalaisuus ja koulutus.
Kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista Vapaa-aika, matkailu ja urheilu
verkkolomakelinkkiä Facebookissa ja osallistujat päättivät itse osallistumisestaan nähtyään kyselylinkin. Kyselyssä oli mukana myös Turun musiikkijuhlat (n=1) ja Naantalin musiikkijuhlat (n=10), mutta niistä tuli niin
Kohdefestivaalien (Ilmiö, Kuudes Aisti, Naamat, Pienet Festarit Preerialla ja Ämyröck) kävijät
(2020-04-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3323
pienfestareiden kävijöille vuonna 2013. Sarjaa kerätään festivaalikentän toimijoiden ja suomalaisten yliopistojen , ravitsemuspalveluihin ja festivaalialueeseen.
Tässä tutkimuksessa aiheina olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen työmuotojen lisäksi yliluonnolliset ilmiöt ja uskomukset. Käsityksiä Suomen evankelis-luterilaisen kirkosta tutkittiin vastakkaisten , tarpeellisuudesta, varakkuudesta, luotettavuudesta, avoimuudesta, tehokkuudesta, joustavuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Lisäksi vastaajalle lueteltiin seurakunnan eri toimintamuotoja ja pyydettiin arvioimaan niiden , horoskoopeista ja ennustamisesta. Edelleen kysyttiin mielikuvia eri kirkko- ja uskontokunnista ja kuulumista ajatuksia kirkosta eroamisesta ja uskontokuntiin kuulumattomilta ajatuksia evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja asuinlääni.
Kirkon tutkimuskeskus: Kirkkomonitor 1999 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2005-03-22
vaikeitakin sairauksia' ja 'Pelikorttien avulla voi ennustaa luotettavasti ihmisen tulevaisuutta'.
Uskonto ja arvot
uskonnollisuutta, uskomuksia, asenteita ja suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä muihin ilmiöt, henkisyys ja moraali. Kirkkomonitoreja on kerätty erillisenä osana kansainvälistä RISC Monitor -asennekartoitusta. Tutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet MDC RISC International ja Suomen Gallup (TNS Gallup , Kantar). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1999, 2002, 2004 ja 2007.
kosketukseen ja vuorovaikutukseen. Moderni yhteiskunta syntyy välineitä käyttävästä kanssakäymisestä ) ihmiset ja lehdessä esiintyvät (tuhannet) toimijat, erityisesti yleisöään edustava lehti ja toimijat , joutuvat keskenään kosketukseen ja vuorovaikutukseen. Pääteemoiksi saatiin tämän tehtävänasettelun mukaisesti seuraavat kaksi: (1) Keitä, mitä ja minkälaisia ovat lehdessä esiintyvät toimijat (lehti itse ja muuttujien suhteen. (2) Mitä toimijat tekevät? Varsinkin suhteessa toisiinsa? Miten erityisesti lehden ja luokittelemalla siirrot lukuisten muuttujien suhteen. (3) Toimijoiden ja toiminnan kontekstina ovat lehden jutut ja niissä esiintyvät pelit, joita niitäkin kuvattiin useiden muuttujien avulla.
yhteiskunta 1987 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2000-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Ikää tai luokkatasoa kysyvästä muuttujista g6 ja g13 on poistettu iän antaneet vastaukset
erilaisia haitallisen käyttäytymisen ilmenemisiä kouluympäristössä ja turvallisuushäiriöihin varautumista . Vastaajina kyselyssä ovat oppilaitosten rehtorit. Tutkimus on kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin teettämä sekä rahoittama ja liittyy Oppilaitosten turvallisuustutkimushankkeeseen. Aineistoa on kerätty taustakysymyksillä, joilla kartoitettiin muun muassa lukuvuoden pituutta, oppilaiden luokkatasoja, ryhmäkokoja ja henkilöstöryhmien edustajien määriä. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin koulun ympäristöstä ja pyydettiin muun toimintatapoja koulussa käytetään, kuten tilojen käytön rajoittamista, turvallisuuskoulutuksia ja , koulussa on käytetty rikkeisiin tai järjestyshäiriöihin. Kouluun ja koulurakennukseen kohdistuneista teoista ja niiden useudesta tiedusteltiin lukuisin erilaisin kysymyksin esimerkiksi, onko koulun omaisuutta vahingoitettu tahallisesti. Myös poliisi-ilmoitukseen johtaneista rikoksista ja rikosten kustannuksista kysyttiin. Väkivallan tekijästä ja sen uhrista tiedusteltiin lisäksi tarkentavia kysymyksiä, kuten
Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa, kpaino ja opaino. Kpaino huomioi kadon kunta- ja koulutyypeittäin ja korottaa aineiston perusjoukon tasolle. Opaino huomioi kadon kunta- ja koulutyypittäin.
Esi- ja peruskoulu Toisen ja korkea-asteen koulutus
Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Suomenkieliset peruskoulut ja lukiot
turvallisuustutkimus 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2019-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
vastaajien organisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden , henkilöstön riittävyyttä ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin onnistuneisuutta. Organisaation toiminta-alueen tilanteesta tiedusteltiin kuntien voimavarojen riittävyyttä palvelujen (mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen väestöryhmien, kuten mielenterveysongelmaisten, tilanteen helpottamiseksi ja ovatko nämä toimenpiteet olleet riittäviä. Sosiaaliturvaetuuksista kartoitettiin mm. tasokorotusten ja viranomaisyhteistyön tarvetta. Kunkin asukkaiden tarpeisiin. Tämän lisäksi kysyttiin neuvontapalvelujen muutoksesta ja sähköisten palvelujen vaikutuksesta niin asiakkaisiin kuin henkilökuntaankin. Sosiaalitoimien, Kelan toimistojen ja terveyskeskusten tahojen, kuten Kelan, yksityisen sektorin ja järjestöjen, tuottamien palvelujen riittävyyttä ja laatua . Lisäksi kysyttiin yhteistyön toimivuutta eri viranomaistahojen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko organisaation toiminta-alueella työvoiman palvelukeskusta ja
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Lääke- ja terveystieteet Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista , opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa . Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
, itsenäisiin terveyskeskuksiin (kuntayhtymissä pääterveyskeskus), täyden palvelun työvoimatoimistoihin ja lähetettiin useampia lomakkeita. Espoossa ja Vantaalla kyselyn saivat kaikki terveysasemat ja Helsingissä puolet terveysasemista. Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun sosiaalitoimiin lähetettiin johdosta kokonaisuudessaan vain kolme kyselyä. Työvoimatoimistojen ja Kelan toimistojen kohdalla kyselyn
Suomen kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset, työvoimatoimistot ja Kelan toimistot
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL): Sosiaalibarometri 2006 [sähköinen tietoaineisto ]. Versio 1.0 (2013-03-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (ent. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) on tehnyt , terveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot) arvioivat palveluiden tilaa ja kansalaisten
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS): Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2023 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-02-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
mielipiteitä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Mukana oli myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen uhkia, suhtautumisesta puolustusliitto Naton jäsenyyteen, Euroopan unionin ja Naton väliseen
Konfliktit, turvallisuus ja rauha Kansainvälinen politiikka ja järjestöt Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
ovat valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakautuma. Tutkimus toteutettiin koulutettua tutkimushaastattelijaa. Haastatteluja tehtiin 184 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 91 ja tehtiin 544 kpl. Haastatteluissa haastattelija luki kysymykset vastaajille ja tallensi vastaukset. Osassa
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2023
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tietoarkistoon on
Tutkimuksessa kartoitettiin Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä turvallisuudesta. Kysely laadittiin yhteistyössä SPEKin ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken. Kyselyn alussa kerättiin tietoa kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä yksilöiden ja yhteisöjen resursseista varautua yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin häiriötilanteisiin ja uhkiin. Kysyttiin esimerkiksi, kuinka yhteiskunnan turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden nykytilaa ja kehityssuuntaa lähitulevaisuudessa. Kysyttiin turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä väittämiä, joiden teemoina olivat politiikan hyväksyttävyys , turvallisuustekijät, teknologian vaikutus sosiaalisiin suhteisiin, median luoma turvallisuus ja kansalaisten tasa -arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Tämän jälkeen kartoitettiin turvattomuuden tunteita ja sitä, millä tahoilla on vaikutus turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Lopuksi kartoitettiin pienten lasten ja vanhusten turvattomuustekijöitä. Taustamuuttujina ovat asuinpaikkakunnan tyyppi, maakunta, suuralue, tilastollinen kuntajako ja
-, sukupuoli- ja tilastollista kuntaryhmäjakaumaa.
