Näytetään 50 / 1931
Näytä
Viittaustiedot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä
palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä
tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysely on osa KOTT-aineistosarjaa, joka
. Tutkimushanketta rahoittaa Kansaneläkelaitos, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin, millaisia
tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja
kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi
. Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka
vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa
Aineiston tekijä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Painokertoimet
opiskelijaväestöä, vaan tulosten laskennassa painokertoimien käyttö on välttämätöntä otannan ja kadon huomioimiseksi
käänteistodennäköisyyspainotusta (IPW). Painokertoimissa huomioitu otanta ja kato (kadon huomioimisessa käytetty koko otokselle
korkeakouluopiskelijaväestöä edustavia tuloksia. Painomuuttujien nimet aineistossa ovat: rg_strat, w_analys, rg_n ja w_expans
. Lisätietoa painokertoimien käytöstä: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimuksetja-hankkeet
/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/tietoa-tutkijoille
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Toisen ja korkea-asteen koulutus
Ruokavalio ja ravitsemus
Päihteiden käyttö ja tupakointi
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka
Fyysinen kunto ja liikunta
Perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys
Kerääjät
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Otantamenetelmä
opiskelijasta (noin 6000 yliopisto-opiskelijaa ja 6000 ammattikorkeakouluopiskelijaa). Otantamenetelmänä
vähintään noin 150 ja enintään noin 400 amk-opiskelijaa / 800 yo-opiskelijaa jokaisesta korkeakoulusta
. Tutkimuskutsut lähetettiin sähköpostilla ja tämän jälkeen lähetettiin enintään kaksi muistutusviestiä
sähköpostilla ja/tai tekstiviestillä. Kokonaisvastausaktiivisuus oli 53 prosenttia (n=6258). Vastausaktiivisuus
oli miehillä 44 prosenttia (n=2392) ja naisilla 60 prosenttia (n=3866). Ikäryhmittäin
vastausaktiivisuus oli 18- 21-vuotiailla 60 % (n=1565), 22-24-vuotiailla 55 % (n=2294), 25-29-vuotiailla 47
prosenttia (n=1760) ja 30-34- vuotiailla 46 prosenttia (n=639). Korkeakoulusektorin mukaan vastausaktiivisuus
oli ammattikorkeakouluopiskelijoilla 49 prosenttia (n=2925) ja yliopisto-opiskelijoilla 56 prosenttia
Perusjoukko/otos
18-34-vuotiaat suomalaisessa korkeakoulussa perustutkintoa suorittavat yliopisto- ja
korkeakouluopiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäolevaksi keväälle 2021 ja joille oli saatavilla henkilötunnus
Aineiston nimi
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021
Sarjakuvaus
Sarja kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa
, terveyskäyttäytymistä, ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa, sekä
terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Yleisen osan lisäksi tutkimusaineistoihin liittyy
vuosina 2000-2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos tekevät tutkimusta vuodesta 2021
eteenpäin nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Viittaustiedot
Vanhanen, Tatu: Etniset konfliktit ja etninen nepotismi 2003-2011 [sähköinen tietoaineisto]. Versio
1.0 (2014-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
Tiivistelmä
Tutkimusaineisto liittyy professori Tatu Vanhasen pitkäaikaiseen etnistä nepotismia ja etnisiä
konflikteja koskevaan tutkimustyöhön. Aineisto sisältää 176 valtiota ja kaksi mittaria: etnisten ristiriitojen
aste (estimated scale of ethnic conflicts, EEC) kuvaa maan etnisten konfliktien määrää ja laatua sekä
yhteiskunnassa. Aineisto kuvaa tilannetta eri maissa vuosien 2003 ja 2011 välisenä ajanjaksona. Lisäksi aineisto
väestöstä. Tiedot on kerätty erilaisista kirjallisista lähteistä. Lähteet ja muuttujien tarkka kuvaus on
Maa
Bosnia ja Hertsegovina
Sao Tome ja Principe
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Kohdealue
Bosnia ja Hertsegovina
Sao Tome ja Principe
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Tieteenala
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Aineiston nimi
Etniset konfliktit ja etninen nepotismi 2003-2011
Kohdealue
Antigua ja Barbuda
El Salvador
Saint Kitts ja Nevis
Saint Vincent ja Grenadiinit
São Tomé ja Prínsipe
Trinidad ja Topago
Tieteenala
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Maa
Antigua ja Barbuda
Bosnia ja Hertsegovina
Saint Kitts ja Nevis
São Tomé ja Prínsipe
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Saint Vincent ja Grenadiinit
Viittaustiedot
]. Versio 4.0 (2011-06-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
Lähdeaineistot
(2010) ja IDEA, Global Database of Quotas for Women (2009). Ks. myös taustatieto.
Kohdealue
El Salvador
Tiivistelmä
graffiteissa esiintyy mm. poliittisia mielipiteitä ja iskulauseita, puolueiden nimiä, jengien tunnuksia
, kaupallisia ilmoituksia, tiedotteita, uskonnollisia viestejä, filosofisia lausahduksia ja vaalimainoksia
. Mukana on myös symboleita ja logoja. Pääosa graffitien sisältämistä teksteistä on espanjankielisiä
. Aineisto on kerätty Keski-Amerikan osalta joulukuussa 2005 ja tammikuussa 2006, ja Etelä-Amerikan osalta
tammi-huhtikuussa 2007. Kuvista on tuotettu pdf-muotoinen hakemisto, josta käy ilmi kuvausmaa ja
Tieteenala
Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet
Maa
El Salvador
Perusjoukko/otos
sanomalehtinumerot seuraavista lehdistä: El País (ennen ABC), The Guardian, Dagens Nyheter
Tiivistelmä
. Lehdet ovat El País (ennen ABC) Espanjasta, The Guardian Iso-Britanniasta, Dagens Nyheter Ruotsista
, Helsingin Sanomat Suomesta ja Le Monde Ranskasta. Aineistot on kerätty The Cultural Distinctions
tutkittiin kulttuurisia hierarkioita ja niiden muutoksia kuudessa Euroopan eri valtiossa. Hanke on saanut
tutkimusmäärärahat (2013-2015), Suomen Akatemian rahoitus (2013-2018, hankenumerot 291619 ja 309181). Aineisto
täydentää hankkeessa kerättyä toista aineistoa FSD3385 Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa
sivumäärät ja kulttuurisivujen määrät em. liitteissä. Lisäksi on tieto, missä osassa kulttuuriuutiset alkavat
Aineiston nimi
Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010
Viittaustiedot
(Helsingin yliopisto): Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010
Otantamenetelmä
neljän kuukauden jaksoon ja poimimalla jokaisesta jaksosta satunnaisotannalla kaikki viikonpäivät
maanantaista sunnuntaihin. Vuodessa kertyi 21 sanomalehtinumeroa per lehti (3x7). Koska The Guardian ja Le
vaihtui El País -nimiseksi myöhemmin, kertyi myös 18 lehteä per vuosi 1980-luvulle asti, mutta 1990
Viittaustiedot
(Helsingin yliopisto): Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010
Aineiston käytössä huomioitavaa
). Huomaa, että datan sivunumeroita kuvaavissa muuttujissa a_month, a_pages, a_page ja a_cul_pn ei ole
Millyet-lehden tietoja, mutta lehden kuukausi- ja sivujen määrät on luettavissa a_file-muuttujasta.
Tiivistelmä
artikkeleista vuosilta 1960-2010. Lehdet ovat El País (ennen ABC) Espanjasta, The Guardian Iso-Britanniasta
, Dagens Nyheter Ruotsista, Helsingin Sanomat Suomesta, Le Monde Ranskasta ja Milliyet Turkista. Aineistot
Countries, 1960-2010 (CUDIGE) -hankkeessa, jossa tutkittiin kulttuurisia hierarkioita ja niiden muutoksia
, hankenumerot 291619 ja 309181). Lehdistä on luotu myös toinen aineisto FSD3386 Kulttuurierot, sukupolvet ja
tietoja. Tarkat tiedot aineiston sisältämistä muuttujista ja niiden muodostamisesta löydät liitteestä
bgF3386_eng.pdf. Aineistossa on tiedot, missä lehdessä artikkeli on julkaistu, ilmestymispäivämäärä, lehden ja
kulttuuriosien sivujen määrä ja artikkelin alkamissivunumero. Edelleen tietoihin on koottu artikkelin
ominaisuuksia kuten artikkelin tyyppi, sijainti sivulla ja sisältääkö se kuvia. Artikkeleista on kerätty myös
ensimmäisten ja toisten kappaleiden pituuksia sekä kuvien sisältötietoja. Artikkelin kirjoittajasta on kerätty
mm. sukupuolitieto ja onko hänen nimeä mainittu tekstissä. Seuraavaksi on kerätty tietoa, mitä
Otantamenetelmä
poimittiin niin, että vuosi jaettiin kolmeen neljän kuukauden jaksoon ja poimimalla jokaisesta jaksosta
(3x7). Koska The Guardian ja Le Monde eivät ilmesty joka viikonpäivä, numeroita poimittiin 18 per vuosi
(3x6). ABC-lehdestä, joka vaihtui El País -nimiseksi myöhemmin, kertyi myös 18 lehteä per vuosi 1980
Perusjoukko/otos
seuraavien sanomalehtien kulttuuriosien artikkelit: El País (ennen ABC), The Guardian, Dagens
Aineiston nimi
Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010
Tiivistelmä
haastatteluista tehdyistä tiivistelmistä, jotka tutkija litteroi alunperin espanjaksi ja tämän jälkeen käänsi
englanniksi. Haastattelu jakautui peruskysymyksiin ja apukysymyksiin. Peruskysymyksissä tiedusteltiin turismin
kehityksestä, miten ihmiset vastaanottivat turismiprojektin, miten he (ja koko yhteisö) osallistuivat
projektiin, miten he suhtautuivat turisteihin ja mitä he tekivät heidän kanssaan sekä miten heidän
käsityksensä turisteista muuttuivat, miten turismi oli vaikuttanut heidän elämäänsä ja miten he suhteutuivat
turismiin ja yhteisöön tulevaisuudessa. Apukysymykset koskivat yhteisöä ja sosiaalista pääomaa (Ovatko
siihen?), kulttuuriperintöä ja perinteisiä taiteita, kulttuurivaihtoa sekä arvoja ja käyttäytymistä
Aineiston tekijä
Lapin yliopisto. Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta
Tieteenala
Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti
Vapaa-aika, matkailu ja urheilu
Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen muutos
Otantamenetelmä
kolme valittiin tutkimukseen (La Pita, El Roblar ja La Corona), koska ne olivat keskenään hyvin
-ohjelman tukemien yhteisöjen joukosta. Tutkija vieraili useissa yhteisöissä ja päätyi valitsemaan kohteeksi
samanlaisia, turismin kehittäminen oli ollut niissä samanlaista ja ne olivat turismin kehittämisen suhteen
Viittaustiedot
Vanhanen, Tatu: Etninen heterogeenisuus ja etniset konfliktit 2003-2010 [sähköinen tietoaineisto
Tiivistelmä
Tutkimusaineisto liittyy professori Tatu Vanhasen pitkäaikaiseen etnistä nepotismia ja etnisiä
konflikteja koskevaan tutkimustyöhön. Aineisto sisältää 176 valtiota ja kolme mittaria: etninen
väkivallattomien etnisten konfliktien merkitystä ja etnisen väkivallan aste (Scale of Ethnic Violence, EV) kuvaa
väkivaltaisten etnisen ristiriitojen määrää ja laatua. Aineisto kuvaa tilannetta eri maissa vuosien 2003 ja 2010
välisenä ajanjaksona. Tiedot on kerätty erilaisista kirjallisista lähteistä. Lähteet ja muuttujien tarkka
Maa
Bosnia ja Hertsegovina
Sao Tome ja Principe
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Kohdealue
Bosnia ja Hertsegovina
Sao Tome ja Principe
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Tieteenala
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Aineiston nimi
Etninen heterogeenisuus ja etniset konfliktit 2003-2010
Viittaustiedot
Helve, Helena (Tampereen yliopisto): Nuorten pätkätyöläisten arvot ja elämäntyyli Lapin
Aineiston täydellisyys
Nuorten haastatteluja tehtiin alunperin 22 kpl, joista kahden haastattelun äänitys epäonnistui
. Nuorten haastattelujen lisäksi tutkimusta varten tehtiin myös työvoimatoimiston ja työpajahaastatteluja
Tiivistelmä
Aineisto sisältää lyhytkestoista sesonkityötä Lapin hiihto- ja lomakeskuksissa tekevien nuorten
taustatietoja, kuten ikää, ammattia, koulutusta ja asuinpaikkaa. Tämän jälkeen kysyttiin mm. lapsuudenperheestä
, vanhempien koulutuksesta ja työstä, sekä omasta ystäväpiiristä. Lisäksi kysyttiin mm. harrastuksista, omasta
koulutus- ja työhistoriasta, arvoista ja asenteista liittyen pätkätyöhön ja työhön yleensä, saatavasta
yhteiskunnan tuesta, työnhausta, nykyisen työn luonteesta ja työvuoroista, vapaa-ajasta ja osallistumisesta
, ihmissuhteista, elämänarvoista ja maailmankuvasta, sekä tulevaisuuden odotuksista. Aineistosta on tehty html
Aineiston tekijä
Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Tieteenala
Työllisyys ja työllistyminen
Työttömyys ja työttömät
Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt
Erityisehdot
mainita iän, sukupuolen ja koulutuksen. Analyysissä ja julkaistavissa aineisto-otteissa haastateltavan
kertomat työpaikat ja muut erisnimet tulee karkeistaa. Myöskään tuntureiden tai paikkakuntien nimiä ei saa
mainita julkaisuissa. Karkeistamisen apuna voi käyttää Tilastokeskuksen toimiala- ja kuntaluokitusta. Yhtä
mahdollista on yksinkertaisesti muuttaa esimerkiksi ravintoloiden, kahviloiden, hotellien ja
lahjatavaraliikkeiden nimet seuraavasti: [ravintola], [kahvila], [hotelli] ja [lahjatavaraliike].
Kerääjät
Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Aineiston nimi
Nuorten pätkätyöläisten arvot ja elämäntyyli Lapin turistikeskuksissa 2009-2010
Kohdealue
Antigua ja Barbuda
El Salvador
Saint Kitts ja Nevis
Saint Vincent ja Grenadiinit
São Tomé ja Prínsipe
Trinidad ja Tobago
Tiivistelmä
Vanhanen on kehittänyt vuosien tutkimustyön tuloksena. Muuttujat ovat kilpailullisuus, osallistuminen ja
äänestyksen äänet on otettu huomioon, ja tällöin ilman todellista valitsijamiesvaalia osallistumis-muuttuja
ja -jakaumista. Kansanäänestys nostaa muuttujan arvoa viidellä prosenttiyksiköllä, jos se on
kansallinen ja yhdellä prosenttiyksiköllä, jos se on osavaltiollinen. Kansanäänestykset nostavat muuttujan
arvoa korkeintaan 30 prosenttiyksikköä vuodessa, ja koko muuttujan maksimiarvo on 70 prosenttia
. Demokratisoitumisindeksi on muodostettu jakamalla kilpailullisuus- ja osallistuminen-muuttujien tulo sadalla.
Maa
Antigua ja Barbuda
Bosnia ja Hertsegovina
Saint Kitts ja Nevis
São Tomé ja Prínsipe
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Saint Vincent ja Grenadiinit
Tieteenala
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Lähdeaineistot
Ks. käytön ja kuvailun oheismateriaalit.
Lähdeaineistot
(2010) ja IDEA, Global Database of Quotas for Women (2009). Ks. myös taustatieto.
Tiivistelmä
demokratisoitumisindeksi (ID), naisten edustus prosentteina kansallisissa parlamenteissa (W) ja sukupuolella painotettu
FSD1289 Demokratisoitumisen mittarit 1810-2010 ja "naisten edustus"-muuttujasta aineistossa FSD2183
Maa
Antigua ja Barbuda
Bosnia ja Hertsegovina
Saint Kitts ja Nevis
São Tomé ja Prínsipe
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Saint Vincent ja Grenadiinit
Kohdealue
Antigua ja Barbuda
El Salvador
Saint Kitts ja Nevis
Saint Vincent ja Grenadiinit
São Tomé ja Prínsipe
Trinidad ja Topago
Tieteenala
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Perusjoukko/otos
Kaikki valtiot, jotka olivat itsenäisiä jo vuonna 1995, ja joiden asukasluku oli vuonna 2000
Viittaustiedot
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS): Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus
2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Tiivistelmä
mielipiteitä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä maanpuolustuksesta. Mukana oli myös kysymyksiä
turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä turvallisuuden kehittymisestä seuraavan
, luottamuksesta Euroopan unionin tulevaisuuteen ja Suomen puolustustarvikkeiden viennistä. Taustamuuttujina olivat
asuvien lasten iät ja lukumäärä, perheen tuloluokka, ruokakunnan koko, asunnon tyyppi sekä aluemuuttujia.
Tieteenala
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
Otantamenetelmä
Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta Kiintiöinä ovat ikä-, sukupuoli-, alue- ja
kuntatyyppijakautuma. Haastatteluja tehtiin 54 kaupungissa ja 35 muussa kunnassa. Suurin osa haastatteluista tehtiin
Aineiston nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2018
Sarja
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Sarjakuvaus
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin
turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tietoarkistoon on
Tiivistelmä
. Aineistoon on tallennettu artikkelin nimi, tekijät, tekijöiden organisaatiot, oppiaineet ja laitokset
, oppiarvo ja asema, artikkelin julkaisuvuosi, lehden numero, lehden sivunumero, lehden osio, artikkelin
Viittaustiedot
vuosikymmen 1988-1997 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2012-05-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Kerääjät
Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Naistutkimus
Tieteenala
Sukupuoli ja sukupuoliroolit
Aineiston tekijä
Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Kohdealue
Bosnia ja Hertsegovina
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Tiivistelmä
Aineisto on jatkoa professori Tatu Vanhasen kokoamalle aineistolle FSD1216 Demokratisoituminen ja
valtaresurssit 1850-2000, joka oli tulos pitkäaikaisesta valtioiden demokratisoitumista ja valtaresursseja
Power Resources, ER); ja 8) Valtaresurssi-indeksi (Index of Power Resources, IPR). Muuttujien tiedot on
päivitetty edellisestä aineistosta, ja näiden laskutapaa on joissain tapauksissa tarkennettu tai nämä on
AP. DD saadaan, kun lasketaan yhteen köyhyysrajan alla elävät (%) ja rikkaimman 10 % osuus koko
väestön tuloista tai kulutuksesta vähennettynä 10 prosenttiyksikköä, ja vähennetään saatu summa sadasta
NAP=100-AP. Viimeinen muuttuja, IPR (The Index of Power Resources), saadaan jakamalla IR:n ja ER:n
Tieteenala
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Talouden tila ja tunnusluvut
Maa
Bosnia ja Hertsegovina
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Viittaustiedot
Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto): Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000 [sähköinen
Tiivistelmä
demokratisoitumista ja valtaresursseja koskevasta tutkimustyöstä. Kansainvälinen tiedeyhteisö tuntee aineiston myös
), osallistuminen (Participation) ja demokratisoitumisindeksi (Index of Democratization). Kilpailullisuuden arvot
puolueen saamista äänistä tai paikoista parlamentissa ja/tai voittaneen presidenttiehdokkaan ääniosuudesta
. Osallistuminen muodostuu äänestysaktiivisuudesta vaaleissa ja kansanäänestyksien lukumäärästä. Osavaltion
sisäinen kansanäänestys nostaa muuttujan arvoa yhdellä prosenttiyksiköllä ja koko valtion käsittävä
. Demokratisoitumisindeksi saadaan jakamalla osallistumisen ja kilpailullisuuden tulo sadalla. Resurssien jakautuneisuutta
määrä -muuttujan arvo 1000 vastaa 100 prosenttia. Vuosina 1988 ja 1998 samaisen muuttujan arvo 5000
monialaistumisen indeksi (Index of Occupational Diversification) saadaan laskemalla kaupunkiväestön ja
(Index of Knowledge Distribution) on lukutaitoisten prosenttiosuuden ja opiskelijoiden prosenttiosuuden
), joka saadaan jakamalla 10000:lla ammattien monialaistumisen, henkisen pääoman jakautuneisuuden ja
Maa
Antigua ja Barbuda
Bosnia ja Hertsegovina
Saint Kitts ja Nevis
São Tomé ja Prínsipe
El Salvador
Trinidad ja Tobago
Saint Vincent ja Grenadiinit
Kohdealue
Antigua ja Barbuda
Bosnia ja Hertsegovina
El Salvador
São Tomé ja Prínsipe
Saint Kitts ja Nevis
Saint Vincent ja Grenadiinit
Trinidad ja Tobago
Tieteenala
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Talouden tila ja tunnusluvut
Aineiston nimi
Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000
Tiivistelmä
Aineisto koostuu Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksiin osallistuneiden naisten 17 ryhmä- ja
kohdennettuja valmiusharjoituksia. Aineisto käsittelee vapaaehtoisen maanpuolustuksen teemaa ja haastateltavia
on aineistossa 22. Aineisto on kerätty osana Maanpuolustuksen kannatussäätiön rahoittamaa TAHTO 2
-tutkimushanketta. Haastatteluissa keskusteltiin esimerkiksi Naisten Valmiusliiton NASTA-kurssien sisällöistä ja
turvallisuus- ja varautumistaitoja sekä kansalaisvelvollisuuksia. Haastatteluissa keskusteltiin myös siitä
, millaisia asenteita ja ajatuksia maanpuolustukseen ja sitä tukevaan järjestötoimintaan liittyy. Lisäksi
haastatteluissa kysyttiin haastateltavien luottamusta viranomaisiin, ja kenelle heidän mielestään turvallisuuden
, koulutus ja ammatti. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla aineistoa on helppo selata.
Aineiston tekijä
Maanpuolustuskorkeakoulu. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Tieteenala
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Otantamenetelmä
valmiusliiton kursseilta ja sosiaalisen median kanavien kautta.
Tiivistelmä
telakalla sekä työttömyysajasta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja muutoksista. Haastattelun teemoja
olivat työhistoria, lapsuus ja perhetausta, työnteon merkitys itselle, telakkalaisuuden määrittely
, työyhteisö, työttömyyden alku ja tunteet irtisanomisilmoituksen jälkeen, arki tällä hetkellä, sosiaaliset
suhteet työn menetyksen jälkeen, rahan ja omaisuuden merkitys, mieliala ja terveys sekä työttömyys
haastattelupäivämäärä, haastattelun kesto, haasteltavan ikä, ammatti, pseudonimi ja sukupuoli. Aineistosta on tehty
Viittaustiedot
2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-02-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Tieteenala
Sukupuoli ja sukupuoliroolit
Työttömyys ja työttömät
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Otantamenetelmä
työskennelleet telakoilla vähintään 20 vuotta ja jotka eivät olleet vakituisessa työssä tai opiskelupaikassa
Tiivistelmä
avopalveluiden asiakkaille tai potilaille ja osa (kys. 22-23) laitospalveluissa olleille. Aluksi
Aineisto sisältää tietoja päihde-ehtoisesta asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
tiettynä laskentapäivänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä työskentelevät henkilöt kokosivat tietoja
ongelmakäyttäjä ja myös niistä henkilöistä, jotka hakivat apua päihtyneinä tai päihteiden kertakäyttöön liittyvän
väkivaltaista käyttäytymistä toimintayksikössä sekä asiakkaan mielenterveyden häiriöitä ja mahdollisia
tulon syistä, asiakkaalle annetuista palveluista ja palveluihin käytetystä ajasta. Lopuksi vain yön yli
jatkuvia palveluja antavilta toimintayksiköiltä kysyttiin hoitojakson kestoa ja syitä siihen, miksi
toiminta, sosiaalinen asema ja asumistilanne.
Aineiston tekijä
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Päihteiden käyttö ja tupakointi
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Kerääjät
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Otantamenetelmä
mm. A-klinikkasäätiöltä, päiväkeskuksilta, kirkkohallitukselta, Helsingin kaupungilta ja kasvatus- ja
perheneuvoloista. On vaikea arvioida, kuinka kattava näin koottu osoitetietokanta on, koska ajantasaista ja
Perusjoukko/otos
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja laskentavuorokauden (lokakuun toinen tiistai) aikana
Viittaustiedot
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES): Päihdetapauslaskenta 2003
Sarjakuvaus
Päihdetapauslaskennoissa kerätään tietoja päihteisiin liittyvästä asioinnista sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluissa sekä vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Tiedonkeruu toteutetaan neljän
vuoden välein lokakuun toisena tiistaina. Laskentoja on tehty vuodesta 1987 lähtien ja Tietoarkistoon
päihteiden käyttöä, palveluiden käytön syitä ja asiakkaan laskentapäivänä saamia sosiaali- ja
terveyspalveluita. Aineistojen keräämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tiivistelmä
Aineisto koostuu yksinhuoltajahaastatteluista, jotka kerättiin 22 eri yksinhuoltajalta vuosina 2001
ja 2003. Haastattelut valottavat yksinhuoltajien kohtaamia ongelmia koskien tulotasoa, elatusapua ja
-tukea, koulutusta, asuinympäristöä, perhe- ja sukulaisuussuhteita, eroa ja sen jälkeistä elämää
sijaitsevan kaupunkimaisen kunnan lähiöiden ja kylien asujaimistosta. Haastatteluissa käsitellään myös
asuinpaikkavalintaa ja hyvinvointipalveluiden laatua. Haastattelut tehtiin suurimmaksi osaksi haastateltavien kotona
ja vastaukset ovat muodoltaan vapaita ja kerronnallisia. Kysymykset varioivat ja muuttuvat
keskustelun rakenteen mukana, mutta perusasettelu keskittyy asuinoloihin, mahdolliseen avioeroon ja sen syihin
Aineiston nimi
Yksinhuoltajien haastattelut 2001 ja 2003
Tieteenala
Sosiaaliset olot ja indikaattorit
Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet
Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen
Viittaustiedot
Hakovirta, Mia (Turun yliopisto): Yksinhuoltajien haastattelut 2001 ja 2003 [sähköinen
Otantamenetelmä
poiminta 2001 haastateltavia etsittiin neuvoloiden kautta ja muutaman haastatteluun suostuneen avulla uudet
kasvatustieteiden ja sosiaalipolitiikan laitosten toteuttaman kyselyn vastaajista. Kyselyn lopussa vastaajilta oli
Tiivistelmä
Nuorisobarometrin 2020 pääteemoja ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuus sekä niiden
asua. Seuraavaksi kartoitettiin, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita he olivat viimeisen 12
kuukauden aikana käyttäneet ja kuinka monta kertaa. Kiinnostuneita oltiin myös siitä, kokivatko vastaajat
saaneensa riittävästi tarvitsemaansa apua ja millaisia kohtaamisia heillä oli ollut henkilökunnan kanssa
ja kohdistuiko heihin ennakkoluuloja tai syrjintää. Vastaajia pyydettiin kertomaan myös näkemyksiään
liittyen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan Suomessa. Kysymyksillä selvitettiin, luottivatko
vastaajat saavansa tarvitsemaansa palvelua ja ammattimaista hoitoa. Lisäksi kysyttiin, kokivatko he sosiaali
- ja terveyspalveluiden lisäävän yhteiskunnallista tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja kuinka
. Kiinnostuneita oltiin myös vastaajien kokemuksista liittyen sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden
käyttöön. Lopuksi aineistossa pyrittiin selvittämään vastaajien kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja
Painokertoimet
ja äidinkielen mukaan.