Konfliktit, turvallisuus ja rauha Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen Sosiaaliset olot ja indikaattorit
Iältään 18-79 -vuotiaat, mannersuomalaiset ja äidinkielenään suomea puhuvat henkilöt
tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-07-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi
Kansalaisturvallisuuskyselyt kartoittavat Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä kansalaisten varautumisesta erilaisiin yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin uhkiin ja häiriötilanteisiin. Lisäksi selvitetään kansalaisten näkemyksiä yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyen kysymällä tasa-arvoisesta kohtelusta sekä turvallisuus- ja turvattomuustekijöistä. Ensimmäinen
ja toinen -projekti: Kuolema, menetys ja muisto 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2019-08 -22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3138
Tietoarkistossa ja se perustui kirjoittajan nimen sukupuolimäärittelyyn. Epäselvissä tapauksissa tieto jätettiin
omaakin kuolemaa, läheisen kuoleman vaikutusta elämään, ihanteellista kuolemaa ja kuoleman jälkeistä elämää. Lisäksi kirjoittajat pohtivat suomalaisten suhtautumista kuolemaan ja aihepiiriin liittyviä yliluonnollisia kokemuksia. Aineiston keräsivät yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto ja Suomen Akatemian Mieli ja toinen -projekti (SA266573), jossa tutkitaan ihmismieltä ja yliluonnollisina pidettyjä ilmiöitä. Kirjoitukset olivat vapaamuotoisia ja ne poikkesivat toisistaan sisällöltään ja laajuudeltaan . Osa kirjoituksista piti sisällään yksityiskohtaisia kuvauksia kuolemantapauksista ja niihin kirjoituksissa pohdittiin suhdetta kuolleeseen henkilöön, ikävää ja kaipausta, kuolleen kanssa yhdessä koettuja asioita ja niiden vaikutuksia kirjoittajan elämään. Kirjoituskutsussa kirjoittajaa pyydettiin kertomaan , miten nykyään kuolemaan suhtaudutaan Suomessa, millaisena nähdään hyvä elämän loppuminen ja miten siihen voi itse vaikuttaa. Edelleen toivottiin näkemyksiä laitoshoidon vaikutuksista kuolevan ja omaisten
Suomen Akatemian Mieli ja toinen -projekti
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet Uskonto ja arvot
Kirjallisuuden Seuran nettisivuilla. Kirjoituspyyntö lähetettiin lisäksi SKS:n vakituiselle vastaajaverkolle ja
Kuolema, menetys ja muisto 2014
ruoka-, liikunta- ja unitottumukset 2006 ja 2008 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-03-22
Aineisto koostuu kuudesta alakouluikäisten suomenruotsalaisten lasten ruokatottumuksia, unta ja liikuntaa käsittelevistä tutkimusaineistoista, jotka on kerätty samoilta oppilailta (N: 876) ja heidän vanhemmiltaan vuosina 2006 ja 2008. Kyselyt toteutettiin Uuden- ja Itä-Uudenmaan alueiden ruotsinkielisissä kouluissa. Kyselyissä kartoitettiin lasten terveyskäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuten perheen ruokailutapoja, syötyjä aterioita, liikunnan määrää ja nukkumistottumuksia. Lisäksi aineistoon on sisällytetty mittaustietoa lapsen painosta, pituudesta ja vyötärönympäryksestä molempina tutkimusvuosina . Kysely toteutettiin ruotsinkielellä ja kerättiin Folkhälsänin Hälsoverkstaden-projektissa. Koulut on jaettu aineistoissa kontrolli-(N: 14) ja interventiokouluihin (N: 13). Interventiokouluissa opettajat saivat lisäkoulutusta ruokailusta, liikunnasta ja nukkumisesta, ja he ottivat käyttöönsä valitsemiaan materiaaleja ja metodeja osaksi opetustyötä. Oppilaat ja vanhemmat pystyy yhdistämään aineiston sisällä
Lääke- ja terveystieteet Fyysinen kunto ja liikunta
Mittaukset ja testit: fyysisten ominaisuuksien mittaaminen
, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan alueilla. Lopulta tutkimukseen osallistui 27 koulua. Ensimmäisenä tutkimusvuonna 2006 kysely toteutettiin koulujen 3- ja 4-luokkalaisille ja kaksi vuotta myöhemmin samoille oppilaille, jotka olivat silloin 5- ja 6-luokkalaisia. Molempina vuosina myös lasten vanhemmat täyttivät kyselyt. Alkuperin vuonna 2006 kyselyyn osallistui myös Porvoon, Karjaan ja Kauniaisen kunnat, mutta . Vastaaminen oli vapaaehtoista, ja tutkimukseen osallistumiseen pyydettiin kirjallinen suostumus vanhemmilta . Tutkimus suoritettiin osissa. Keväällä 2006 oppilailta mitattiin pituus, paino ja vyötärönympärys, ja he , ruokailua ja fyysistä aktiivisuutta käsittelevän kyselyn paperisena tai verkossa riippuen koulusta. Myös vanhemmat täyttivät heille suunnatun kyselyn syksyllä. Oppilaiden mitat otettiin ja kyselyt toteutettiin kouluajalla, ja keruuhetkillä koulussa oli aina läsnä tutkimushenkilökuntaa.
vuonna 2006 ruotsinkielistä koulua käyvät 3- ja 4-luokan oppilaat sekä heidän vanhempansa Uudella - ja Itä-Uudellamaalla
Suomenruotsalaisten lasten ruoka-, liikunta- ja unitottumukset 2006 ja 2008
Aineistosta on poistettu tarkka syntymäpäivä ja postinumeromuuttuja tunnistamissyistä. Aineisto ei
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja asenteita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja sukupuolirooleja sekä työn ja perhe-elämän on ja minkä ikäisiä lapset ovat. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä tiedusteltiin hoitovapaiden ja lapsilisien käytöstä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, kuinka tyytyväinen on lapsiin kohdistuneisiin palveluihin kuten neuvolaan tai koululaisen aamu- ja iltapäivähoitoon, mitkä asiat vaikuttivat ensimmäisen lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisten haasteellisena ensimmäisen lapsen mielipidettä verotuksen nykyisestä tasosta ja siitä, mihin niitä pitäisi kohdentaa, jos ne suunnataan . Perhepoliittisia toimenpiteiden tärkeyttä ja perhe- ja työelämän yhdistämistä koskevissa kysymyksissä kartoitettiin esimerkiksi sitä, miten tärkeänä pitää mahdollisuutta osapäiväiseen kodinhoidontukeen ja päivähoitoon. Lisäksi kysyttiin mielipidettä isien vanhempainvapaiden käytön edistämisestä ja 6+6+6-mallista. Mielipiteitä
Aineisto sisältää painomuuttujan weight, joka korjaa aineiston sukupuoli- ja aluejakaumaa väestoä
Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet
saavutettiin 2000, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia.
: perhepolitiikka [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-05-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen , vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
tutkimusryhmältä. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi tutkimuksen taustan ja kysymyksenasettelun, aineiston käyttösuunnitelman, julkaisusuunnitelman ja aikataulun. Tutkimusryhmä käsittelee lupahakemukset. Hakijan kannattaa
tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa , peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä viikossa ja viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen. Kaikkien toteamia sairauksia ja millaiseksi he arvioivat oman toimintakykynsä ja terveydentilansa. Tiedusteltiin myös kuulosta ja näöstä. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat ulkoilevat, missä ammatissa vastasivatko vanhukset itse kysymyksiin. Taustamuuttujina ovat tutkittavan sukupuoli, siviilisääty ja koulutus.
2010 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Lääke- ja terveystieteet Yleinen terveydentila ja hyvinvointi Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995 lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu vastaajien lapset käyvät. Edelleen tiedusteltiin vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (koulussa, työpaikalla, ostoksilla jne.). Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien tuntemusta kielellisistä oikeuksista ja palveluista. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan kunnan kieli -ilmapiiriä ja kielisuhteiden muutosta: vastaajilta mm. kysyttiin, olivatko he joutuneet häirinnän kohteeksi kielensä takia. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja kehittymisestä ja palveluita turvaavien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Lopuksi vastaajia pyydettiin vielä omalla äidinkielellä. Taustamuuttujina oli ikä (luokiteltu), äidinkieli ja koulutusaste.
-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3174
Aineisto ei sisällä kysymysten [k2], [k4], [k5], [k6] ja [k7] avovastauksia.
Kielet ja kielitiede
Kielibarometri kerättiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on selvittää, mitä mieltä kielivähemmistön edustajat ovat kunnan ja valtion palveluiden saatavuudesta heidän oikeusministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Svenska kulturfonden kanssa.
perhetapaamistoiminnassa. Perhetapaamistoiminnassa lapselle ja hänen etävanhemmalleen tarjotaan kodinomainen tapaamispaikka lähteneen omat kokemukset toiminnasta ja sen merkityksestä, käytännön työssä muodostuvat roolit sekä organisaation toiminta. Alussa haastateltavilta kysyttiin, miten he ovat lähteneet vapaaehtoistyöhön mukaan ja kokemusta vapaaehtoistyöstä, millaiseksi on kokenut tämän vapaaehtoistyön ja mitkä ovat työn hyviä ja työnkuvaan kuuluu, miten on selvitty eri tilanteista ja mitä rooleja vapaaehtoistyöntekijällä on tapaamisissa . Vapaaehtoistyöntekijöiltä kysyttiin vielä toiminnan organisoinnista, kuten vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksista ja miten . Taustatietoina haastateltavista aineistossa ovat haastatteluajankohta, sukupuoli ja luokiteltu ikä. Aineistosta
[sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https
Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista
Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä 2012 kartoittaa nuorten näkemyksiä ja kiinnostuneisuutta sekä tietoutta kehitysyhteistyön tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vastaajilta kysyttiin, miten he saavat tietoa kehitysyhteistyöstä ja miten he suhtautuvat toimintaan. Alussa vastaajat saivat vapaasti jatkaa lauseita, jotka koskivat kehitysmaita ja maailmanlaajuisia ongelmia. Tietoutta kehitysyhteistyöstä ihmisoikeussopimuksesta. Seuraavaksi vastaajat ottivat kantaa kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä koskeviin väitteisiin monikulttuurisempi, voisiko vastaaja itse kuvitella opiskelevansa ulkomailla ja seuraako hän aktiivisesti maailman tapahtumia. Kehitysyhteistyön ja kehitysmaiden näkyvyyttä vastaajien arjessa kartoitettiin kysymällä miten ja järjestöä. Vastaajilta tiedusteltiin myös ulkomaalaisten tai maahanmuuttajataustaisten ystävien ja tuttujen järjestössä. Lopuksi vastaajat määrittelivät vielä näkemyksiään erilaisista arvoista ja omasta toiminnastaan
Suomen lasten ja nuorten säätiö
Suomen lasten ja nuorten säätiö
Etelä-Suomi 19 %, Länsi-Suomi 30 % sekä Pohjois- ja Itä-Suomi 22 %. Painotetut jakaumat ovat seuraavat Aineisto sisältää painomuttujan (paino), joka painottaa otosta vastaamaan kohderyhmää sukupuolen ja : Helsinki-Uusimaa 27 %, muu Etelä-Suomi 15 %, Länsi-Suomi 35 % sekä Pohjois- ja Itä-Suomi 23 %. Sukupuolittain alkuperäiset vastausprosentit ovat seuraavat: naisia 71 % ja miehiä 19 %. Painotetut jakaumat ovat tämän osalta seuraavat: naisia 50 % ja miehiä 50 %. Tehdyt painotukset perustuvat tilastokeskuksen
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet Kansainvälinen politiikka ja järjestöt Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen
niin, että kysely on lähetetty kaikille 20-vuotiaille ja sitä nuoremmille rekisterin jäsenille. Lisäksi
Suomen lasten ja nuorten säätiö: Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä 2012 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2019-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi
Suomen lasten ja nuorten säätiö
tutkimusryhmältä. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi tutkimuksen taustan ja kysymyksenasettelun, aineiston käyttösuunnitelman, julkaisusuunnitelman ja aikataulun. Tutkimusryhmä käsittelee lupahakemukset. Hakijan kannattaa
tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa , peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä viikossa ja viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen. Lisäksi , kulkemaan portaissa, pukeutumaan, pääsevätkö vuoteesta, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja arvioimaan, minkä verran iäkkäitä ihmisiä arvostetaan nykyisin ja onko vanhojen ihmisten asema muuttunut
2001 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Lääke- ja terveystieteet Yleinen terveydentila ja hyvinvointi Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995 lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
tutkimusryhmältä. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi tutkimuksen taustan ja kysymyksenasettelun, aineiston käyttösuunnitelman, julkaisusuunnitelman ja aikataulun. Tutkimusryhmä käsittelee lupahakemukset. Hakijan kannattaa
tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa , peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä viikossa ja viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen. Lisäksi , kulkemaan portaissa, pukeutumaan, pääsevätkö vuoteesta, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja arvioimaan, minkä verran iäkkäitä ihmisiä arvostetaan nykyisin ja onko vanhojen ihmisten asema muuttunut
2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Lääke- ja terveystieteet Yleinen terveydentila ja hyvinvointi Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995 lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
-tyyppisten kysymysten vastauksia eikä kysymysten 7.1 ja 16.1 vastauksia. Myös kysymyksiin 22, 23, 24, 28 ja Kyselylomakkeen kysymyksiin 1 ja 2 liittyvät muuttujat puuttuvat. Aineisto ei sisällä muu, mikä poistettu tunnisteellisuuden vuoksi tarkkaa ammattinimikettä kysyvä avomuuttuja q5 ja tutkinnon taso
sijoittumista työelämään. Työllisyydestä tiedusteltiin tämänhetkistä työtilannetta, tietoja työnantajasta ja työn luonnetta. Lisäksi kysyttiin, vastaako nykyinen työtehtävä vaatimustasoltaan jatkotutkintoa ja onko jatkotutkinto edellytys työlle. Edelleen tiedusteltiin ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä sekä tutkijakouluun kuulumisesta. Perustutkinnon ja viimeisimmän jatkotutkinnon välistä työhistoriaa , keskeytyksen rahoitusta, tutkijakouluun kuulumista sekä ulkomailla työskentelyä ja opiskelua. Työnhakuun käyttäneet jatkotutkinnon suorittamisen jälkeen sekä mistä ja minkälaista työtä he ovat hakeneet. Edelleen tiedusteltiin jatkotutkinnon vaikutuksista työnhakuun, työnhaun ongelmista, työnhaun ajankohtaisuudesta ja miltä olivat vastaajan koulutusala ja sukupuoli.