Tieteenala
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Otantamenetelmä
Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä
Viittaustiedot
1.0 (2022-07-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
Sarjakuvaus
nuorisobarometreja. Niissä kartoitetaan säännöllisesti 15-29-vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymistä
, kuluttamiseen, huumeisiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansalaisaktiivisuuteen liittyviä asenteita.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan verkko-opiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia ja näkemyksiä sekä
oppimistyyliltään, opiskelumotivaatioltaan ja itseluottamukseltaan erilaiset oppijat kokevat verkko-opiskelun ja
opiskelun mielekkyyttä, vaativuutta ja monipuolisuutta. Samoin tiedusteltiin oliko opiskelijalla mielestään
riittävästi kontakteja muiden opiskelijoiden, opettajien ja tutorien kanssa, saiko hän riittävästi
vertaistukea, oliko etenemistahti sopiva ja toteutuiko oppimisen arviointi onnistuneesti. Lomakkeella
kartoitettiin oppimateriaalien ja välineiden käytettävyyttä, monipuolisuutta ja laajuutta. Suhtautumista
, kiinnostuneisuutta opiskeltuihin aihepiireihin ja luottamusta omiin oppimismahdollisuuksiin. Lopuksi selvitettiin
vastaajan oppimistyyliä erilaisin kysymyksin. Tutkimus on tyypiltään kuvaileva ja vertaileva survey
-kartoitus, jonka tarkoituksena oli tuottaa uutta arvioivaa tietoa verkko-opiskelusta ja siihen liittyvistä
käyttäneen luokanopettajaopiskelijan vastauksiin. Taustamuuttujina olivat mm. ikä , sukupuoli ja
Aineiston nimi
Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa 2002-2003
Tieteenala
Toisen ja korkea-asteen koulutus
Viittaustiedot
Vainionpää, Jorma (Tampereen yliopisto): Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa
2002-2003 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2008-05-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Tiivistelmä
Väestöliiton vuoden 2015 Perhebarometrissä teemoina ovat lasten saamista koskevat ihanteet ja
suunnitelmat. Kyselyssä käsitellään mm. perheen perustamista ja haluttua perhekokoa, raskaaksituloa
, lastensaannin esteitä, parisuhteen tilaa ja vauvakuumetta. Kyselyä rahoittivat Väestöliitto, Alli Paasikiven
Säätiö ja Suomen Kotien Kukkasrahasto. Kyselyn alussa tiedusteltiin vastaajan yleisiä taustatietoja
, työmarkkinatilantetta ja parisuhteeseen liittyviä tietoja. Parisuhteesta tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka tyytyväinen
on suhteeseen ja miten parisuhteen ja yhdessä asumisen näkee tulevaisuudessa. Seuraavaksi vastaajalta
, taloudellisiin vaikeuksiin ja vanhemmilta saatavaan sosiaaliseen tukeen. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin
lapsista: lasten lukumäärää, syntymävuosia ja lasten asumisjärjestelyjä. Edelleen kysyttiin ensimmäisen
lapsen syntymän taustalla olleita tekijöitä ja syntymän myötä eteen tulleita haasteita. Haasteiden
kohdalla esitettiin mm. terveyteen, pariskunnan erimielisyyksiin ja muista asioista luopumiseen liittyviä
Viittaustiedot
-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3396
Tieteenala
Perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys
Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet
Sarjakuvaus
tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen
, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
Tiivistelmä
ja sitä, miten tapahtumajärjestäjän arvopäätökset vaikuttavat tähän elämykseen. Aineiston
kohdefestivaaleja ovat Ilmiö, Kuudes Aisti, Naamat, Pienet Festarit Preerialla ja Ämyrock. Kyselyn alussa
ja ohjelman kiinnostavuutta, tapahtumapaikan sijaintia ja halua viettää aikaa läheisten kanssa. Tämän
, paikallisuuteen ja ekologisuuteen liittyen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan henkilökohtaisista arvoista. Lopuksi
vastaajaa pyydettiin avovastauksella kuvailemaan tapahtuman tuottamaa kokonaiselämystä ja antamaan
kehitysideoita. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, syntymävuosi, kansalaisuus ja koulutus.
Tieteenala
Kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen
Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista
Vapaa-aika, matkailu ja urheilu
Otantamenetelmä
verkkolomakelinkkiä Facebookissa ja osallistujat päättivät itse osallistumisestaan nähtyään kyselylinkin. Kyselyssä
oli mukana myös Turun musiikkijuhlat (n=1) ja Naantalin musiikkijuhlat (n=10), mutta niistä tuli niin
Perusjoukko/otos
Kohdefestivaalien (Ilmiö, Kuudes Aisti, Naamat, Pienet Festarit Preerialla ja Ämyröck) kävijät
Viittaustiedot
(2020-04-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3323
Sarjakuvaus
pienfestareiden kävijöille vuonna 2013. Sarjaa kerätään festivaalikentän toimijoiden ja suomalaisten yliopistojen
, ravitsemuspalveluihin ja festivaalialueeseen.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa aiheina olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen työmuotojen lisäksi
yliluonnolliset ilmiöt ja uskomukset. Käsityksiä Suomen evankelis-luterilaisen kirkosta tutkittiin vastakkaisten
, tarpeellisuudesta, varakkuudesta, luotettavuudesta, avoimuudesta, tehokkuudesta, joustavuudesta ja
suvaitsevaisuudesta. Lisäksi vastaajalle lueteltiin seurakunnan eri toimintamuotoja ja pyydettiin arvioimaan niiden
, horoskoopeista ja ennustamisesta. Edelleen kysyttiin mielikuvia eri kirkko- ja uskontokunnista ja kuulumista
ajatuksia kirkosta eroamisesta ja uskontokuntiin kuulumattomilta ajatuksia evankelis-luterilaiseen kirkkoon
ja asuinlääni.
Viittaustiedot
Kirkon tutkimuskeskus: Kirkkomonitor 1999 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2005-03-22
Aineiston täydellisyys
vaikeitakin sairauksia' ja 'Pelikorttien avulla voi ennustaa luotettavasti ihmisen tulevaisuutta'.
Tieteenala
Uskonto ja arvot
Sarjakuvaus
uskonnollisuutta, uskomuksia, asenteita ja suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä muihin
ilmiöt, henkisyys ja moraali. Kirkkomonitoreja on kerätty erillisenä osana kansainvälistä RISC Monitor
-asennekartoitusta. Tutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet MDC RISC International ja Suomen Gallup (TNS Gallup
, Kantar). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1999, 2002, 2004 ja 2007.
Tiivistelmä
kosketukseen ja vuorovaikutukseen. Moderni yhteiskunta syntyy välineitä käyttävästä kanssakäymisestä
) ihmiset ja lehdessä esiintyvät (tuhannet) toimijat, erityisesti yleisöään edustava lehti ja toimijat
, joutuvat keskenään kosketukseen ja vuorovaikutukseen. Pääteemoiksi saatiin tämän tehtävänasettelun
mukaisesti seuraavat kaksi: (1) Keitä, mitä ja minkälaisia ovat lehdessä esiintyvät toimijat (lehti itse ja
muuttujien suhteen. (2) Mitä toimijat tekevät? Varsinkin suhteessa toisiinsa? Miten erityisesti lehden ja
luokittelemalla siirrot lukuisten muuttujien suhteen. (3) Toimijoiden ja toiminnan kontekstina ovat lehden jutut
ja niissä esiintyvät pelit, joita niitäkin kuvattiin useiden muuttujien avulla.
Viittaustiedot
yhteiskunta 1987 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2000-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Aineiston täydellisyys
Ikää tai luokkatasoa kysyvästä muuttujista g6 ja g13 on poistettu iän antaneet vastaukset
Tiivistelmä
erilaisia haitallisen käyttäytymisen ilmenemisiä kouluympäristössä ja turvallisuushäiriöihin varautumista
. Vastaajina kyselyssä ovat oppilaitosten rehtorit. Tutkimus on kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin
teettämä sekä rahoittama ja liittyy Oppilaitosten turvallisuustutkimushankkeeseen. Aineistoa on kerätty
taustakysymyksillä, joilla kartoitettiin muun muassa lukuvuoden pituutta, oppilaiden luokkatasoja, ryhmäkokoja ja
henkilöstöryhmien edustajien määriä. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin koulun ympäristöstä ja pyydettiin muun
toimintatapoja koulussa käytetään, kuten tilojen käytön rajoittamista, turvallisuuskoulutuksia ja
, koulussa on käytetty rikkeisiin tai järjestyshäiriöihin. Kouluun ja koulurakennukseen kohdistuneista
teoista ja niiden useudesta tiedusteltiin lukuisin erilaisin kysymyksin esimerkiksi, onko koulun
omaisuutta vahingoitettu tahallisesti. Myös poliisi-ilmoitukseen johtaneista rikoksista ja rikosten
kustannuksista kysyttiin. Väkivallan tekijästä ja sen uhrista tiedusteltiin lisäksi tarkentavia kysymyksiä, kuten
Aineiston tekijä
Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Painokertoimet
Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa, kpaino ja opaino. Kpaino huomioi kadon kunta- ja
koulutyypeittäin ja korottaa aineiston perusjoukon tasolle. Opaino huomioi kadon kunta- ja koulutyypittäin.
Tieteenala
Esi- ja peruskoulu
Toisen ja korkea-asteen koulutus
Kerääjät
Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Perusjoukko/otos
Suomenkieliset peruskoulut ja lukiot
Viittaustiedot
turvallisuustutkimus 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2019-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Tiivistelmä
vastaajien organisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden
, henkilöstön riittävyyttä ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin onnistuneisuutta. Organisaation toiminta-alueen
tilanteesta tiedusteltiin kuntien voimavarojen riittävyyttä palvelujen (mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen
väestöryhmien, kuten mielenterveysongelmaisten, tilanteen helpottamiseksi ja ovatko nämä toimenpiteet olleet
riittäviä. Sosiaaliturvaetuuksista kartoitettiin mm. tasokorotusten ja viranomaisyhteistyön tarvetta. Kunkin
asukkaiden tarpeisiin. Tämän lisäksi kysyttiin neuvontapalvelujen muutoksesta ja sähköisten palvelujen
vaikutuksesta niin asiakkaisiin kuin henkilökuntaankin. Sosiaalitoimien, Kelan toimistojen ja terveyskeskusten
tahojen, kuten Kelan, yksityisen sektorin ja järjestöjen, tuottamien palvelujen riittävyyttä ja laatua
. Lisäksi kysyttiin yhteistyön toimivuutta eri viranomaistahojen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin
kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko organisaation toiminta-alueella työvoiman palvelukeskusta ja
Aineiston tekijä
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)
Aineiston tuottajat
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Erityisehdot
Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista
, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa
. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI
ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.
Kerääjät
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Otantamenetelmä
, itsenäisiin terveyskeskuksiin (kuntayhtymissä pääterveyskeskus), täyden palvelun työvoimatoimistoihin ja
lähetettiin useampia lomakkeita. Espoossa ja Vantaalla kyselyn saivat kaikki terveysasemat ja Helsingissä
puolet terveysasemista. Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun sosiaalitoimiin lähetettiin
johdosta kokonaisuudessaan vain kolme kyselyä. Työvoimatoimistojen ja Kelan toimistojen kohdalla kyselyn
Perusjoukko/otos
Suomen kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset, työvoimatoimistot ja Kelan toimistot
Viittaustiedot
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL): Sosiaalibarometri 2006 [sähköinen tietoaineisto
]. Versio 1.0 (2013-03-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
Sarjakuvaus
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (ent. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) on tehnyt
, terveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot) arvioivat palveluiden tilaa ja kansalaisten
Viittaustiedot
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS): Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus
2023 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-02-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Tiivistelmä
mielipiteitä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta sekä
Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Mukana oli myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen
uhkia, suhtautumisesta puolustusliitto Naton jäsenyyteen, Euroopan unionin ja Naton väliseen
Tieteenala
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
Otantamenetelmä
ovat valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakautuma. Tutkimus toteutettiin
koulutettua tutkimushaastattelijaa. Haastatteluja tehtiin 184 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 91 ja
tehtiin 544 kpl. Haastatteluissa haastattelija luki kysymykset vastaajille ja tallensi vastaukset. Osassa
Aineiston nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2023
Sarja
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Sarjakuvaus
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin
turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tietoarkistoon on
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitettiin Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä turvallisuudesta. Kysely
laadittiin yhteistyössä SPEKin ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken. Kyselyn alussa kerättiin tietoa
kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä yksilöiden ja yhteisöjen resursseista varautua
yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin häiriötilanteisiin ja uhkiin. Kysyttiin esimerkiksi, kuinka
yhteiskunnan turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden nykytilaa ja kehityssuuntaa lähitulevaisuudessa. Kysyttiin
turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä väittämiä, joiden teemoina olivat politiikan hyväksyttävyys
, turvallisuustekijät, teknologian vaikutus sosiaalisiin suhteisiin, median luoma turvallisuus ja kansalaisten tasa
-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Tämän jälkeen kartoitettiin turvattomuuden tunteita ja sitä, millä
tahoilla on vaikutus turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Lopuksi kartoitettiin pienten lasten ja vanhusten
turvattomuustekijöitä. Taustamuuttujina ovat asuinpaikkakunnan tyyppi, maakunta, suuralue, tilastollinen kuntajako ja
Painokertoimet
-, sukupuoli- ja tilastollista kuntaryhmäjakaumaa.
Tieteenala
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen
Sosiaaliset olot ja indikaattorit
Perusjoukko/otos
Iältään 18-79 -vuotiaat, mannersuomalaiset ja äidinkielenään suomea puhuvat henkilöt
Viittaustiedot
tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-07-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi
Sarjakuvaus
Kansalaisturvallisuuskyselyt kartoittavat Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä
kansalaisten varautumisesta erilaisiin yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin uhkiin ja
häiriötilanteisiin. Lisäksi selvitetään kansalaisten näkemyksiä yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen
liittyen kysymällä tasa-arvoisesta kohtelusta sekä turvallisuus- ja turvattomuustekijöistä. Ensimmäinen
Viittaustiedot
ja toinen -projekti: Kuolema, menetys ja muisto 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2019-08
-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3138
Aineiston täydellisyys
Tietoarkistossa ja se perustui kirjoittajan nimen sukupuolimäärittelyyn. Epäselvissä tapauksissa tieto jätettiin
Tiivistelmä
omaakin kuolemaa, läheisen kuoleman vaikutusta elämään, ihanteellista kuolemaa ja kuoleman jälkeistä
elämää. Lisäksi kirjoittajat pohtivat suomalaisten suhtautumista kuolemaan ja aihepiiriin liittyviä
yliluonnollisia kokemuksia. Aineiston keräsivät yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto ja Suomen
Akatemian Mieli ja toinen -projekti (SA266573), jossa tutkitaan ihmismieltä ja yliluonnollisina pidettyjä
ilmiöitä. Kirjoitukset olivat vapaamuotoisia ja ne poikkesivat toisistaan sisällöltään ja laajuudeltaan
. Osa kirjoituksista piti sisällään yksityiskohtaisia kuvauksia kuolemantapauksista ja niihin
kirjoituksissa pohdittiin suhdetta kuolleeseen henkilöön, ikävää ja kaipausta, kuolleen kanssa yhdessä koettuja
asioita ja niiden vaikutuksia kirjoittajan elämään. Kirjoituskutsussa kirjoittajaa pyydettiin kertomaan
, miten nykyään kuolemaan suhtaudutaan Suomessa, millaisena nähdään hyvä elämän loppuminen ja miten siihen
voi itse vaikuttaa. Edelleen toivottiin näkemyksiä laitoshoidon vaikutuksista kuolevan ja omaisten
Aineiston tekijä
Suomen Akatemian Mieli ja toinen -projekti
Tieteenala
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet
Uskonto ja arvot
Otantamenetelmä
Kirjallisuuden Seuran nettisivuilla. Kirjoituspyyntö lähetettiin lisäksi SKS:n vakituiselle vastaajaverkolle ja
Aineiston nimi
Kuolema, menetys ja muisto 2014
Viittaustiedot
ruoka-, liikunta- ja unitottumukset 2006 ja 2008 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-03-22
Tiivistelmä
Aineisto koostuu kuudesta alakouluikäisten suomenruotsalaisten lasten ruokatottumuksia, unta ja
liikuntaa käsittelevistä tutkimusaineistoista, jotka on kerätty samoilta oppilailta (N: 876) ja heidän
vanhemmiltaan vuosina 2006 ja 2008. Kyselyt toteutettiin Uuden- ja Itä-Uudenmaan alueiden ruotsinkielisissä
kouluissa. Kyselyissä kartoitettiin lasten terveyskäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuten
perheen ruokailutapoja, syötyjä aterioita, liikunnan määrää ja nukkumistottumuksia. Lisäksi aineistoon on
sisällytetty mittaustietoa lapsen painosta, pituudesta ja vyötärönympäryksestä molempina tutkimusvuosina
. Kysely toteutettiin ruotsinkielellä ja kerättiin Folkhälsänin Hälsoverkstaden-projektissa. Koulut on
jaettu aineistoissa kontrolli-(N: 14) ja interventiokouluihin (N: 13). Interventiokouluissa opettajat
saivat lisäkoulutusta ruokailusta, liikunnasta ja nukkumisesta, ja he ottivat käyttöönsä valitsemiaan
materiaaleja ja metodeja osaksi opetustyötä. Oppilaat ja vanhemmat pystyy yhdistämään aineiston sisällä
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Fyysinen kunto ja liikunta
Keruumenetelmä
Mittaukset ja testit: fyysisten ominaisuuksien mittaaminen
Otantamenetelmä
, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan alueilla. Lopulta tutkimukseen osallistui 27 koulua. Ensimmäisenä
tutkimusvuonna 2006 kysely toteutettiin koulujen 3- ja 4-luokkalaisille ja kaksi vuotta myöhemmin samoille
oppilaille, jotka olivat silloin 5- ja 6-luokkalaisia. Molempina vuosina myös lasten vanhemmat täyttivät
kyselyt. Alkuperin vuonna 2006 kyselyyn osallistui myös Porvoon, Karjaan ja Kauniaisen kunnat, mutta
. Vastaaminen oli vapaaehtoista, ja tutkimukseen osallistumiseen pyydettiin kirjallinen suostumus vanhemmilta
. Tutkimus suoritettiin osissa. Keväällä 2006 oppilailta mitattiin pituus, paino ja vyötärönympärys, ja he
, ruokailua ja fyysistä aktiivisuutta käsittelevän kyselyn paperisena tai verkossa riippuen koulusta. Myös
vanhemmat täyttivät heille suunnatun kyselyn syksyllä. Oppilaiden mitat otettiin ja kyselyt toteutettiin
kouluajalla, ja keruuhetkillä koulussa oli aina läsnä tutkimushenkilökuntaa.
Perusjoukko/otos
vuonna 2006 ruotsinkielistä koulua käyvät 3- ja 4-luokan oppilaat sekä heidän vanhempansa Uudella
- ja Itä-Uudellamaalla
Aineiston nimi
Suomenruotsalaisten lasten ruoka-, liikunta- ja unitottumukset 2006 ja 2008
Aineiston täydellisyys
Aineistosta on poistettu tarkka syntymäpäivä ja postinumeromuuttuja tunnistamissyistä. Aineisto ei
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja asenteita perhepolitiikasta. Kysymykset
käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja sukupuolirooleja sekä työn ja perhe-elämän
on ja minkä ikäisiä lapset ovat. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä tiedusteltiin
hoitovapaiden ja lapsilisien käytöstä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, kuinka tyytyväinen on lapsiin
kohdistuneisiin palveluihin kuten neuvolaan tai koululaisen aamu- ja iltapäivähoitoon, mitkä asiat vaikuttivat
ensimmäisen lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisten haasteellisena ensimmäisen lapsen
mielipidettä verotuksen nykyisestä tasosta ja siitä, mihin niitä pitäisi kohdentaa, jos ne suunnataan
. Perhepoliittisia toimenpiteiden tärkeyttä ja perhe- ja työelämän yhdistämistä koskevissa kysymyksissä kartoitettiin
esimerkiksi sitä, miten tärkeänä pitää mahdollisuutta osapäiväiseen kodinhoidontukeen ja päivähoitoon. Lisäksi
kysyttiin mielipidettä isien vanhempainvapaiden käytön edistämisestä ja 6+6+6-mallista. Mielipiteitä
Painokertoimet
Aineisto sisältää painomuuttujan weight, joka korjaa aineiston sukupuoli- ja aluejakaumaa väestoä
Tieteenala
Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet
Otantamenetelmä
saavutettiin 2000, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia.
Viittaustiedot
: perhepolitiikka [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-05-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Sarjakuvaus
tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen
, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
Erityisehdot
tutkimusryhmältä. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi tutkimuksen taustan ja kysymyksenasettelun, aineiston
käyttösuunnitelman, julkaisusuunnitelman ja aikataulun. Tutkimusryhmä käsittelee lupahakemukset. Hakijan kannattaa
Tiivistelmä
tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta
tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa
, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä
viikossa ja viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen. Kaikkien
toteamia sairauksia ja millaiseksi he arvioivat oman toimintakykynsä ja terveydentilansa. Tiedusteltiin
myös kuulosta ja näöstä. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat ulkoilevat, missä ammatissa
vastasivatko vanhukset itse kysymyksiin. Taustamuuttujina ovat tutkittavan sukupuoli, siviilisääty ja koulutus.
Viittaustiedot
2010 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Sarjakuvaus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995
lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat
terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän
kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla
postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla
ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Tiivistelmä
Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu
vastaajien lapset käyvät. Edelleen tiedusteltiin vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa
ympäristöissä ja yhteyksissä (koulussa, työpaikalla, ostoksilla jne.). Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien
tuntemusta kielellisistä oikeuksista ja palveluista. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan kunnan kieli
-ilmapiiriä ja kielisuhteiden muutosta: vastaajilta mm. kysyttiin, olivatko he joutuneet häirinnän kohteeksi
kielensä takia. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja
kehittymisestä ja palveluita turvaavien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Lopuksi vastaajia pyydettiin vielä
omalla äidinkielellä. Taustamuuttujina oli ikä (luokiteltu), äidinkieli ja koulutusaste.
Viittaustiedot
-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3174
Aineiston täydellisyys
Aineisto ei sisällä kysymysten [k2], [k4], [k5], [k6] ja [k7] avovastauksia.
Tieteenala
Kielet ja kielitiede
Sarjakuvaus
Kielibarometri kerättiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on
selvittää, mitä mieltä kielivähemmistön edustajat ovat kunnan ja valtion palveluiden saatavuudesta heidän
oikeusministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Svenska kulturfonden kanssa.