Tampereen yliopisto. Ura- ja rekrytointipalvelut Tampereen yliopisto. Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos
Työllisyys ja työllistyminen Toisen ja korkea-asteen koulutus
Tampereen yliopisto. Ura- ja rekrytointipalvelut
Tampereen yliopisto on seurannut vastavalmistuneiden työllistymistä nk. sijoittumis- ja , työnantajaan ja työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Taustatietoina ovat mm. vastaajan sukupuoli ja koulutusala
tutkimusryhmältä. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi tutkimuksen taustan ja kysymyksenasettelun, aineiston käyttösuunnitelman, julkaisusuunnitelman ja aikataulun. Tutkimusryhmä käsittelee lupahakemukset. Hakijan kannattaa
tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa , peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä viikossa ja viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen. Lisäksi , kulkemaan portaissa, pukeutumaan, pääsevätkö vuoteesta, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja arvioimaan, minkä verran iäkkäitä ihmisiä arvostetaan nykyisin ja onko vanhojen ihmisten asema muuttunut
2003 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Lääke- ja terveystieteet Yleinen terveydentila ja hyvinvointi Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995 lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Aineisto käsittää historiallisesta käsikirjoitusaineistosta koostetun kirjaostosten luettelon ja 44 tilanomistajan ja valtiopäivämies Gustaf Alfred af Hällströmin (1827-1899) käsin kirjoitetusta luettelosta, joka -luvun lukijan mieltymyksiä ja motivaatioita hankkia kirjoja. Aineistossa on eritelty kukin hankittu ja ja hinta, painotuotteen bibliografiset tiedot, painotuotteiden lahjoittaminen muualle tai häviäminen
Gustaf Alfred af Hällströmin kirjasto ja kirjaostot 1845-1861
Hakapää, Jyrki: Gustaf Alfred af Hällströmin kirjasto ja kirjaostot 1845-1861 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2017-11-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA): EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2014 [sähköinen tietoaineisto
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Teemoina ovat suomalaisen yhteiskunnan muutostarpeet ja uudistaminen, eriarvoisuus ja tasa-arvo sekä Euroopan unioni. Aluksi esitettiin useita väittämiä työelämästä, yhteiskunnasta, politiikasta ja taloudesta. Ne käsittelivät muiden muassa koulutusjärjestelmää, uudistumista, työllisyyttä, yrittämistä, vapaata kilpailua, ilmastonmuutosta, maahanmuuttoa ja , ongelmien suuruus ja monimutkaisuus sekä vastuunottoa ja riskiä välttelevä ilmapiiri. Vastaajilta kysyttiin -oikeisto ja konservatiivi-liberaali). Lisäksi tiedusteltiin, kuinka tasa- tai eriarvoisia suomalaiset ovat esimerkiksi tulonjaon, terveyden ja koulutusmahdollisuuksien kannalta, alueellisesti vertaillen sekä oikeudellisesti. Vastaajat arvioivat erilaisia hyväksyttäviä vaikutuskeinoja, suomalaisten ja Suomen tunnusomaisia hyväksyttävyydestä, suhtautumista EU-jäsenyyteen ja mielipiteitä rahayksikön vaihtamisesta markasta euroon. Haluttiin myös tietää, onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet Talousjärjestelmät, taloudellinen kehitys ja kehitysyhteistyö
kolmessa vaiheessa 14., 22. ja 28.1.2014. Vastaajat täyttivät dynaamisen kyselylomakkeen internetissä , koulutuksen ja ammatin/aseman mukaan. Tutkimuskutsut lähetettiin valitulle kohderyhmälle sähköpostitse eri kohderyhmille 17., 20., 24. ja 27.1.2014 siihen mennessä vastaamatta tai vastaamisen kesken demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2014
EVAn Arvo- ja asennetutkimukset
. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU -asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä , hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama , taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista
. Aineisto sisältää summa- ja painomuuttujia, joiden käyttö edellyttää tutustumista aineiston dokumentaatioon.
Suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen yläasteen 8. ja 9. luokat. Luokat koostuivat
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaiden tietoja, käsityksiä ja asenteita historian ja yhteiskuntaopin alueella. Tutkimus toteutettiin osana kansainvälisen oppilaiden tietämystä demokratiasta ja poliittisesta järjestelmästä. Kysymykset koskivat muun muassa demokraattisia instituutioita, kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia, kansalais- ja ammattijärjestöjä, YK:ta ja perustuslain sisältöä. Lisäksi kartoitettiin oppilaiden luottamusta yhteiskunnan instituutioihin ja mielipiteitä Suomesta, poliittisesta järjestelmästä, koulusta, opetussuunnitelmasta ja opetuksesta ovat valtiovallan tehtävät ja mitä mahdollisuuksia eri kansan- ja ihmisryhmillä Suomessa todella on . Taustatietoina kysyttiin muun muassa sukupuoli, syntymäaika, väestöryhmä, kotona asuvien henkilöiden lukumäärä ja osallistunut erilaisten järjestöjen toimintaan, kuinka usein hän viettää aikaansa kavereiden kanssa ja kuinka koulujen ja opettajien datat sisältävät tietoja muun muassa koulusta yleensä, paikkakunnalla toimivista
Esi- ja peruskoulu Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
koulunjohtajaa ja 22 opettajaa. . Perusjoukko ositettiin ja ositteina olivat viisi suuraluetta (Uusimaa, Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Väli-Suomi ja Pohjois-Suomi), jotka jaettiin vielä kaupunkeihin, taajamiin ja maalaiskuntiin. Alueiden keskinäisten yksinkertaisella satunnaisotannalla. Lopullinen otoskoko oli 149 koulua ja 3046 oppilasta, joista 146 koulua ja koulunjohtajaa ja 290 opettajaa. Lisäksi poimittiin yhdeksäsluokkalaisten ja ruotsinkielisten lisäotokset oli kahdeksan ruotsinkielistä koulua, joissa oppilaita oli 8. luokalla 134 ja 9. luokalla 133 valittiin satunnaisesti yksi 8. ja yksi 9. luokan opetusryhmä. Kahdeksasluokkalaisista tutkimukseen osallistui 230 oppilasta (91 %) ja yhdeksäsluokkalaisista 217 oppilasta (94 %) sekä 13 rehtoria tai
College London: EduMAP: Aikuiskoulutussektorin päättäjien ja koulutushenkilöstön haastatteluja nuorten
Aineistossa on haastateltu Iso-Britannian aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä , pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja , elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Haastattelut ovat englanniksi. Aineisto on kymmenen haastattelun otos Iso-Britanniassa kerätyistä haastatteluista, ja se on omilla kielillään (Suomi, Turkki, Espanja, Romania, Latvia, Unkari, Kreikka, Saksa ja Viro). Hanke on rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388 ). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja
Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen
koulutukseen liittyvien kontaktien ja verkostojen avulla. Organisaatioon tehdyn yhteydenoton jälkeen tiedusteltiin sopivia haastateltavia. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 33 koulutushenkilökuntaan kuuluvaa ja 16 päättäjää tai viranomaista Iso-Britannian, Alankomaiden ja Irlannin alueilla. Arkistoitavaksi valittiin 10 haastattelua Iso-Britanniasta kahdesta organisaatiosta: Lontoosta ja Kaakkois-Englannista , viisi kummastakin. Iso-Britanniassa haastatteluja tehtiin yhteensä 22 koulutushenkilökuntaan kuuluvalle ja 7 päättäjälle ja viranomaiselle.
Iso-Britannian aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstö ja viranomaiset
EduMAP: Aikuiskoulutussektorin päättäjien ja koulutushenkilöstön haastatteluja nuorten aikuisten
mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä kartoittavat kysymykset liittyvät oppilaitoksen tiloihin ja toimintaan. Opiskelijoilta kysytään esimerkiksi luokkien koosta, lämpötilasta, ilmanvaihdosta, tilojen siisteydestä, wc-tiloista sekä pihan ja koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. He arvioivat myös oppituntien työrauhaa, opiskeluun liittyvän terveydenhoitajan ja kuraattorin luo helppo päästä käymään. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä tarkastellaan opiskelukavereiden keskinäisiä suhteita, opettaja-opiskelijasuhdetta ja perheen osallistumista tarjoamasta avusta, opettajien ystävällisyydestä ja kohtelevatko opettajat opiskelijoita oikeudenmukaisesti . Opiskelijat arvioivat myös, arvostaako perhe heidän koulutyötään ja auttaako perhe tarvittaessa opintoihin ja onko hän itse osallistunut muiden opiskelijoiden kiusaamiseen. Itsensä toteuttamisen opiskeluaan ja saako hän tarvitessaan tukiopetusta. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi
Koulujen nimet, paikkakunnat, yhteyshenkilöt ja avokysymykset eivät ole mukana tutkimusaineistossa.