Tiivistelmä
perhetapaamistoiminnassa. Perhetapaamistoiminnassa lapselle ja hänen etävanhemmalleen tarjotaan kodinomainen tapaamispaikka
lähteneen omat kokemukset toiminnasta ja sen merkityksestä, käytännön työssä muodostuvat roolit sekä
organisaation toiminta. Alussa haastateltavilta kysyttiin, miten he ovat lähteneet vapaaehtoistyöhön mukaan ja
kokemusta vapaaehtoistyöstä, millaiseksi on kokenut tämän vapaaehtoistyön ja mitkä ovat työn hyviä ja
työnkuvaan kuuluu, miten on selvitty eri tilanteista ja mitä rooleja vapaaehtoistyöntekijällä on tapaamisissa
. Vapaaehtoistyöntekijöiltä kysyttiin vielä toiminnan organisoinnista, kuten vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksista ja miten
. Taustatietoina haastateltavista aineistossa ovat haastatteluajankohta, sukupuoli ja luokiteltu ikä. Aineistosta
Viittaustiedot
[sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https
Kerääjät
Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Tieteenala
Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet
Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista
Aineiston tekijä
Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Tiivistelmä
Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä 2012 kartoittaa nuorten näkemyksiä ja kiinnostuneisuutta
sekä tietoutta kehitysyhteistyön tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vastaajilta kysyttiin, miten he
saavat tietoa kehitysyhteistyöstä ja miten he suhtautuvat toimintaan. Alussa vastaajat saivat vapaasti
jatkaa lauseita, jotka koskivat kehitysmaita ja maailmanlaajuisia ongelmia. Tietoutta kehitysyhteistyöstä
ihmisoikeussopimuksesta. Seuraavaksi vastaajat ottivat kantaa kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä koskeviin väitteisiin
monikulttuurisempi, voisiko vastaaja itse kuvitella opiskelevansa ulkomailla ja seuraako hän aktiivisesti maailman
tapahtumia. Kehitysyhteistyön ja kehitysmaiden näkyvyyttä vastaajien arjessa kartoitettiin kysymällä miten ja
järjestöä. Vastaajilta tiedusteltiin myös ulkomaalaisten tai maahanmuuttajataustaisten ystävien ja tuttujen
järjestössä. Lopuksi vastaajat määrittelivät vielä näkemyksiään erilaisista arvoista ja omasta toiminnastaan
Aineiston tekijä
Suomen lasten ja nuorten säätiö
Aineiston tuottajat
Suomen lasten ja nuorten säätiö
Painokertoimet
Etelä-Suomi 19 %, Länsi-Suomi 30 % sekä Pohjois- ja Itä-Suomi 22 %. Painotetut jakaumat ovat seuraavat
Aineisto sisältää painomuttujan (paino), joka painottaa otosta vastaamaan kohderyhmää sukupuolen ja
: Helsinki-Uusimaa 27 %, muu Etelä-Suomi 15 %, Länsi-Suomi 35 % sekä Pohjois- ja Itä-Suomi 23
%. Sukupuolittain alkuperäiset vastausprosentit ovat seuraavat: naisia 71 % ja miehiä 19 %. Painotetut jakaumat ovat
tämän osalta seuraavat: naisia 50 % ja miehiä 50 %. Tehdyt painotukset perustuvat tilastokeskuksen
Tieteenala
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet
Kansainvälinen politiikka ja järjestöt
Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen
Otantamenetelmä
niin, että kysely on lähetetty kaikille 20-vuotiaille ja sitä nuoremmille rekisterin jäsenille. Lisäksi
Viittaustiedot
Suomen lasten ja nuorten säätiö: Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä 2012 [sähköinen
tietoaineisto]. Versio 2.0 (2019-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi
Muut tekijät
Suomen lasten ja nuorten säätiö
Erityisehdot
tutkimusryhmältä. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi tutkimuksen taustan ja kysymyksenasettelun, aineiston
käyttösuunnitelman, julkaisusuunnitelman ja aikataulun. Tutkimusryhmä käsittelee lupahakemukset. Hakijan kannattaa
Tiivistelmä
tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta
tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa
, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä
viikossa ja viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen. Lisäksi
, kulkemaan portaissa, pukeutumaan, pääsevätkö vuoteesta, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja
arvioimaan, minkä verran iäkkäitä ihmisiä arvostetaan nykyisin ja onko vanhojen ihmisten asema muuttunut
Viittaustiedot
2001 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Sarjakuvaus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995
lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat
terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän
kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla
postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla
ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Erityisehdot
tutkimusryhmältä. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi tutkimuksen taustan ja kysymyksenasettelun, aineiston
käyttösuunnitelman, julkaisusuunnitelman ja aikataulun. Tutkimusryhmä käsittelee lupahakemukset. Hakijan kannattaa
Tiivistelmä
tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta
tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa
, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä
viikossa ja viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen. Lisäksi
, kulkemaan portaissa, pukeutumaan, pääsevätkö vuoteesta, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja
arvioimaan, minkä verran iäkkäitä ihmisiä arvostetaan nykyisin ja onko vanhojen ihmisten asema muuttunut
Viittaustiedot
2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Sarjakuvaus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995
lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat
terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän
kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla
postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla
ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Aineiston täydellisyys
-tyyppisten kysymysten vastauksia eikä kysymysten 7.1 ja 16.1 vastauksia. Myös kysymyksiin 22, 23, 24, 28 ja
Kyselylomakkeen kysymyksiin 1 ja 2 liittyvät muuttujat puuttuvat. Aineisto ei sisällä muu, mikä
poistettu tunnisteellisuuden vuoksi tarkkaa ammattinimikettä kysyvä avomuuttuja q5 ja tutkinnon taso
Tiivistelmä
sijoittumista työelämään. Työllisyydestä tiedusteltiin tämänhetkistä työtilannetta, tietoja työnantajasta ja
työn luonnetta. Lisäksi kysyttiin, vastaako nykyinen työtehtävä vaatimustasoltaan jatkotutkintoa ja
onko jatkotutkinto edellytys työlle. Edelleen tiedusteltiin ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä
sekä tutkijakouluun kuulumisesta. Perustutkinnon ja viimeisimmän jatkotutkinnon välistä työhistoriaa
, keskeytyksen rahoitusta, tutkijakouluun kuulumista sekä ulkomailla työskentelyä ja opiskelua. Työnhakuun
käyttäneet jatkotutkinnon suorittamisen jälkeen sekä mistä ja minkälaista työtä he ovat hakeneet. Edelleen
tiedusteltiin jatkotutkinnon vaikutuksista työnhakuun, työnhaun ongelmista, työnhaun ajankohtaisuudesta ja miltä
olivat vastaajan koulutusala ja sukupuoli.
Aineiston tekijä
Tampereen yliopisto. Ura- ja rekrytointipalvelut
Tampereen yliopisto. Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos
Tieteenala
Työllisyys ja työllistyminen
Toisen ja korkea-asteen koulutus
Kerääjät
Tampereen yliopisto. Ura- ja rekrytointipalvelut
Sarjakuvaus
Tampereen yliopisto on seurannut vastavalmistuneiden työllistymistä nk. sijoittumis- ja
, työnantajaan ja työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Taustatietoina ovat mm. vastaajan sukupuoli ja koulutusala
Erityisehdot
tutkimusryhmältä. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi tutkimuksen taustan ja kysymyksenasettelun, aineiston
käyttösuunnitelman, julkaisusuunnitelman ja aikataulun. Tutkimusryhmä käsittelee lupahakemukset. Hakijan kannattaa
Tiivistelmä
tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta
tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa
, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä
viikossa ja viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen. Lisäksi
, kulkemaan portaissa, pukeutumaan, pääsevätkö vuoteesta, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja
arvioimaan, minkä verran iäkkäitä ihmisiä arvostetaan nykyisin ja onko vanhojen ihmisten asema muuttunut
Viittaustiedot
2003 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus
Sarjakuvaus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995
lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat
terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän
kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla
postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla
ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Tiivistelmä
Aineisto käsittää historiallisesta käsikirjoitusaineistosta koostetun kirjaostosten luettelon ja 44
tilanomistajan ja valtiopäivämies Gustaf Alfred af Hällströmin (1827-1899) käsin kirjoitetusta luettelosta, joka
-luvun lukijan mieltymyksiä ja motivaatioita hankkia kirjoja. Aineistossa on eritelty kukin hankittu ja
ja hinta, painotuotteen bibliografiset tiedot, painotuotteiden lahjoittaminen muualle tai häviäminen
Aineiston nimi
Gustaf Alfred af Hällströmin kirjasto ja kirjaostot 1845-1861
Viittaustiedot
Hakapää, Jyrki: Gustaf Alfred af Hällströmin kirjasto ja kirjaostot 1845-1861 [sähköinen
tietoaineisto]. Versio 1.0 (2017-11-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi
Viittaustiedot
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA): EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2014 [sähköinen tietoaineisto
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Teemoina ovat suomalaisen
yhteiskunnan muutostarpeet ja uudistaminen, eriarvoisuus ja tasa-arvo sekä Euroopan unioni. Aluksi esitettiin
useita väittämiä työelämästä, yhteiskunnasta, politiikasta ja taloudesta. Ne käsittelivät muiden muassa
koulutusjärjestelmää, uudistumista, työllisyyttä, yrittämistä, vapaata kilpailua, ilmastonmuutosta, maahanmuuttoa ja
, ongelmien suuruus ja monimutkaisuus sekä vastuunottoa ja riskiä välttelevä ilmapiiri. Vastaajilta kysyttiin
-oikeisto ja konservatiivi-liberaali). Lisäksi tiedusteltiin, kuinka tasa- tai eriarvoisia suomalaiset ovat
esimerkiksi tulonjaon, terveyden ja koulutusmahdollisuuksien kannalta, alueellisesti vertaillen sekä
oikeudellisesti. Vastaajat arvioivat erilaisia hyväksyttäviä vaikutuskeinoja, suomalaisten ja Suomen tunnusomaisia
hyväksyttävyydestä, suhtautumista EU-jäsenyyteen ja mielipiteitä rahayksikön vaihtamisesta markasta euroon. Haluttiin
myös tietää, onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa
Tieteenala
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet
Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
Talousjärjestelmät, taloudellinen kehitys ja kehitysyhteistyö
Otantamenetelmä
kolmessa vaiheessa 14., 22. ja 28.1.2014. Vastaajat täyttivät dynaamisen kyselylomakkeen internetissä
, koulutuksen ja ammatin/aseman mukaan. Tutkimuskutsut lähetettiin valitulle kohderyhmälle sähköpostitse
eri kohderyhmille 17., 20., 24. ja 27.1.2014 siihen mennessä vastaamatta tai vastaamisen kesken
demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä
vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.
Aineiston nimi
EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2014
Sarja
EVAn Arvo- ja asennetutkimukset
Sarjakuvaus
. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU
-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi
kertaa vuodessa.Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä
nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia
yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen
yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä
, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama
, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat
toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista
Aineiston käytössä huomioitavaa
. Aineisto sisältää summa- ja painomuuttujia, joiden käyttö edellyttää tutustumista aineiston dokumentaatioon.
Perusjoukko/otos
Suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen yläasteen 8. ja 9. luokat. Luokat koostuivat
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaiden tietoja, käsityksiä ja
asenteita historian ja yhteiskuntaopin alueella. Tutkimus toteutettiin osana kansainvälisen
oppilaiden tietämystä demokratiasta ja poliittisesta järjestelmästä. Kysymykset koskivat muun muassa
demokraattisia instituutioita, kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia, kansalais- ja ammattijärjestöjä, YK:ta
ja perustuslain sisältöä. Lisäksi kartoitettiin oppilaiden luottamusta yhteiskunnan instituutioihin
ja mielipiteitä Suomesta, poliittisesta järjestelmästä, koulusta, opetussuunnitelmasta ja opetuksesta
ovat valtiovallan tehtävät ja mitä mahdollisuuksia eri kansan- ja ihmisryhmillä Suomessa todella on
. Taustatietoina kysyttiin muun muassa sukupuoli, syntymäaika, väestöryhmä, kotona asuvien henkilöiden lukumäärä ja
osallistunut erilaisten järjestöjen toimintaan, kuinka usein hän viettää aikaansa kavereiden kanssa ja kuinka
koulujen ja opettajien datat sisältävät tietoja muun muassa koulusta yleensä, paikkakunnalla toimivista
Tieteenala
Esi- ja peruskoulu
Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
Otantamenetelmä
koulunjohtajaa ja 22 opettajaa.
. Perusjoukko ositettiin ja ositteina olivat viisi suuraluetta (Uusimaa, Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Väli-Suomi ja
Pohjois-Suomi), jotka jaettiin vielä kaupunkeihin, taajamiin ja maalaiskuntiin. Alueiden keskinäisten
yksinkertaisella satunnaisotannalla. Lopullinen otoskoko oli 149 koulua ja 3046 oppilasta, joista 146 koulua ja
koulunjohtajaa ja 290 opettajaa. Lisäksi poimittiin yhdeksäsluokkalaisten ja ruotsinkielisten lisäotokset
oli kahdeksan ruotsinkielistä koulua, joissa oppilaita oli 8. luokalla 134 ja 9. luokalla 133
valittiin satunnaisesti yksi 8. ja yksi 9. luokan opetusryhmä. Kahdeksasluokkalaisista tutkimukseen
osallistui 230 oppilasta (91 %) ja yhdeksäsluokkalaisista 217 oppilasta (94 %) sekä 13 rehtoria tai
Viittaustiedot
College London: EduMAP: Aikuiskoulutussektorin päättäjien ja koulutushenkilöstön haastatteluja nuorten
Tiivistelmä
Aineistossa on haastateltu Iso-Britannian aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä
, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja
, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Haastattelut ovat
englanniksi. Aineisto on kymmenen haastattelun otos Iso-Britanniassa kerätyistä haastatteluista, ja se on
omilla kielillään (Suomi, Turkki, Espanja, Romania, Latvia, Unkari, Kreikka, Saksa ja Viro). Hanke on
rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388
). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa
haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten
perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja
suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja
Tieteenala
Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen
Otantamenetelmä
koulutukseen liittyvien kontaktien ja verkostojen avulla. Organisaatioon tehdyn yhteydenoton jälkeen
tiedusteltiin sopivia haastateltavia. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 33 koulutushenkilökuntaan kuuluvaa ja
16 päättäjää tai viranomaista Iso-Britannian, Alankomaiden ja Irlannin alueilla. Arkistoitavaksi
valittiin 10 haastattelua Iso-Britanniasta kahdesta organisaatiosta: Lontoosta ja Kaakkois-Englannista
, viisi kummastakin. Iso-Britanniassa haastatteluja tehtiin yhteensä 22 koulutushenkilökuntaan kuuluvalle
ja 7 päättäjälle ja viranomaiselle.
Perusjoukko/otos
Iso-Britannian aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstö ja viranomaiset
Aineiston nimi
EduMAP: Aikuiskoulutussektorin päättäjien ja koulutushenkilöstön haastatteluja nuorten aikuisten
Tiivistelmä
mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä
kartoittavat kysymykset liittyvät oppilaitoksen tiloihin ja toimintaan. Opiskelijoilta kysytään esimerkiksi
luokkien koosta, lämpötilasta, ilmanvaihdosta, tilojen siisteydestä, wc-tiloista sekä pihan ja
koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. He arvioivat myös oppituntien työrauhaa, opiskeluun liittyvän
terveydenhoitajan ja kuraattorin luo helppo päästä käymään. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä
tarkastellaan opiskelukavereiden keskinäisiä suhteita, opettaja-opiskelijasuhdetta ja perheen osallistumista
tarjoamasta avusta, opettajien ystävällisyydestä ja kohtelevatko opettajat opiskelijoita oikeudenmukaisesti
. Opiskelijat arvioivat myös, arvostaako perhe heidän koulutyötään ja auttaako perhe tarvittaessa opintoihin
ja onko hän itse osallistunut muiden opiskelijoiden kiusaamiseen. Itsensä toteuttamisen
opiskeluaan ja saako hän tarvitessaan tukiopetusta. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi
Aineiston täydellisyys
Koulujen nimet, paikkakunnat, yhteyshenkilöt ja avokysymykset eivät ole mukana tutkimusaineistossa.
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Toisen ja korkea-asteen koulutus
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet
Sarjakuvaus
neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja
suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan
kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja
sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen
Otantamenetelmä
, laitteissa ja niiden käyttämistavoissa. Kyselyyn osallistui 22 oppilaitosta. Vastaukset antoi 1661 toisen
seminaareissa. Hyvinvointiprofiili on tarkoitettu koulujen ja toisen asteen oppilaitosten omaksi työkaluksi
, muun muassa kehittämistyön ja itsearvioinnin välineeksi. Samalla on kuitenkin sitouduttu luovuttamaan
aineisto tutkimuskäyttöön. Tutkimuslomake sijaitsee Opetushallituksen ylläpitämällä verkkosivuilla ja
siihen vastaamiseen tarvitaan tunnusluku. Oppilaitos voi rekisteröityä palvelun käyttäjäksi ja saada sitä
kautta oppilaitostunnuksen ja tehdä opiskelijoilleen tunnusluvut. Opiskelija täyttää lomakkeen ja kirjaa
kaikkiin taustakysymyksiin vastataan ja että kunkin aihealueen tutkimuskysymyksistä vastataan vähintään 2/3
. Vastaamismahdollisuuksia rajoittaa oppilaitoksen aktiivisuuden lisäksi pääsy internetiin ja oppilaitoksen halukkuus käyttää
Viittaustiedot
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA): EVAn Arvo- ja asennetutkimus kevät 2020 [sähköinen
tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-06-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Koronakriisin alkuvaiheessa
toteutetun kyselyn pääteemoina ovat koronavirus, koronaepidemia ja koronapandemia sekä niiden vaikutukset
yhteiskuntaan, talouteen, työllisyyteen ja maan henkiseen ilmapiiriin. Muita teemoja ovat luottamus
, turvallisuus ja uhkiin varautuminen. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne
ja maahanmuuttoa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien työskentelytapoja poikkeusolojen aikana sen
uhkaavana vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa oman, läheisten ja suomalaisten terveyden, talouden ja
toimeentulon kannalta. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota tulevaisuuden näkymistä ja maailmanlaajuisista
demokraattisesti Suomea hallitaan tällä hetkellä ja mitä mieltä he olisivat erilaisista poliittisista
suhtautumistaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ja kertoivat, miten he suhtautuvat EU- ja EMU-jäsenyyteen ja
, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.
Tieteenala
Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet
Otantamenetelmä
, asuinläänin, koulutuksen ja ammatin/aseman mukaan. Lähtönäytteen koko oli 7000 vastaajaa. Ensimmäinen
vastausmuistutus lähettiin 31.3. naisille ja toinen muistutus 2.4. yli 50-vuotiaille, jotka eivät ole korkeakoulu
rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa
kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.
Aineiston nimi
EVAn Arvo- ja asennetutkimus kevät 2020
Sarja
EVAn Arvo- ja asennetutkimukset
Sarjakuvaus
. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU
-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi
kertaa vuodessa.Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä
nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia
yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen
yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä
, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama
, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat
toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista
Aineiston käytössä huomioitavaa
Kysymyksen 22 (k22_1 - k22_10) tekijänoikeudet: © CORE System Trust: http
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä
palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä
tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm
, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon
aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko
käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi. Kysyttiin myös erilaisten terveyteen ja
kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin
terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Lisäksi kysyttiin
kuinka usein erilaisia ravintoaineita nautittiin viikossa, millaista leipää syötiin ja millaista rasvaa
Aineiston tekijä
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
Aineiston tuottajat
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Painokertoimet
Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, bv4 ja bv5. Näistä bv4 on yliopisto-otoksen jälkiositepaino
korkeakoulun, koulutusalan ja sukupuolen mukaan ja bv5 on ammattikorkeakouluotoksen jälkiositepaino
korkeakoulun ja sukupuolen mukaan.
Tieteenala
Lääke- ja terveystieteet
Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka
Terveydentilaan liittyvät oireet, löydökset ja patologiset tilat
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi
Sukupuoli ja sukupuoliroolit
Kerääjät
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
Otantamenetelmä
perusjoukon määritelmän täyttäviä opiskelijoita oli vuonna 2015 ammattikorkeakouluissa yhteensä 102 126 ja
ovat mukana myös yli 35-vuotiaat. Maanpuolustuskorkeakoulu, Högskolan på Åland ja
ja yliopisto-opiskelijoiden otanta tehtiin YTHS:n asiakasrekisteristä. Mukaan otettiin opiskelijat
pyydettiin ja saatiin tiedot. Otannassa pyrittiin siihen, että ammattikorkeakoulut olisivat mukana omalla
vastaa opiskelijoiden jakautumista paikkakunnittain, ja siten epäsuorasti korkeakouluittain. Yliopisto
perusjoukon määritelmän täyttävää opiskelijamäärää. Otannan koko oli YTHS:n rekisteristä 4996 ja
ammattikorkeakouluista 5004 opiskelijaa. Otos kattoi 4,8 % kohderyhmän opiskelijoista. Otoksesta 47,7 % oli miehiä ja
Perusjoukko/otos
Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat
Viittaustiedot
) & Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)): Korkeakouluopiskelijoiden
Sarjakuvaus
Sarja kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa
, terveyskäyttäytymistä, ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa, sekä
terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Yleisen osan lisäksi tutkimusaineistoihin liittyy
vuosina 2000-2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos tekevät tutkimusta vuodesta 2021
eteenpäin nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Muut tekijät
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
Perusjoukko/otos
Vuosina 1989 - 1998 KKO:een saapuneet 3240 tuomiovirhekantelua ja tuomionpurkupurkuhakemusta
Tiivistelmä
tuomioistuimia kohtaan tunnettua epäluottamusta ja sen suuruutta ja rakennetta. Muuttujina olivat asiatyyppi
, johon muutosta haettiin ja hakijan asema sekä rikos- että siviiliasian tyypit. Tutkimuksessa
Viittaustiedot
]. Versio 1.0 (2002-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T
Tieteenala
Lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmät
Otantamenetelmä
. - (Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Rikos- ja prosessioikeudensarja A ; 25).
Aineiston käytössä huomioitavaa
Sama kysymys (Kotona palovaroitin) oli kysytty kolmessa kohtaa, Q31a, Q31h ja Q31i. Muuttujat Q31h
ja Q31i eivät ole mukana aineistossa. Aineistosta aikanaan kirjoitettua raporttia ei ole enää
Tiivistelmä
Tutkimus kartoittaa väestön käsityksiä ja tietoja pelastustoimesta ja pelastustoimen palveluista
. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja
asenteita ja kokemuksia, 4) kansalaisten varautumista onnettomuus- ja vaaratilanteisiin, 5) kansalaisten
, lapsiluku, työelämään osallistuminen ja äänestyskäyttäytyminen.
Painokertoimet
kuntatyypin ja asuinläänin mukaan.
Tieteenala
Konfliktit, turvallisuus ja rauha
Otantamenetelmä
asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin kaupunkeihin ja maaseutukunnat kolmeen luokkaan väestön
- ja ikäehdot.
Viittaustiedot
Sisäministeriö: Pelastuspalveluasenteet 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-22
Sarjakuvaus
Sisäministeriön pelastusosasto selvittää Pelastusasenteet-tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä ja
suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta
käyntihaastatteluilla, ja se edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaalla asuvat
vuosilta 2005, 2007, 2011 ja 2014.
Painokertoimet
Aineistossa on mukana sukupuolta, ikää ja asuinaluetta eli lääniä koskeva painokerroin. Painotus on
Tiivistelmä
Aineisto sisältää kysymyksiä uskonnosta ja kirkosta. Vastaajalta tiedusteltiin kuuluuko hän
kirkkoon, ja jos kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkoon niin oliko koskaan ajatellut eroamista. Lisäksi
jumalanpalvelukseen, ehtoolliselle, kirkkokonserttiin, seuroihin tai seurakuntaretkille ja kuinka usein hän rukoilee
. Vastaajalta kysyttiin myös uskooko hän Jumalan olemassaoloon ja missä määrin hän uskoo Raamatussa kerrottuihin
ihmeisiin ja eräisiin muihin kirkon opetuksiin. Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipidettä
jumalanpalvelusuudistuksesta, uskonnonvapaudesta Suomessa ja siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Vastaajaa pyydettiin myös
arvioimaan kuinka tärkeinä hän pitää erilaisia kirkkoon kuulumisen syitä omalla kohdallaan ja kenen tulisi
kirkolle ja sen seurakunnille kuuluvia tehtäviä ja pyydettiin arvioimaan kuinka kirkko ja seurakunnat ovat
, koulutuksesta, ammattiryhmästä, tuloluokasta, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.
Viittaustiedot
Kirkon tutkimuskeskus: Gallup Ecclesiastica 1999 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2002-01-22
Tieteenala
Uskonto ja arvot
Otantamenetelmä
-tutkimuksen yhteydessä. Otanta toteutettin monivaiheisena ositettuna otantana, ja otos edustaa Suomen 15
jaettiin asukasmäärän mukaan suurin ja pieniin kaupunkeihin ja maaseutukunnat kolmeen luokkaan väestön
täytti valintakortin määräämat sukupuoli- ja ikäehdot. Haastatteluja tehtiin yhteensä 992.
Näytä
Näytetään 50 / 264646
Näytä
Muuttujan selite
[c3] Oletko koskaan jäänyt luokallesi?
Kysymysteksti
C3. (M) Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
Muuttujan selite
[c3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
Muuttujan selite
[c3] Asutko yksin?
Aineiston nimi
PROMEQ: yli 65-vuotiaiden hyvinvointi ja terveys 2017-2018
Muuttujan selite
[c3] Mikä on siviilisäätynne?
Kysymysteksti
(c3, d47) Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Oikea vastaus = *)
Muuttujan selite
[e27] (c3, d47) Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Oikea vastaus = *)
Muuttujan selite
[c3] Tunnen, että työtoverini arvostavat työtäni
Aineiston nimi
Itäsuomalaiset poliisit 1995-1998: terveys ja työolot
Muuttujan selite
[C3] Keskustelu oli:
Aineiston nimi
Päihteiden väärinkäyttäjien käynnit yhdyskuntaseuraamustoimistoissa: alku- ja seurantatutkimukset
Muuttujan selite
[C3] Onko sairaudesta tai vammasta haittaa:
Aineiston nimi
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009: ikääntyneiden käyntihaastattelut
Sarja
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut
Muuttujan selite
[C3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
Muuttujan selite
[C3] Keskustelu oli:
Aineiston nimi
Päihteiden väärinkäyttäjien käynnit A-klinikoilla: alku- ja seurantatutkimukset 2007-2010
Muuttujan selite
[c3] Siviilisäätysi (muokattu FSD:ssä)
Aineiston nimi
PROMEQ: pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi ja terveys 2016-2018
Muuttujan selite
[c3] Oletteko pelannut mitään video- tai tietokonepeliä viimeisen 12 kuukauden aikana?
Kysymyksen esiteksti
Seuraavat kysymykset koskevat video-, tietokone- ja mobiilipelejä. Näitä pelejä ei pelata rahasta.
Muuttujan selite
[c3] Oletteko (12 viime kuukauden aikana) pelannut enemmän kuin mitä olette alun perin aikonut?