Lääke- ja terveystieteet Toisen ja korkea-asteen koulutus Yleinen terveydentila ja hyvinvointi Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet
neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen
, laitteissa ja niiden käyttämistavoissa. Kyselyyn osallistui 22 oppilaitosta. Vastaukset antoi 1661 toisen seminaareissa. Hyvinvointiprofiili on tarkoitettu koulujen ja toisen asteen oppilaitosten omaksi työkaluksi , muun muassa kehittämistyön ja itsearvioinnin välineeksi. Samalla on kuitenkin sitouduttu luovuttamaan aineisto tutkimuskäyttöön. Tutkimuslomake sijaitsee Opetushallituksen ylläpitämällä verkkosivuilla ja siihen vastaamiseen tarvitaan tunnusluku. Oppilaitos voi rekisteröityä palvelun käyttäjäksi ja saada sitä kautta oppilaitostunnuksen ja tehdä opiskelijoilleen tunnusluvut. Opiskelija täyttää lomakkeen ja kirjaa kaikkiin taustakysymyksiin vastataan ja että kunkin aihealueen tutkimuskysymyksistä vastataan vähintään 2/3 . Vastaamismahdollisuuksia rajoittaa oppilaitoksen aktiivisuuden lisäksi pääsy internetiin ja oppilaitoksen halukkuus käyttää
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA): EVAn Arvo- ja asennetutkimus kevät 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-06-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Koronakriisin alkuvaiheessa toteutetun kyselyn pääteemoina ovat koronavirus, koronaepidemia ja koronapandemia sekä niiden vaikutukset yhteiskuntaan, talouteen, työllisyyteen ja maan henkiseen ilmapiiriin. Muita teemoja ovat luottamus , turvallisuus ja uhkiin varautuminen. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne ja maahanmuuttoa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien työskentelytapoja poikkeusolojen aikana sen uhkaavana vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa oman, läheisten ja suomalaisten terveyden, talouden ja toimeentulon kannalta. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota tulevaisuuden näkymistä ja maailmanlaajuisista demokraattisesti Suomea hallitaan tällä hetkellä ja mitä mieltä he olisivat erilaisista poliittisista suhtautumistaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ja kertoivat, miten he suhtautuvat EU- ja EMU-jäsenyyteen ja , jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.
Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
, asuinläänin, koulutuksen ja ammatin/aseman mukaan. Lähtönäytteen koko oli 7000 vastaajaa. Ensimmäinen vastausmuistutus lähettiin 31.3. naisille ja toinen muistutus 2.4. yli 50-vuotiaille, jotka eivät ole korkeakoulu rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus kevät 2020
EVAn Arvo- ja asennetutkimukset
. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU -asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä , hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama , taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista
Kysymyksen 22 (k22_1 - k22_10) tekijänoikeudet: © CORE System Trust: http
Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm , ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi. Kysyttiin myös erilaisten terveyteen ja kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka usein erilaisia ravintoaineita nautittiin viikossa, millaista leipää syötiin ja millaista rasvaa
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö
Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, bv4 ja bv5. Näistä bv4 on yliopisto-otoksen jälkiositepaino korkeakoulun, koulutusalan ja sukupuolen mukaan ja bv5 on ammattikorkeakouluotoksen jälkiositepaino korkeakoulun ja sukupuolen mukaan.
Lääke- ja terveystieteet Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka Terveydentilaan liittyvät oireet, löydökset ja patologiset tilat Yleinen terveydentila ja hyvinvointi Sukupuoli ja sukupuoliroolit
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus) Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus) Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
perusjoukon määritelmän täyttäviä opiskelijoita oli vuonna 2015 ammattikorkeakouluissa yhteensä 102 126 ja ovat mukana myös yli 35-vuotiaat. Maanpuolustuskorkeakoulu, Högskolan på Åland ja ja yliopisto-opiskelijoiden otanta tehtiin YTHS:n asiakasrekisteristä. Mukaan otettiin opiskelijat pyydettiin ja saatiin tiedot. Otannassa pyrittiin siihen, että ammattikorkeakoulut olisivat mukana omalla vastaa opiskelijoiden jakautumista paikkakunnittain, ja siten epäsuorasti korkeakouluittain. Yliopisto perusjoukon määritelmän täyttävää opiskelijamäärää. Otannan koko oli YTHS:n rekisteristä 4996 ja ammattikorkeakouluista 5004 opiskelijaa. Otos kattoi 4,8 % kohderyhmän opiskelijoista. Otoksesta 47,7 % oli miehiä ja
Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat
) & Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)): Korkeakouluopiskelijoiden
Sarja kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa , terveyskäyttäytymistä, ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa, sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Yleisen osan lisäksi tutkimusaineistoihin liittyy vuosina 2000-2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos tekevät tutkimusta vuodesta 2021 eteenpäin nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus) Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
Vuosina 1989 - 1998 KKO:een saapuneet 3240 tuomiovirhekantelua ja tuomionpurkupurkuhakemusta
tuomioistuimia kohtaan tunnettua epäluottamusta ja sen suuruutta ja rakennetta. Muuttujina olivat asiatyyppi , johon muutosta haettiin ja hakijan asema sekä rikos- että siviiliasian tyypit. Tutkimuksessa
]. Versio 1.0 (2002-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
Lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmät
. - (Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Rikos- ja prosessioikeudensarja A ; 25).
Sama kysymys (Kotona palovaroitin) oli kysytty kolmessa kohtaa, Q31a, Q31h ja Q31i. Muuttujat Q31h ja Q31i eivät ole mukana aineistossa. Aineistosta aikanaan kirjoitettua raporttia ei ole enää
Tutkimus kartoittaa väestön käsityksiä ja tietoja pelastustoimesta ja pelastustoimen palveluista . Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja asenteita ja kokemuksia, 4) kansalaisten varautumista onnettomuus- ja vaaratilanteisiin, 5) kansalaisten , lapsiluku, työelämään osallistuminen ja äänestyskäyttäytyminen.
kuntatyypin ja asuinläänin mukaan.
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin kaupunkeihin ja maaseutukunnat kolmeen luokkaan väestön - ja ikäehdot.
Sisäministeriö: Pelastuspalveluasenteet 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-22
Sisäministeriön pelastusosasto selvittää Pelastusasenteet-tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä ja suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta käyntihaastatteluilla, ja se edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaalla asuvat vuosilta 2005, 2007, 2011 ja 2014.
Aineistossa on mukana sukupuolta, ikää ja asuinaluetta eli lääniä koskeva painokerroin. Painotus on
Aineisto sisältää kysymyksiä uskonnosta ja kirkosta. Vastaajalta tiedusteltiin kuuluuko hän kirkkoon, ja jos kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkoon niin oliko koskaan ajatellut eroamista. Lisäksi jumalanpalvelukseen, ehtoolliselle, kirkkokonserttiin, seuroihin tai seurakuntaretkille ja kuinka usein hän rukoilee . Vastaajalta kysyttiin myös uskooko hän Jumalan olemassaoloon ja missä määrin hän uskoo Raamatussa kerrottuihin ihmeisiin ja eräisiin muihin kirkon opetuksiin. Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipidettä jumalanpalvelusuudistuksesta, uskonnonvapaudesta Suomessa ja siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan kuinka tärkeinä hän pitää erilaisia kirkkoon kuulumisen syitä omalla kohdallaan ja kenen tulisi kirkolle ja sen seurakunnille kuuluvia tehtäviä ja pyydettiin arvioimaan kuinka kirkko ja seurakunnat ovat , koulutuksesta, ammattiryhmästä, tuloluokasta, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.
Kirkon tutkimuskeskus: Gallup Ecclesiastica 1999 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2002-01-22
Uskonto ja arvot
-tutkimuksen yhteydessä. Otanta toteutettin monivaiheisena ositettuna otantana, ja otos edustaa Suomen 15 jaettiin asukasmäärän mukaan suurin ja pieniin kaupunkeihin ja maaseutukunnat kolmeen luokkaan väestön täytti valintakortin määräämat sukupuoli- ja ikäehdot. Haastatteluja tehtiin yhteensä 992.
Näytä

Näytetään 50 / 264646

Näytä
[c3] Oletko koskaan jäänyt luokallesi?
C3. (M) Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
[c3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
[c3] Asutko yksin?
PROMEQ: yli 65-vuotiaiden hyvinvointi ja terveys 2017-2018
[c3] Mikä on siviilisäätynne?
(c3, d47) Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Oikea vastaus = *)
[e27] (c3, d47) Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Oikea vastaus = *)
[c3] Tunnen, että työtoverini arvostavat työtäni
Itäsuomalaiset poliisit 1995-1998: terveys ja työolot
[C3] Keskustelu oli:
Päihteiden väärinkäyttäjien käynnit yhdyskuntaseuraamustoimistoissa: alku- ja seurantatutkimukset
[C3] Onko sairaudesta tai vammasta haittaa:
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009: ikääntyneiden käyntihaastattelut
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut
[C3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
[C3] Keskustelu oli:
Päihteiden väärinkäyttäjien käynnit A-klinikoilla: alku- ja seurantatutkimukset 2007-2010
[c3] Siviilisäätysi (muokattu FSD:ssä)
PROMEQ: pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi ja terveys 2016-2018
[c3] Oletteko pelannut mitään video- tai tietokonepeliä viimeisen 12 kuukauden aikana?
Seuraavat kysymykset koskevat video-, tietokone- ja mobiilipelejä. Näitä pelejä ei pelata rahasta.
[c3] Oletteko (12 viime kuukauden aikana) pelannut enemmän kuin mitä olette alun perin aikonut?
[C3] Oletko (12 viime kuukauden aikana) pelannut enemmän kuin mitä olit alun perin aikonut?
[c3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
[C3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
[c3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
[c3] Kuulutuksen teksti siltä osin kuin koski Itä-Intian kaupassa toiminutta
Annettava humanitääristä apua sotatoimialueille ja huolehdittava pakolaisista
[k3_2] Annettava humanitääristä apua sotatoimialueille ja huolehdittava pakolaisista
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
KORTISTA) (KORTTI C3)
[C3] Osallistutteko jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2013
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut
[C3] Osallistutteko jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut
KORTISTA) (KORTTI C3)
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
KORTISTA) (KORTTI C3)
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
[C3] Kuinka monen henkilön kanssa voit keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin asioista?
[C3] Kuinka monen henkilön kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin asioistanne?
[C3] Missä määrin samaa mieltä: On harvinaista, että naista kohdellaan seksistisesti televisiossa
voit niihin yhtyä. Käytä oheista viisiportaista asteikkoa ja sijoita jokaisen väittämän kohdalle
[C3] Kuinka monen henkilön kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin asioistanne?
Pakottaa sotivat osapuolet sopimukseen YK:n rauhanomaisin pakottein ja taloussaarrolla, mutta
[k3_4] Pakottaa sotivat osapuolet sopimukseen YK:n rauhanomaisin pakottein ja taloussaarrolla
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
KORTISTA) (KORTTI C3)
Ellei YK saa ratkaisua aikaan, Euroopan ja Yhdysvaltojen on pakotettava sotilaallisella voimalla
[k3_6] Ellei YK saa ratkaisua aikaan, Euroopan ja Yhdysvaltojen on pakotettava sotilaallisella
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
KORTISTA) (KORTTI C3)
[c3] Mitä ansiotyö merkitsee sinulle: Jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle kuuluvaa velvollisuutta
Korkeakouluopiskelijoiden työasenteet ja arvot 2011
tilapäisesti pois), vastaa niiden kokemusten ja käsitysten mukaan, joka Sinulle on asiasta muodostunut.
[c3] Tälle henkilölle on tärkeää elää turvallisessa ympäristössä -- välttää kaikkea, joka voi olla
EVS (European Values Study) ja WVS (World Values Survey)
Seuraavassa kuvataan eri henkilöitä ja sitä, mitä he pitävät tärkeänä. Merkitkää, ovatko näiden
KORTISTA) (KORTTI C3)
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
[c3] (d47, e27) Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Oikea vastaus = *)
[d47] (c3, e27) Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Oikea vastaus = *)
tarjoaa "ajantasaisen tietovarannon palkka-, etuus- ja eläketiedoista" (ks. info (https://www.vero.fi /tulorekisteri/tietoa-meist%C3%A4/) sivustolla vero.fi). Tulorekisterin yksi tarkoitus on nopeuttaa työttömyysturvahakemusten käsittelyä ja helpottaa sitä myötä osa-aikaisen ja tilapäisen työn vastaanottamista työnhaun byrokratialoukkuja työnhakijat ovat kohdanneet tulorekisterin ja maksuperusteisen sovittelun käyttöönoton jälkeen . Byrokratialoukulla tarkoitamme tilannetta, jossa epävarmuus tai tietämättömyys sosiaalietuuksien ja työtulojen
Ensisijainen toiminta 22-vuotiaana (Avokysymys)
[ktu31b_7] 1991: Ensisijainen toiminta 22 v. (Avokysymys)
Seuraavassa pyydämme Sinua jäsentämään elämäsi keskeiset tapahtumat ja ajanjaksot. Alla oleva =kokopäiväopiskelu; OO=osapäiväopiskelu; TY=työtön; LH=lastenhoito, kodinhoito; SL=sairasloma; AV=asevelvollisuus; EL
Perustele valintojasi kysymyksissä 22 ja 23. (Avokysymys)
[q24] Perustele valintojasi kysymyksissä 22 ja 23. (Avokysymys)
Final replicate weight (22)
Final replicate weight (22)
18-22 tuntia/vko
[bv17_6] Television katselu (h/vko): 18-22 tuntia
Alle 22 vuotta 22 - 24 vuotta
Missä määrin opiskelet klo 22 jälkeen?
[t3_1] 1993: Opiskeletko klo 22 jälkeen?
Missä määrin opiskelet klo 22 jälkeen?
[t3_2] 1996: Opiskeletko klo 22 jälkeen?
Missä määrin opiskelet klo 22 jälkeen?
[t3_3] 1998: Opiskeletko klo 22 jälkeen?
Opetuskoe 1, esitesti, osio 22, vähennyslasku (oikea vastaus 7)
[a22v] Opetuskoe 1, esitesti, osio 22, vähennyslasku (oikea vastaus 7)
Alkoholistien hoidon ja kuntoutuksen peruslähtökohtia 1987-1988 ja seuranta 2014
Opetuskoe 1, jälkitesti, osio 22, vähennyslasku (oikea vastaus 7)
[c22v] Opetuskoe 1, jälkitesti, osio 22, vähennyslasku (oikea vastaus 7)
Alkoholistien hoidon ja kuntoutuksen peruslähtökohtia 1987-1988 ja seuranta 2014
22) Do you think these concepts have anything to do with human rights?
22) Do you think these concepts have anything to do with human rights?
Ihmisoikeudet ruokaturvassa ja kehityksessä Malawissa 2006
22) How do you describe non-discrimination and vulnerability and in the context of SHSLP?
22) How do you describe non-discrimination and vulnerability and in the context of SHSLP?
Ihmisoikeudet ruokaturvassa ja kehityksessä Malawissa 2006
MTV3:n 22:00 uutiset
[q6_6] Katsoo säännöllisesti uutislähetystä: MTV3:n 22:00 uutiset
20-22 °C Yli 22 °C
Varsinaissuomalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen 1999
PK 5 kysymyslomakkeen raakapisteiden summa, kysymykset: 22+52+82+112+142
[P22] PK5-persoonallisuustesti, raakapisteiden summa. Kysymykset 22+52+82+ 112+142
Näytä

Näytetään 50 / 2353

Näytä
Ruumiillinen erilaisuus ja yksinäisyys.
Ruumiillinen erilaisuus ja yksinäisyys.
erilaisuus ja yksinäisyys. Suuntaaja 1/2018. https://www.aspa.fi/fi/suuntaaja/suuntaaja-12018-yksin%C3 %A4isyys-k%C3%B6yhyys-ja-merkityksellisyys/ruumiillinen-erilaisuus-ja [viitattu 29.3.2018].
Tarvainen, Merja & Pohjola, Hanna & Aaltola, Elisa & Hänninen, Vilma (2018). Ruumiillinen erilaisuus ja yksinäisyys. Suuntaaja 1/2018. https://www.aspa.fi/fi/suuntaaja/suuntaaja-12018-yksin%C3%A4isyys-k%C3%B6yhyys-ja-merkityksellisyys/ruumiillinen-erilaisuus-ja [viitattu 29.3.2018].
Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin kohentamiseen on kustannus-vaikuttavia keinoja
FSD3433 PROMEQ: pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi ja terveys 2016-2018 FSD3435 PROMEQ: yli 65-vuotiaiden hyvinvointi ja terveys 2017-2018
. http://www.uef.fi/documents/1529015/2331003/Haavoittuvassa+asemassa+olevien+v%C3%A4est%C3%B6ryhmien
Rissanen, Pekka & Klavus, Jan & Forma, Leena (2019). Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin kohentamiseen on kustannus-vaikuttavia keinoja [verkkodokumentti]. PROMEQ politiikkasuositus 7. http://www.uef.fi/documents/1529015/2331003/Haavoittuvassa+asemassa+olevien+v%C3%A4est%C3%B6ryhmien+hyvinvoinnin+kohentamiseen+on+kustannusvaikuttavia+keinoja.pdf/b32ba53d-a2ca-430b-b84c-db1af98deaff [viitattu 31.3.3020].
Seurakuntatyö pitkittyneessä poikkeustilassa. Raportti kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koronakyselystä 2021
FSD3507 Seurakunnat ja koronakriisi 2020
Seurakuntatyö pitkittyneessä poikkeustilassa. Raportti kirkon työntekijöiden ja
työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koronakyselystä 2021. https://evl.fi/documents/1327140/50112189/Raportti +KTK+koronakyselyst%C3%A4+2021_Saavutettava2.pdf/8bbd3528-7bb1-1ccb-acac-12604e78abf2?t=1615545968213
Salminen, Veli-Matti (2021): Seurakuntatyö pitkittyneessä poikkeustilassa. Raportti kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koronakyselystä 2021. https://evl.fi/documents/1327140/50112189/Raportti+KTK+koronakyselyst%C3%A4+2021_Saavutettava2.pdf/8bbd3528-7bb1-1ccb-acac-12604e78abf2?t=1615545968213
Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Huolenaiheet ja turvallisuutta tuovat tekijät koronakriisissä
Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Huolenaiheet ja turvallisuutta tuovat tekijät
Salomäki, Hanna: Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Huolenaiheet ja turvallisuutta tuovat ://evl.fi/documents/1327140/50112189/Raportti_Suomalaistenhenkinenkriisinkest%C3
Salomäki, Hanna: Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Huolenaiheet ja turvallisuutta tuovat tekijät koronakriisissä [verkkodokumentti]. Raportti 8.4.2020. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://evl.fi/documents/1327140/50112189/Raportti_Suomalaistenhenkinenkriisinkest%C3%A4vyys_VerkkoSaavutettava.pdf/454e8e5b-33b0-109a-b039-1155b9844d04?t=1588071335739 [viitattu 9.2.2021]
Tunnelmat vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2014
Tunnelmat vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien
vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2014. Helsinki: Nyyti ry. https://www.nyyti.fi/Raportti%20uusien%20opiskelijoiden%20kyselyst%C3%A4
Lindberg, Annina & Marttinen, Elina & Akolahti, Pasi & Savolainen, Minna (2015). Tunnelmat vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2014. Helsinki: Nyyti ry. https://www.nyyti.fi/Raportti%20uusien%20opiskelijoiden%20kyselyst%C3%A4%202014.pdf [viitattu 22.9.2015].
Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013
://www.skr.fi/sites/default/files/Suomalaisten_n%C3%A4kemykset_kulttuurista_2013.pdf [viitattu 18.2.2014].
Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013 [verkkodokumentti]. Espoo: Suomen Gallup. http://www.skr.fi/sites/default/files/Suomalaisten_n%C3%A4kemykset_kulttuurista_2013.pdf [viitattu 18.2.2014].
Ryhmäyhtenäisyyden vakaus: Hallitus-oppositio -äänestäminen eduskunnassa 1980-luvun parlamentaarisessa murroksessa
El Hannari N.
El Hannari, N., Pajala, A., Raiskila, M., Suojaranta, T. ja Vainio, J. 2015. Ryhmäyhtenäisyyden
El Hannari, N., Pajala, A., Raiskila, M., Suojaranta, T. ja Vainio, J. 2015. Ryhmäyhtenäisyyden vakaus: Hallitus-oppositio -äänestäminen eduskunnassa 1980-luvun parlamentaarisessa murroksessa. Politiikka 57:2, 126-136.