Muuttujan selite
[C3] Oletko (12 viime kuukauden aikana) pelannut enemmän kuin mitä olit alun perin aikonut?
Muuttujan selite
[c3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
Muuttujan selite
[C3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
Muuttujan selite
[c3] Onko Teillä ketään, jonka kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin
Muuttujan selite
[c3] Kuulutuksen teksti siltä osin kuin koski Itä-Intian kaupassa toiminutta
Kysymysteksti
Annettava humanitääristä apua sotatoimialueille ja huolehdittava pakolaisista
Muuttujan selite
[k3_2] Annettava humanitääristä apua sotatoimialueille ja huolehdittava pakolaisista
Aineiston nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Sarja
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Kysymysryhmän esiteksti
KORTISTA) (KORTTI C3)
Muuttujan selite
[C3] Osallistutteko jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai
Aineiston nimi
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2013
Sarja
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut
Muuttujan selite
[C3] Osallistutteko jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai
Aineiston nimi
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009
Sarja
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut
Kysymysryhmän esiteksti
KORTISTA) (KORTTI C3)
Aineiston nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Sarja
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Kysymysryhmän esiteksti
KORTISTA) (KORTTI C3)
Aineiston nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Sarja
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Muuttujan selite
[C3] Kuinka monen henkilön kanssa voit keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin asioista?
Muuttujan selite
[C3] Kuinka monen henkilön kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin asioistanne?
Muuttujan selite
[C3] Missä määrin samaa mieltä: On harvinaista, että naista kohdellaan seksistisesti televisiossa
Kysymysryhmän esiteksti
voit niihin yhtyä. Käytä oheista viisiportaista asteikkoa ja sijoita jokaisen väittämän kohdalle
Muuttujan selite
[C3] Kuinka monen henkilön kanssa voitte keskustella kaikkein henkilökohtaisimmistakin asioistanne?
Kysymysteksti
Pakottaa sotivat osapuolet sopimukseen YK:n rauhanomaisin pakottein ja taloussaarrolla, mutta
Muuttujan selite
[k3_4] Pakottaa sotivat osapuolet sopimukseen YK:n rauhanomaisin pakottein ja taloussaarrolla
Aineiston nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Sarja
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Kysymysryhmän esiteksti
KORTISTA) (KORTTI C3)
Kysymysteksti
Ellei YK saa ratkaisua aikaan, Euroopan ja Yhdysvaltojen on pakotettava sotilaallisella voimalla
Muuttujan selite
[k3_6] Ellei YK saa ratkaisua aikaan, Euroopan ja Yhdysvaltojen on pakotettava sotilaallisella
Aineiston nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Sarja
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Kysymysryhmän esiteksti
KORTISTA) (KORTTI C3)
Muuttujan selite
[c3] Mitä ansiotyö merkitsee sinulle: Jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle kuuluvaa velvollisuutta
Aineiston nimi
Korkeakouluopiskelijoiden työasenteet ja arvot 2011
Kysymysryhmän esiteksti
tilapäisesti pois), vastaa niiden kokemusten ja käsitysten mukaan, joka Sinulle on asiasta muodostunut.
Muuttujan selite
[c3] Tälle henkilölle on tärkeää elää turvallisessa ympäristössä -- välttää kaikkea, joka voi olla
Sarja
EVS (European Values Study) ja WVS (World Values Survey)
Kysymysryhmän esiteksti
Seuraavassa kuvataan eri henkilöitä ja sitä, mitä he pitävät tärkeänä. Merkitkää, ovatko näiden
Kysymysryhmän esiteksti
KORTISTA) (KORTTI C3)
Aineiston nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 1992: syksy
Sarja
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Muuttujan selite
[c3] (d47, e27) Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Oikea vastaus = *)
Muuttujan selite
[d47] (c3, e27) Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Oikea vastaus = *)
Kysymyksen jälkiteksti
tarjoaa "ajantasaisen tietovarannon palkka-, etuus- ja eläketiedoista" (ks. info (https://www.vero.fi
/tulorekisteri/tietoa-meist%C3%A4/) sivustolla vero.fi). Tulorekisterin yksi tarkoitus on nopeuttaa
työttömyysturvahakemusten käsittelyä ja helpottaa sitä myötä osa-aikaisen ja tilapäisen työn vastaanottamista työnhaun
byrokratialoukkuja työnhakijat ovat kohdanneet tulorekisterin ja maksuperusteisen sovittelun käyttöönoton jälkeen
. Byrokratialoukulla tarkoitamme tilannetta, jossa epävarmuus tai tietämättömyys sosiaalietuuksien ja työtulojen
Kysymysteksti
Ensisijainen toiminta 22-vuotiaana (Avokysymys)
Muuttujan selite
[ktu31b_7] 1991: Ensisijainen toiminta 22 v. (Avokysymys)
Kysymysryhmän esiteksti
Seuraavassa pyydämme Sinua jäsentämään elämäsi keskeiset tapahtumat ja ajanjaksot. Alla oleva
=kokopäiväopiskelu; OO=osapäiväopiskelu; TY=työtön; LH=lastenhoito, kodinhoito; SL=sairasloma; AV=asevelvollisuus; EL
Kysymysteksti
Perustele valintojasi kysymyksissä 22 ja 23. (Avokysymys)
Muuttujan selite
[q24] Perustele valintojasi kysymyksissä 22 ja 23. (Avokysymys)
Kysymysteksti
Final replicate weight (22)
Muuttujan selite
Final replicate weight (22)
Kysymysteksti
18-22 tuntia/vko
Muuttujan selite
[bv17_6] Television katselu (h/vko): 18-22 tuntia
Vastausvaihtoehto
Alle 22 vuotta
22 - 24 vuotta
Kysymysteksti
Missä määrin opiskelet klo 22 jälkeen?
Muuttujan selite
[t3_1] 1993: Opiskeletko klo 22 jälkeen?
Kysymysteksti
Missä määrin opiskelet klo 22 jälkeen?
Muuttujan selite
[t3_2] 1996: Opiskeletko klo 22 jälkeen?
Kysymysteksti
Missä määrin opiskelet klo 22 jälkeen?
Muuttujan selite
[t3_3] 1998: Opiskeletko klo 22 jälkeen?
Kysymysteksti
Opetuskoe 1, esitesti, osio 22, vähennyslasku (oikea vastaus 7)
Muuttujan selite
[a22v] Opetuskoe 1, esitesti, osio 22, vähennyslasku (oikea vastaus 7)
Aineiston nimi
Alkoholistien hoidon ja kuntoutuksen peruslähtökohtia 1987-1988 ja seuranta 2014
Kysymysteksti
Opetuskoe 1, jälkitesti, osio 22, vähennyslasku (oikea vastaus 7)
Muuttujan selite
[c22v] Opetuskoe 1, jälkitesti, osio 22, vähennyslasku (oikea vastaus 7)
Aineiston nimi
Alkoholistien hoidon ja kuntoutuksen peruslähtökohtia 1987-1988 ja seuranta 2014
Kysymysteksti
22) Do you think these concepts have anything to do with human rights?
Muuttujan selite
22) Do you think these concepts have anything to do with human rights?
Aineiston nimi
Ihmisoikeudet ruokaturvassa ja kehityksessä Malawissa 2006
Kysymysteksti
22) How do you describe non-discrimination and vulnerability and in the context of SHSLP?
Muuttujan selite
22) How do you describe non-discrimination and vulnerability and in the context of SHSLP?
Aineiston nimi
Ihmisoikeudet ruokaturvassa ja kehityksessä Malawissa 2006
Kysymysteksti
MTV3:n 22:00 uutiset
Muuttujan selite
[q6_6] Katsoo säännöllisesti uutislähetystä: MTV3:n 22:00 uutiset
Vastausvaihtoehto
20-22 °C
Yli 22 °C
Aineiston nimi
Varsinaissuomalaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen 1999
Kysymysteksti
PK 5 kysymyslomakkeen raakapisteiden summa, kysymykset: 22+52+82+112+142
Muuttujan selite
[P22] PK5-persoonallisuustesti, raakapisteiden summa. Kysymykset 22+52+82+ 112+142
Näytä
Näytetään 50 / 2353
Näytä
Ruumiillinen erilaisuus ja yksinäisyys.
Julkaisun nimi
Ruumiillinen erilaisuus ja yksinäisyys.
Viittaus
erilaisuus ja yksinäisyys. Suuntaaja 1/2018. https://www.aspa.fi/fi/suuntaaja/suuntaaja-12018-yksin%C3
%A4isyys-k%C3%B6yhyys-ja-merkityksellisyys/ruumiillinen-erilaisuus-ja [viitattu 29.3.2018].
Tarvainen, Merja & Pohjola, Hanna & Aaltola, Elisa & Hänninen, Vilma (2018). Ruumiillinen erilaisuus ja yksinäisyys. Suuntaaja 1/2018. https://www.aspa.fi/fi/suuntaaja/suuntaaja-12018-yksin%C3%A4isyys-k%C3%B6yhyys-ja-merkityksellisyys/ruumiillinen-erilaisuus-ja [viitattu 29.3.2018].
Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin kohentamiseen on kustannus-vaikuttavia keinoja
Aineiston nimi
FSD3433 PROMEQ: pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi ja terveys 2016-2018
FSD3435 PROMEQ: yli 65-vuotiaiden hyvinvointi ja terveys 2017-2018
Viittaus
. http://www.uef.fi/documents/1529015/2331003/Haavoittuvassa+asemassa+olevien+v%C3%A4est%C3%B6ryhmien
Rissanen, Pekka & Klavus, Jan & Forma, Leena (2019). Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin kohentamiseen on kustannus-vaikuttavia keinoja [verkkodokumentti]. PROMEQ politiikkasuositus 7. http://www.uef.fi/documents/1529015/2331003/Haavoittuvassa+asemassa+olevien+v%C3%A4est%C3%B6ryhmien+hyvinvoinnin+kohentamiseen+on+kustannusvaikuttavia+keinoja.pdf/b32ba53d-a2ca-430b-b84c-db1af98deaff [viitattu 31.3.3020].
Seurakuntatyö pitkittyneessä poikkeustilassa. Raportti kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koronakyselystä 2021
Aineiston nimi
FSD3507 Seurakunnat ja koronakriisi 2020
Julkaisun nimi
Seurakuntatyö pitkittyneessä poikkeustilassa. Raportti kirkon työntekijöiden ja
Viittaus
työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koronakyselystä 2021. https://evl.fi/documents/1327140/50112189/Raportti
+KTK+koronakyselyst%C3%A4+2021_Saavutettava2.pdf/8bbd3528-7bb1-1ccb-acac-12604e78abf2?t=1615545968213
Salminen, Veli-Matti (2021): Seurakuntatyö pitkittyneessä poikkeustilassa. Raportti kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koronakyselystä 2021. https://evl.fi/documents/1327140/50112189/Raportti+KTK+koronakyselyst%C3%A4+2021_Saavutettava2.pdf/8bbd3528-7bb1-1ccb-acac-12604e78abf2?t=1615545968213
Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Huolenaiheet ja turvallisuutta tuovat tekijät koronakriisissä
Julkaisun nimi
Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Huolenaiheet ja turvallisuutta tuovat tekijät
Viittaus
Salomäki, Hanna: Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Huolenaiheet ja turvallisuutta tuovat
://evl.fi/documents/1327140/50112189/Raportti_Suomalaistenhenkinenkriisinkest%C3
Salomäki, Hanna: Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Huolenaiheet ja turvallisuutta tuovat tekijät koronakriisissä [verkkodokumentti]. Raportti 8.4.2020. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://evl.fi/documents/1327140/50112189/Raportti_Suomalaistenhenkinenkriisinkest%C3%A4vyys_VerkkoSaavutettava.pdf/454e8e5b-33b0-109a-b039-1155b9844d04?t=1588071335739 [viitattu 9.2.2021]
Tunnelmat vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2014
Julkaisun nimi
Tunnelmat vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien
Viittaus
vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina
kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä
2014. Helsinki: Nyyti ry.
https://www.nyyti.fi/Raportti%20uusien%20opiskelijoiden%20kyselyst%C3%A4
Lindberg, Annina & Marttinen, Elina & Akolahti, Pasi & Savolainen, Minna (2015). Tunnelmat vaihtelevat hauskasta ja kotoisasta aina
kauhuun ja hukassaoloon. Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2014. Helsinki: Nyyti ry.
https://www.nyyti.fi/Raportti%20uusien%20opiskelijoiden%20kyselyst%C3%A4%202014.pdf [viitattu 22.9.2015].
Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013
Viittaus
://www.skr.fi/sites/default/files/Suomalaisten_n%C3%A4kemykset_kulttuurista_2013.pdf [viitattu 18.2.2014].
Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013 [verkkodokumentti]. Espoo: Suomen Gallup. http://www.skr.fi/sites/default/files/Suomalaisten_n%C3%A4kemykset_kulttuurista_2013.pdf [viitattu 18.2.2014].
Ryhmäyhtenäisyyden vakaus: Hallitus-oppositio -äänestäminen eduskunnassa 1980-luvun parlamentaarisessa murroksessa
Julkaisun tekijä
El Hannari N.