Suomalaisten jaksaminen koronakriisissä. Seurantakysely
+jaksaminen+koronakriisiss%C3%A4_koronan+uusintakysely_saavutettava.pdf/3ca90cc9-6fc7-5ca8-2dca-e72aa2f5adf1?t
Salomäki, Hanna: Suomalaisten jaksaminen koronakriisissä. Seurantakysely [verkkodokumentti]. Raportti 24.6.2020. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://evl.fi/documents/1327140/50112189/Suomalaisten+jaksaminen+koronakriisiss%C3%A4_koronan+uusintakysely_saavutettava.pdf/3ca90cc9-6fc7-5ca8-2dca-e72aa2f5adf1?t=1596613471083 [viitattu 9.2.2021]
Lukioon siirtyneiden lahjakkuus ja sosiaalinen tausta
Lukioon siirtyneiden lahjakkuus ja sosiaalinen tausta
Kuusinen, Jorma (1985). Lukioon siirtyneiden lahjakkuus ja sosiaalinen tausta. Sosiologia 22(3
Kuusinen, Jorma (1985). Lukioon siirtyneiden lahjakkuus ja sosiaalinen tausta. Sosiologia 22(3), 191-196.
Koulumenestyksen rakenne ja pysyvyys peruskoulun 6. ja 9. luokilla
Koulumenestyksen rakenne ja pysyvyys peruskoulun 6. ja 9. luokilla
Kuusinen, Jorma & Leskinen, Esko (1988). Koulumenestyksen rakenne ja pysyvyys peruskoulun 6. ja 9 . luokilla. Kasvatus 19(1), 22-31.
Kuusinen, Jorma & Leskinen, Esko (1988). Koulumenestyksen rakenne ja pysyvyys peruskoulun 6. ja 9. luokilla. Kasvatus 19(1), 22-31.
Suora- ja vinokulmaisten faktorirakenteiden vastaavuudesta ja faktoripistemäärien käytöstä kasvatustieteellisissä tutkimusaineistoissa
Suora- ja vinokulmaisten faktorirakenteiden vastaavuudesta ja faktoripistemäärien käytöstä
ja faktoripistemäärien käytöstä kasvatustieteellisissä tutkimusaineistoissa. Kasvatus 22(4), 289-297. Leskinen, Esko & Kuusinen, Jorma (1991). Suora- ja vinokulmaisten faktorirakenteiden vastaavuudesta
Leskinen, Esko & Kuusinen, Jorma (1991). Suora- ja vinokulmaisten faktorirakenteiden vastaavuudesta ja faktoripistemäärien käytöstä kasvatustieteellisissä tutkimusaineistoissa. Kasvatus 22(4), 289-297.
Nuorisorikollisuus
. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 22/2017. Helsingin yliopisto, 201-218.
Näsi, Matti & Tanskanen, Maiju (2017). Nuorisorikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilannekatsaus 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 22/2017. Helsingin yliopisto, 201-218.
Vaikuttaako palveluiden käyttö mielipiteisiin sosiaalipalvelujärjestelmästä?
FSD2884 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004
? Yhteiskuntapolitiikka 72(1) 22 - 34.
Muuri, Anu (2007) Vaikuttaako palveluiden käyttö mielipiteisiin sosiaalipalvelujärjestelmästä? Yhteiskuntapolitiikka 72(1) 22 - 34.
Paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen: ympäristökysymys ja aseveliakseli Tampereella
Paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen: ympäristökysymys ja aseveliakseli Tampereella
: ympäristökysymys ja aseveliakseli Tampereella. Tiede ja edistys: monitieteinen aikakauslehti, 22(3), 10-223.
Laine, Markus & Peltonen Lasse (1997). Paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen: ympäristökysymys ja aseveliakseli Tampereella. Tiede ja edistys: monitieteinen aikakauslehti, 22(3), 10-223.
Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit
Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit
Herkman, Juha (2010). Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit. Media & viestintä 33(2), 5-22.
Herkman, Juha (2010). Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit. Media & viestintä 33(2), 5-22.
Kansalaiskuvajaisia tutkijan hyvinvointipeilissä
FSD1276 Alueellinen hyvinvointi: Koillismaan ja Satakunnan kansalaiskysely 1996
Eronen, Anne (1997). Kansalaiskuvajaisia tutkijan hyvinvointipeilissä. Sosiaaliturva 19/1997, 22-23 . Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.
Eronen, Anne (1997). Kansalaiskuvajaisia tutkijan hyvinvointipeilissä. Sosiaaliturva 19/1997, 22-23. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.
Kun mikään ei riitä - vai riittäisikö jo?
FSD1241 Suomi 1999: kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa
? Hyvinvointikatsaus 22(1), 80-82.
Aro, Riikka & Wilska, Terhi-Anna (2011). Kun mikään ei riitä - vai riittäisikö jo? Hyvinvointikatsaus 22(1), 80-82.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio
FSD3146 Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut 2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio
: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302 Hyppönen, Hannele & Ilmarinen, Katja (2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Helsinki
Hyppönen, Hannele & Ilmarinen, Katja (2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8.
Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V -tutkimuksen tuloksien valossa
Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V -tutkimuksen tuloksien
- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:22. http://www.minedu.fi/OPM Värtinen, Veera & Moisio, Johanna & Piiroinen, Kaisu (2015). Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja
Värtinen, Veera & Moisio, Johanna & Piiroinen, Kaisu (2015). Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V -tutkimuksen tuloksien valossa [verkkodokumentti]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:22. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/eurostudent.html [viitattu 11.11.2015].
Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä
Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä
). Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä. Psykologia 49(1), 4-22.
Lahtela, Laura & Rajala, Anna-Maria & Kokko, Katja & Räikkönen, Eija & Feldt, Taru (2014). Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä. Psykologia 49(1), 4-22.
Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät
Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät
Ketola, Kimmo (2016) Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät . Teoksessa: Alamäessä: kansankirkon kriisi (toim. Ketola, Mikko & Myllykoski, Matti), 8-22. Vartijan e
Ketola, Kimmo (2016) Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät. Teoksessa: Alamäessä: kansankirkon kriisi (toim. Ketola, Mikko & Myllykoski, Matti), 8-22. Vartijan e-kirjajulkaisu: http://www.vartija-lehti.fi/alamaessa/
Korkeampi kulutus, vihreämpi kuluttaja? Ympäristövastuullisen kulutuksen tunnuspiirteet 1990-luvun lopulta 2010-luvun kynnykselle
FSD3170 Suomi 2004: kulutus ja elämäntapa uuden vuosituhannen vaihteessa FSD3171 Suomi 2009: kulutus ja elämäntapa
? Ympäristövastuullisen kulutuksen tunnuspiirteet 1990-luvun lopulta 2010-luvun kynnykselle. Kulutustutkimus.Nyt 8:1, 4-22.
Kujanen, Hanna & Räsänen, Pekka & Sarpila, Outi (2014) Korkeampi koulutus, vihreämpi kuluttaja? Ympäristövastuullisen kulutuksen tunnuspiirteet 1990-luvun lopulta 2010-luvun kynnykselle. Kulutustutkimus.Nyt 8:1, 4-22.
Kansalaispulssi 16.6.2021
Kansalaispulssi 16.6.2021. Kansalaispulssi: 22. kierros. Verkkokysely 9.6.-14.6.2021. 15-74
Kansalaispulssi 16.6.2021. Kansalaispulssi: 22. kierros. Verkkokysely 9.6.-14.6.2021. 15-74-vuotiaat mannersuomalaiset. [verkkodokumentti]. Helsinki: Valtioneuvosto. VNK Strategiaosasto. https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/kansalaispulssi/yhteenvedot [viitattu 1.12.2022].
Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana
. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-22.
Paloheimo, Heikki (2012). Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 324-346. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-22.
Sukupuolimoninaiset ei-heteroseksuaaliset työntekijät
Lehtonen, Jukka (2009). Sukupuolimoninaiset ei-heteroseksuaaliset työntekijät. Naistutkimus, 22 (4
Lehtonen, Jukka (2009). Sukupuolimoninaiset ei-heteroseksuaaliset työntekijät. Naistutkimus, 22 (4): 61-64.
Nuoret dokumenttiteatterin tekijät kanssatutkijoina
. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen Vuosikirja 2017, 22-36.
Kotilainen, Sirkku & Olkkonen, Satu (2018) Nuoret dokumenttiteatterin tekijät kanssatutkijoina. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen Vuosikirja 2017, 22-36.
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012. Helsinki: FCG Koulutus ja konsultointi.
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012. Helsinki: FCG Koulutus ja konsultointi.
Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta
FSD1241 Suomi 1999: kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa
Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja
Saarinen, Henna (2001). Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta. Helsinki: Stakes. Stakes Raportteja; 261.
Saarinen, Henna (2001). Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta. Helsinki: Stakes. Stakes Raportteja; 261.
Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit.
FSD2843 Opiskelijoiden kokemuksia ja mielikuvia juomisesta 2009-2011
Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit.
Maunu, Antti (2013): Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit
Maunu, Antti (2013): Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit. Yhteiskuntapolitiikka 78(3): 272-285.
Sosiaalibarometri 1994: kuntien sosiaalipalvelujen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen tilanne ja kehitysnäkymät
Sosiaalibarometri 1994: kuntien sosiaalipalvelujen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen tilanne ja kehitysnäkymät
Sosiaalibarometri 1994: kuntien sosiaalipalvelujen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen tilanne ja kehitysnäkymät (1994). Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto. Sosiaaliturvan keskusliiton selvityksiä ja tutkimuksia; 1/1994.
Sosiaalibarometri 1994: kuntien sosiaalipalvelujen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen tilanne ja kehitysnäkymät (1994). Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto. Sosiaaliturvan keskusliiton selvityksiä ja tutkimuksia; 1/1994.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
FSD2310 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2007
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2007). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. - (Tiedotteita ja katsauksia joulukuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2007). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. - (Tiedotteita ja katsauksia joulukuu 2007)
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2017)
FSD3223 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2017
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2017). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 1/2017.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2017). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 1/2017.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
FSD2810 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2012
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2012). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia marraskuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2012). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia marraskuu 2012; 2/2012.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
FSD2977 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2014
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2014). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia: Joulukuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2014). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia: Joulukuu 2014; 1/2014. http://www.defmin.fi/files/2973/MTS_Raportti_suomeksi_nettiversio.pdf [viitattu 2.2.2015].
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
FSD2045 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2004
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2004). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; joulukuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2004). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; joulukuu 2004.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2016)
FSD3142 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2016
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2016). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2/2016.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2016). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2/2016.
Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä
FSD2555 Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002
Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä
Broberg, M. & Hakovirta, M. (2005). Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Vol. 12, 137-153.
Broberg, M. & Hakovirta, M. (2005). Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Vol. 12, 137-153.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2019)
FSD3468 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2019
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2019). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2020:1.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2019). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2020:1.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2018)
FSD3318 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2018
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2018). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 1/2018.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2018). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 1/2018.
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa
FSD3105 Sää- ja ilmastoriskien hallinta organisaatioissa 2015
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa - ELASTINEN-hankkeen organisaatiokyselyn tulokset (2016) [verkkodokumentti]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. http
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa - ELASTINEN-hankkeen organisaatiokyselyn tulokset (2016) [verkkodokumentti]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen [viitattu 1.6.2016].
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
FSD2114 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2005
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2005). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; marraskuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2005). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; marraskuu 2005.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
FSD2249 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2006
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2006). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; marraskuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2006). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; marraskuu 2006.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2021)
FSD3606 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2021
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2021). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2021:1.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2021). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2021:1.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
FSD2718 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2011
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2012). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia helmikuu 2012
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2012). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia helmikuu 2012; 1/2012
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2022
FSD3676 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2022: kevät
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2022). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2022:1
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2022). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2022:1. Toukokuu 2022.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2020)
FSD3496 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2020
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2020). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2020:4.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2020). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2020:4.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
FSD2405 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2008
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2008). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. - (Tiedotteita ja katsauksia joulukuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2008). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. - (Tiedotteita ja katsauksia joulukuu 2008)
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2023
FSD3856 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2023
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2023 (2024). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2024:1
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2023 (2024). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2024:1. Tammikuu 2024.
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa
FSD3104 Sää- ja ilmastoriskien hallinta Suomen kunnissa 2015
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa - ELASTINEN-hankkeen kuntakyselyn tulokset (2016) [verkkodokumentti]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. http
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa - ELASTINEN-hankkeen kuntakyselyn tulokset (2016) [verkkodokumentti]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen [viitattu 15.5.2016].
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2022b)
FSD3752 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2022: syksy
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2022b). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2022:4
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2022b). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2022:4. Joulukuu 2022.
Näytä

Näytetään 50 / 89

Näytä
22
kartoitettu kehitysyhteistyön tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön
Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyt
Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyt ovat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK -instituutin yhteistutkimuksia tamperelaisväestön terveydentilasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä 1996 alkaen. Kyselyiden toteutus ja suuri osa kysymyksistä on säilytetty samanlaisina, mikä
Sarja kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa , terveyskäyttäytymistä, ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa, sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Yleisen osan lisäksi tutkimusaineistoihin liittyy vuosina 2000-2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos tekevät tutkimusta vuodesta 2021 eteenpäin nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Childcare-sarjassa tarkastellaan lastenhoidon tukia, varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa ja vanhempien lastenhoidon ratkaisuja. Sarja sisältää kysely- ja haastatteluaineistoja. Tutkimuksen kohteena ovat tietyillä alueilla asuneet vanhemmat ja huoltajat, joilta on kerätty aineistoa eri vaiheissa , esimerkiksi lapsen ollessa yksi- ja nelivuotias.  Childcare-sarjan aineistot on kerätty osana Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä –hanketta (CHILDCARE ). Hanke käynnistyi lokakuussa 2015 ja päättyi syyskuussa 2021. Ensimmäinen Childcare-aineisto kerättiin
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995 lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta. Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä , elämäntarinahaastatteluilla ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa
Hyvinvointi ja eriarvoisuus -kyselyissä kartoitetaan suomalaisten hyvinvointia sekä kokemuksia ja asemaa, turvallisuutta ja taloudellista tilannetta koskevilla kysymyksillä ja väittämillä. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2012, 2016, 2017-2018 ja 2020.
Päihdetapauslaskennoissa kerätään tietoja päihteisiin liittyvästä asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Tiedonkeruu toteutetaan neljän vuoden välein lokakuun toisena tiistaina. Laskentoja on tehty vuodesta 1987 lähtien ja Tietoarkistoon päihteiden käyttöä, palveluiden käytön syitä ja asiakkaan laskentapäivänä saamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Aineistojen keräämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Mökkibarometreissä kartoitetaan vapaa-ajan asuntojen käytön ja mökkeilyn kehitystä Suomessa . Mökkibarometri on maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2003 luoma selvitetään muun muassa vapaa-ajan asunnolla vietettävän ajan määrää, etätyön tekoa ja työssäkäyntiä mökiltä , rahan- ja palvelujen käyttöä sekä vapaa-ajan asunnon varustetasoa ja vesi- ja jätehuoltoa.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry ) yhteistyössä kokoamien Amisbarometrien tavoitteena on kerätä kattavaa ja monipuolista tietoa Suomen ammattiin , koulutuksen laadusta, opintojen sujumisesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista sekä työelämästä ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen Amisbarometri toteutettiin vuonna 2015, ja sen jälkeen keruu on toteutettu kahden
, asiakastyytyväisyydestä ja vaikuttavuudesta. Kyselyitä on kerätty yleisten kirjastojen sekä korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen asiakkailta riippuen keruuvuodesta. Verkkokyselyn rakenne ja sisältö on suunniteltu yhteistyössä . Vertailemalla tuloksia aiempiin kyselyihin saadaan tietoa asiakastyytyväisyyden ja kirjastojen käyttötapojen kehitystrendeistä. Yhteisen kyselyn puitteissa kirjastot voivat myös jakaa ja vahvistaa kyselydatan tulkintaan ja hyödyntämiseen liittyvää osaamistaan. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2008, 2010, 2013 ja 2018.
Päätöksentekolaboratorioiden kokeet ja kyselytutkimukset
Päätöksentekolaboratorioiden kokeet ja kyselytutkimukset -sarja koostuu erilaisista kyselyillä ja päätöksentekolaboratorioissa kerätyistä aineistoista, joissa tarkastellaan yksilöiden ja pienryhmien päätöksentekoa ja , esimerkiksi Turun yliopiston päätöksentekolaboratorio PCRClabin ja Tampereen yliopiston päätöksentekolaboratorio DMLabin osallistujatietokannoista. PCRClab ja DMLab ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa
alkaen. Kohderyhminä ovat yleensä olleet kuntalaiset, kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. Aineistot mahdollistavat asukkaiden mielipiteiden vertailun kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteisiin. Tutkimusten aihealueina ovat mm. kunnallinen demokratia ja itsehallinto, kuntien tehtävät ja talous sekä kunnan tehtävien ja palveluiden taso ja niiden nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä ottanut kantaa valtion tiedonkeruuseen kunnilta. Tietoarkistoon on
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (aiemmin Stakes ) vuonna 2004 alkanut paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja , postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimus on tarkoitus toistaa pääsääntöisesti samansisältöisenä joka toinen vuosi. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. HYPA-tutkimuksen on tarkoitus taata myös laajemmin suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen käytön pysyvä seuranta tavalla aineistoja vuosilta 2004, 2006, 2009 ja 2013.
tarkastellaan ja verrataan eri maiden opiskelijoiden olosuhteita. Tutkimukset käsittelevät korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskelua. Tutkimuskysymykset kartoittavat korkeakouluopiskelijoiden taustatietoja , opintoihin hakeutumista, taloudellista tilannetta ja ajankäyttöä sekä antavat tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Kysymykset käsittelevät myös opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja opiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden suhteen sekä jatko-opintojen rahoitusta ja syitä jatko-opintoihin
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (ent. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) on tehnyt , terveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot) arvioivat palveluiden tilaa ja kansalaisten
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta
Liikuntatutkimuksilla kartoitettiin vuosina 1994-2010 suomalaisten liikuntatottumuksia ja liikunnan trendejä. Ne on toteutettu erikseen 3-18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä 19-65-vuotiaalle kuntoilua sekä keiden kaikkien tahojen kanssa ja kuinka usein liikuntaa harrastetaan. Lisäksi tutkimukset kartoittavat urheiluseuratoimintaan ja liikunnan vapaaehtoistoimintaan liittyviä asioita ja osallistumista liikuntalajien joukko- ja massatapahtumiin, kilpailuihin ja turnauksiin. Näiltä osin tutkimusten näkökulma suhteen. Tutkimukset ovat teettäneet mm. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Nuori Suomi, ja aineistonkeruun on toteuttanut Suomen Gallup. Tutkimukset on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 2001–2002 ja 2005–2006.
Vapaaehtoistoimintaa Suomessa tarkasteleva tutkimussarja selvittää, kuinka paljon ja millaista käyntihaastatteluina vuosina 2010, 2015 ja 2018. Toimeksiantajia ovat olleet Kansalaisareenan lisäksi Kirkkohallitus , HelsinkiMissio ja Opintokeskus Sivis.
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tietoarkistoon on
kansallisesta toteutuksesta ja rahoituksesta. Hankkeen aineistot koostuvat joka kierroksella koottavasta . Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipiteiden ja elämäntilanteiden muutosta ja jatkuvuutta tiedotusvälineitä ja luottamusta, poliittisia mielipiteitä ja osallistumista, hallintoa ja tehokkuutta , moraalisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja, sosiaalista syrjintää ja ulossulkemista, kansallista , etnistä ja uskonnollista sitoutuneisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sosiaalisia verkostoja sekä väestöllisiä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä. Lisätietoja hankkeesta saa Tietoarkiston ESS-sivulta ja ESS-hankkeen kotisivulta.
Kulutus ja elämäntapa Suomessa
Suomalaisten arjen kulutustottumuksia ja elämäntapoja, niihin liittyviä asenteita sekä elintasoa , tuloja, menoja ja säästöjä kartoittava tutkimussarja käynnistyi Suomen Akatemian 1990-luvun talouskriisi -tutkimusohjelman hankkeessa Hyvinvointivaltio - resurssi vai rajoite. Vuosina 1999, 2004, 2009 ja 2014 kerätyt aikavälin asennemuutoksia. Tutkimuksia ovat olleet pääasiassa toteuttamassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun sosiologian ja taloussosiologian oppiaineet.
Kelan ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yhteisessä tutkimushankkeessa kartoitettiin 18 - 74-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista , sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta. Tutkimuksissa on selvitetty vastaajien pääasiallista toimintaa (työssä , saatuja sosiaalietuuksia ja tulonsiirtoja, toimeentuloa sekä yleensä elintasoa. Suurelta , elämäntapahtumia ja elämänhallintaa kokonaisuutena. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1995, 1996 , 1998 ja 2000.
Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö
Kevan Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö -sarjan aineistot kartoittavat miten julkisen alan organisaatioiden henkilöstön työkykyä ja työuria voidaan tukea johtamisen keinoin sekä 2018 alkaen koko julkinen sektori, eli kunta-alan, kirkon ja valtion organisaatiot. Vuoden 2015 henkilöstöstrategioista ja henkilöstöjohtamiseen liittyvistä tavoitteista. Kyselyissä ollaan kiinnostuneita myös työkyvyn ja työuran tukemisen toimenpiteistä ja siitä, miten mahdollisuudet työurien tukemiseksi tunnetaan ja
EVAn Arvo- ja asennetutkimukset
. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU -asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin . demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema , EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus
Terveyden edistämisen barometrit, aikaisemmalta nimeltään terveysbarometrit, kartoittavat kunta- ja järjestöpäättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ne kuvaavat myös vastaajien käsityksiä terveyden ja sen edistämisen kannalta ajankohtaisista ilmiöistä hallinnollisesta näkökulmasta . Terveyden edistämisen keskuksen, Tekryn, (nykyisin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry) barometreja
kuluttavat kotivalmisteisia, salakuljetettuja ja ulkomailta tuotuja alkoholijuomia sekä spriitä. Aluksi kyselyjä teki Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, joka siirtyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen STAKESiin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) vuonna 1996. Alkoholijuomien tilastoimaton
Tiedebarometreissä kartoitetaan suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tieteen taso ja tarpeellisuus, tieteellis-teknisen kehityksen hyödyt ja riskit , tieteen moraali ja maailmankatsomukselliset näkökohdat. Ensimmäinen Tiedebarometri kerättiin vuonna 2001
työpaikkojen täyttöprosesseista. Sarjaan kuuluu myös työ- ja elinkeinotoimistojen, entisten työvoimatoimistojen , kokonaisaineistoja, jotka sisältävät avointen työpaikkojen lisäksi tietoja työvoimasta, työttömyydestä ja tukitoimenpiteistä. Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa uudet aineistot vuosittain. Aineistoihin on lisätty aluemuuttujia ja erilaisia kestomuuttujia.
arvoja ja asenteita sekä mielipiteitä kirkon toiminnasta. Eri vuosina vaihdelleita teemoja ovat olleet muun muassa seurakunnan toimintamuodot ja -kulttuuri, kirkolliset toimitukset ja työntekijöiden uskonnollisuus. Kyselyissä on käsitelty myös tasa-arvoa, ilmastonmuutosta ja muita ajankohtaisia kysymyksiä
Uskonto ja uskonnollisuus Venäjällä
Uskonto ja uskonnollisuus Venäjällä on tutkimussarja, jota on tehty Suomen Akatemian ja toteutettu Kirkon tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta on tehty vuosina 1991, 1993, 1996 ja 1999.
, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yleisille kirjastoille suunnattuja käyttäjäkyselyjä. Verkkokyselyillä on selvitetty millaisia elektronisia aineistoja ja julkaisuja opiskelijat, tutkijat ja muut kirjastojen asiakkaat tarvitsevat ja miten he käyttävät e-aineistoja. Lisäksi on pyydetty palautetta tarjolla olevista e
, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyörakenne ja oppimisympäristö. Hankkeen tavoitteita ovat: työssä oppimisen näkyväksi tekeminen ja mallintaminen, oman työn tutkivan kehittämisen edistäminen, opettajien . Hankkeen tuottamat aineistot ovat monimuotoisia, esimerkiksi kirjoitusaineistoja ja ryhmäkeskustelulitteraatioita. Aineistoja on kerätty mm. tutkielmiin ja oppimistehtäviin, sekä tutkivien työpajojen yhteydessä.
postikyselyaineisto. Sen keskeisin idea oli toistaa muun muassa Englannissa ja Ruotsissa toteutetut kyselyt, joiden tavoitteena oli selvittää väestön käsitys köyhyydestä ja tutkia tältä pohjalta köyhyyden laajuutta ja kuvaa ulottuvuuksilla, työmarkkina-asemaa ja -historiaa, lapsuudenkodin sosiaalista asemaa, subjektiivista hyvinvointia , asennoitumista hyvinvointivaltioon ja sosiaaliavustuksensaajiin.
keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on , Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut
- ja noin 60-vuotiaita. Viimeisin aineistonkeruu alkoi vuonna 2020. Aineistonkeruun päämenetelmät olivat kouluiässä opettajien ja tovereiden arvioinnit oppilaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä , aikuisiässä henkilökohtainen haastattelu ja kyselylomakkeet. 42- ja 50-vuotiaina tutkittavat osallistuivat lisäksi terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin. Tutkimuksen teemoja ovat olleet sosioemotionaalinen kehitys ja persoonallisuus, koulutus ja työura, perhetausta ja oma perhe, terveyskäyttäytyminen ja terveys edustavan hyvin omaa ikäluokkaansa perhesuhteiden, koulutuksen, ammattiaseman ja työttömyyden suhteen rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Vuoteen 1986 asti tutkimus toteutettiin opiskelija- ja virkatyönä Jyväskylän yliopistossa. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus kuului Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -tutkimusohjelmaan, jonka Suomen Akatemia ja opetusministeriö nimesivät tutkimuksen huippututkimusyksiköksi vuosiksi 1997-1999 ja uudelleen vuosiksi 2000-2005. Vuonna 2009 aineistoa kerättiin Suomen Akatemian Lea
-jäsenyydestä, Euroopan unionin tulevaisuudesta ja laajentumisesta, Euroopan talous- ja rahapolitiikasta , EMU:sta, europarlamentista, maamme turvallisuuspolitiikasta, EU-tuista ja Euroopan yhdentymisestä yleensä . Tutkimuksissa on kartoitettu myös kansalaisten tyytyväisyyttä EU-tiedottamiseen sekä hallituksen ja eduskunnan Yhdyskuntatutkimus. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Tutustu myös EVAn Arvo- ja
Suomalaisten arvot ja arkielämä
Suomalaisten arvot ja arkielämä -sarja koostuu vertailukelpoisin menetelmin kerätyistä tutkimusaineistoista, joiden avulla voidaan muodostaa suomalaista arvomaailmaa ja sen muutoksia tarkasteleva pitkä on Shalom H. Schwartzin arvoteoria ja sarjan aineistot sisältävät Schwartzin Value Survey , internetin ja matkapuhelinten käyttöä sekä kansainvälistymistä. Aineistojen avulla voidaan yhdistää suomalaisten arvot ja arvomuutokset sekä yhteiskunnallisiin trendeihin että arkielämän ilmiöihin ja kulutuskäyttäytymiseen. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, Koneen säätiö ja Limor Oy. Aineistot on
, arvoja ja asenteita. Kyselyn teemoja ovat olleet muiden muassa koulutus, asuminen, työ, kansainvälisyys ja palveluiden käyttö. Mikkelin ammattikorkeakoulu on toteuttanut kyselyjä vuodesta 2010 alkaen.
Kaupunkiliitto, sittemmin Efektia ja Efeko (nykyään FCG Finnish Consulting Group). Kyselytutkimusten pääpaino on asukkaiden kuntapalveluja ja hallintoa koskevien mielipiteiden selvittämisessä. Aineistot
uskonnollisuutta, uskomuksia, asenteita ja suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä muihin ilmiöt, henkisyys ja moraali. Kirkkomonitoreja on kerätty erillisenä osana kansainvälistä RISC Monitor -asennekartoitusta. Tutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet MDC RISC International ja Suomen Gallup (TNS Gallup , Kantar). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1999, 2002, 2004 ja 2007.
Eläkebarometrit kartoittavat suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta sekä näissä tapahtuvia ajallisia muutoksia ja vaihtelua eri väestöryhmissä eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometrit perustuvat . Sarjan ensimmäinen aineisto kerättiin vuonna 2017 ja aineistoja on suunniteltu kerättävän vuoteen 2021
Sisäministeriön pelastusosasto selvittää Pelastusasenteet-tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä ja suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta käyntihaastatteluilla, ja se edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaalla asuvat vuosilta 2005, 2007, 2011 ja 2014.
Kansalaisturvallisuuskyselyt kartoittavat Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä kansalaisten varautumisesta erilaisiin yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin uhkiin ja häiriötilanteisiin. Lisäksi selvitetään kansalaisten näkemyksiä yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyen kysymällä tasa-arvoisesta kohtelusta sekä turvallisuus- ja turvattomuustekijöistä. Ensimmäinen
korkeakoulukirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista. Tilastot perustuvat kansainväliseen kirjastotilastostandardiin ISO 2789. Aineistot sisältävät tiedot Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista ja ylläpidosta ja kehittämisestä sekä tiedonkeruun ohjeistamisesta ja tietojen tarkistuksista. Kansalliskirjasto
Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkit-barometreille maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia , elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys, maaseudun kehittäminen, maaseudun tulevaisuus sekä merkitys nyt ja
Kansalaispulssi-kyselyt ovat valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen tekemiä ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä tutkimuksia. Niissä kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä viranomaisten toiminnasta ja sekä terveyteen, hyvinvointiin, toimeentuloon ja arkeen liittyvistä huolenaiheista. Keskeisinä teemoina ovat olleet esimerkiksi koronatilanne (COVID-19) ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022. Noin kuukauden
Kansalaismielipide on yhteiskuntaan ja politiikkaan painottuva kyselytutkimuspaneeli, jonka osallistujat vastaavat erilaisiin ja eripituisiin nettikyselyihin muutaman kerran vuodessa. Paneelia hallinnoi Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos ja se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansallista , FIRIPO). Paneelin vastaajien rekrytointi alkoi vuonna 2019 ja siinä on tuhansia osallistujia
Yliopistot seuraavat akateemisten työllistymisen laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä valmistuneet ylemmän sekä päättävän alemman yliopistotutkinnon suorittaneet (maistereiden uraseuranta) ja noin maistereiden uraseurantakyselyt alkoivat vuonna 2005 ja tohtoreiden uraseurannat vuonna 2007. Kyselyissä mukana valtakunnallisena yhteistyönä. Seurannan toteuttaa akateemisten ura-ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto.
avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja
Lapsiuhritutkimukset-sarjan aineistoissa kohteena ovat lapset ja heidän väkivaltakokemuksensa tasolla 6- ja 9-luokkalaisten lasten kokemuksia väkivallanteon sekä uhrina että seuraajana olemista . Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1988, 2008, 2013 ja 2022.
Näytä