Viittaus
El Hannari, N., Pajala, A., Raiskila, M., Suojaranta, T. ja Vainio, J. 2015. Ryhmäyhtenäisyyden
El Hannari, N., Pajala, A., Raiskila, M., Suojaranta, T. ja Vainio, J. 2015. Ryhmäyhtenäisyyden vakaus: Hallitus-oppositio -äänestäminen eduskunnassa 1980-luvun parlamentaarisessa murroksessa. Politiikka 57:2, 126-136.
Suomalaisten jaksaminen koronakriisissä. Seurantakysely
Viittaus
+jaksaminen+koronakriisiss%C3%A4_koronan+uusintakysely_saavutettava.pdf/3ca90cc9-6fc7-5ca8-2dca-e72aa2f5adf1?t
Salomäki, Hanna: Suomalaisten jaksaminen koronakriisissä. Seurantakysely [verkkodokumentti]. Raportti 24.6.2020. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://evl.fi/documents/1327140/50112189/Suomalaisten+jaksaminen+koronakriisiss%C3%A4_koronan+uusintakysely_saavutettava.pdf/3ca90cc9-6fc7-5ca8-2dca-e72aa2f5adf1?t=1596613471083 [viitattu 9.2.2021]
Lukioon siirtyneiden lahjakkuus ja sosiaalinen tausta
Julkaisun nimi
Lukioon siirtyneiden lahjakkuus ja sosiaalinen tausta
Viittaus
Kuusinen, Jorma (1985). Lukioon siirtyneiden lahjakkuus ja sosiaalinen tausta. Sosiologia 22(3
Kuusinen, Jorma (1985). Lukioon siirtyneiden lahjakkuus ja sosiaalinen tausta. Sosiologia 22(3), 191-196.
Koulumenestyksen rakenne ja pysyvyys peruskoulun 6. ja 9. luokilla
Julkaisun nimi
Koulumenestyksen rakenne ja pysyvyys peruskoulun 6. ja 9. luokilla
Viittaus
Kuusinen, Jorma & Leskinen, Esko (1988). Koulumenestyksen rakenne ja pysyvyys peruskoulun 6. ja 9
. luokilla. Kasvatus 19(1), 22-31.
Kuusinen, Jorma & Leskinen, Esko (1988). Koulumenestyksen rakenne ja pysyvyys peruskoulun 6. ja 9. luokilla. Kasvatus 19(1), 22-31.
Suora- ja vinokulmaisten faktorirakenteiden vastaavuudesta ja faktoripistemäärien käytöstä kasvatustieteellisissä tutkimusaineistoissa
Julkaisun nimi
Suora- ja vinokulmaisten faktorirakenteiden vastaavuudesta ja faktoripistemäärien käytöstä
Viittaus
ja faktoripistemäärien käytöstä kasvatustieteellisissä tutkimusaineistoissa. Kasvatus 22(4), 289-297.
Leskinen, Esko & Kuusinen, Jorma (1991). Suora- ja vinokulmaisten faktorirakenteiden vastaavuudesta
Leskinen, Esko & Kuusinen, Jorma (1991). Suora- ja vinokulmaisten faktorirakenteiden vastaavuudesta ja faktoripistemäärien käytöstä kasvatustieteellisissä tutkimusaineistoissa. Kasvatus 22(4), 289-297.
Nuorisorikollisuus
Viittaus
. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 22/2017. Helsingin yliopisto, 201-218.
Näsi, Matti & Tanskanen, Maiju (2017). Nuorisorikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilannekatsaus 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 22/2017. Helsingin yliopisto, 201-218.
Vaikuttaako palveluiden käyttö mielipiteisiin sosiaalipalvelujärjestelmästä?
Aineiston nimi
FSD2884 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004
Viittaus
? Yhteiskuntapolitiikka 72(1) 22 - 34.
Muuri, Anu (2007) Vaikuttaako palveluiden käyttö mielipiteisiin sosiaalipalvelujärjestelmästä? Yhteiskuntapolitiikka 72(1) 22 - 34.
Paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen: ympäristökysymys ja aseveliakseli Tampereella
Julkaisun nimi
Paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen: ympäristökysymys ja aseveliakseli Tampereella
Viittaus
: ympäristökysymys ja aseveliakseli Tampereella. Tiede ja edistys: monitieteinen aikakauslehti, 22(3), 10-223.
Laine, Markus & Peltonen Lasse (1997). Paikallisten ympäristöongelmien politisoituminen: ympäristökysymys ja aseveliakseli Tampereella. Tiede ja edistys: monitieteinen aikakauslehti, 22(3), 10-223.
Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit
Julkaisun nimi
Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit
Viittaus
Herkman, Juha (2010). Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit. Media
& viestintä 33(2), 5-22.
Herkman, Juha (2010). Politiikan julkisuus viestinten välissä: intermediaalisuus ja vaalit. Media & viestintä 33(2), 5-22.
Kansalaiskuvajaisia tutkijan hyvinvointipeilissä
Aineiston nimi
FSD1276 Alueellinen hyvinvointi: Koillismaan ja Satakunnan kansalaiskysely 1996
Viittaus
Eronen, Anne (1997). Kansalaiskuvajaisia tutkijan hyvinvointipeilissä. Sosiaaliturva 19/1997, 22-23
. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.
Eronen, Anne (1997). Kansalaiskuvajaisia tutkijan hyvinvointipeilissä. Sosiaaliturva 19/1997, 22-23. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.
Kun mikään ei riitä - vai riittäisikö jo?
Aineiston nimi
FSD1241 Suomi 1999: kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa
Viittaus
? Hyvinvointikatsaus 22(1), 80-82.
Aro, Riikka & Wilska, Terhi-Anna (2011). Kun mikään ei riitä - vai riittäisikö jo? Hyvinvointikatsaus 22(1), 80-82.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio
Aineiston nimi
FSD3146 Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut 2015
Julkaisun nimi
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio
Viittaus
: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302
Hyppönen, Hannele & Ilmarinen, Katja (2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Helsinki
Hyppönen, Hannele & Ilmarinen, Katja (2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8.
Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V -tutkimuksen tuloksien valossa
Julkaisun nimi
Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V -tutkimuksen tuloksien
Viittaus
- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:22. http://www.minedu.fi/OPM
Värtinen, Veera & Moisio, Johanna & Piiroinen, Kaisu (2015). Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja
Värtinen, Veera & Moisio, Johanna & Piiroinen, Kaisu (2015). Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V -tutkimuksen tuloksien valossa [verkkodokumentti]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:22. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/eurostudent.html [viitattu 11.11.2015].
Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä
Julkaisun nimi
Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä
Viittaus
). Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä. Psykologia 49(1), 4-22.
Lahtela, Laura & Rajala, Anna-Maria & Kokko, Katja & Räikkönen, Eija & Feldt, Taru (2014). Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä. Psykologia 49(1), 4-22.
Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät
Julkaisun nimi
Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät
Viittaus
Ketola, Kimmo (2016) Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät
. Teoksessa: Alamäessä: kansankirkon kriisi (toim. Ketola, Mikko & Myllykoski, Matti), 8-22. Vartijan e
Ketola, Kimmo (2016) Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät. Teoksessa: Alamäessä: kansankirkon kriisi (toim. Ketola, Mikko & Myllykoski, Matti), 8-22. Vartijan e-kirjajulkaisu: http://www.vartija-lehti.fi/alamaessa/
Korkeampi kulutus, vihreämpi kuluttaja? Ympäristövastuullisen kulutuksen tunnuspiirteet 1990-luvun lopulta 2010-luvun kynnykselle
Aineiston nimi
FSD3170 Suomi 2004: kulutus ja elämäntapa uuden vuosituhannen vaihteessa
FSD3171 Suomi 2009: kulutus ja elämäntapa
Viittaus
? Ympäristövastuullisen kulutuksen tunnuspiirteet 1990-luvun lopulta 2010-luvun kynnykselle. Kulutustutkimus.Nyt 8:1, 4-22.
Kujanen, Hanna & Räsänen, Pekka & Sarpila, Outi (2014) Korkeampi koulutus, vihreämpi kuluttaja? Ympäristövastuullisen kulutuksen tunnuspiirteet 1990-luvun lopulta 2010-luvun kynnykselle. Kulutustutkimus.Nyt 8:1, 4-22.
Kansalaispulssi 16.6.2021
Viittaus
Kansalaispulssi 16.6.2021. Kansalaispulssi: 22. kierros. Verkkokysely 9.6.-14.6.2021. 15-74
Kansalaispulssi 16.6.2021. Kansalaispulssi: 22. kierros. Verkkokysely 9.6.-14.6.2021. 15-74-vuotiaat mannersuomalaiset. [verkkodokumentti]. Helsinki: Valtioneuvosto. VNK Strategiaosasto. https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/kansalaispulssi/yhteenvedot [viitattu 1.12.2022].
Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana
Viittaus
. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-22.
Paloheimo, Heikki (2012). Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 324-346. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-22.
Sukupuolimoninaiset ei-heteroseksuaaliset työntekijät
Viittaus
Lehtonen, Jukka (2009). Sukupuolimoninaiset ei-heteroseksuaaliset työntekijät. Naistutkimus, 22 (4
Lehtonen, Jukka (2009). Sukupuolimoninaiset ei-heteroseksuaaliset työntekijät. Naistutkimus, 22 (4): 61-64.
Nuoret dokumenttiteatterin tekijät kanssatutkijoina
Viittaus
. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen Vuosikirja 2017, 22-36.
Kotilainen, Sirkku & Olkkonen, Satu (2018) Nuoret dokumenttiteatterin tekijät kanssatutkijoina. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen Vuosikirja 2017, 22-36.
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012
Julkaisun nimi
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012
Viittaus
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012. Helsinki: FCG Koulutus ja konsultointi.
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012. Helsinki: FCG Koulutus ja konsultointi.
Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta
Aineiston nimi
FSD1241 Suomi 1999: kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa
Julkaisun nimi
Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja
Viittaus
Saarinen, Henna (2001). Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Tutkimus nuorten
kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta. Helsinki: Stakes. Stakes Raportteja; 261.
Saarinen, Henna (2001). Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta. Helsinki: Stakes. Stakes Raportteja; 261.
Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit.
Aineiston nimi
FSD2843 Opiskelijoiden kokemuksia ja mielikuvia juomisesta 2009-2011
Julkaisun nimi
Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit.
Viittaus
Maunu, Antti (2013): Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit
Maunu, Antti (2013): Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit. Yhteiskuntapolitiikka 78(3): 272-285.
Sosiaalibarometri 1994: kuntien sosiaalipalvelujen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen tilanne ja kehitysnäkymät
Julkaisun nimi
Sosiaalibarometri 1994: kuntien sosiaalipalvelujen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen
tilanne ja kehitysnäkymät
Viittaus
Sosiaalibarometri 1994: kuntien sosiaalipalvelujen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen
tilanne ja kehitysnäkymät (1994). Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto. Sosiaaliturvan keskusliiton
selvityksiä ja tutkimuksia; 1/1994.
Sosiaalibarometri 1994: kuntien sosiaalipalvelujen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen tilanne ja kehitysnäkymät (1994). Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto. Sosiaaliturvan keskusliiton selvityksiä ja tutkimuksia; 1/1994.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Aineiston nimi
FSD2310 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2007
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2007). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. - (Tiedotteita ja katsauksia joulukuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2007). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. - (Tiedotteita ja katsauksia joulukuu 2007)
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2017)
Aineiston nimi
FSD3223 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2017
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2017). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 1/2017.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2017). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 1/2017.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Aineiston nimi
FSD2810 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2012
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2012). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia marraskuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2012). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia marraskuu 2012; 2/2012.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Aineiston nimi
FSD2977 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2014
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2014). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia: Joulukuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2014). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia: Joulukuu 2014; 1/2014. http://www.defmin.fi/files/2973/MTS_Raportti_suomeksi_nettiversio.pdf [viitattu 2.2.2015].
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Aineiston nimi
FSD2045 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2004
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2004). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; joulukuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2004). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; joulukuu 2004.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2016)
Aineiston nimi
FSD3142 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2016
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2016). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2/2016.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2016). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2/2016.
Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä
Aineiston nimi
FSD2555 Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002
Julkaisun nimi
Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä
Viittaus
Broberg, M. & Hakovirta, M. (2005). Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja
uusperheissä. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Vol. 12, 137-153.
Broberg, M. & Hakovirta, M. (2005). Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Vol. 12, 137-153.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2019)
Aineiston nimi
FSD3468 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2019
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2019). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2020:1.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2019). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2020:1.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2018)
Aineiston nimi
FSD3318 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2018
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2018). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 1/2018.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2018). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 1/2018.
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa
Aineiston nimi
FSD3105 Sää- ja ilmastoriskien hallinta organisaatioissa 2015
Julkaisun nimi
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa
Viittaus
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa - ELASTINEN-hankkeen
organisaatiokyselyn tulokset (2016) [verkkodokumentti]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. http
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa - ELASTINEN-hankkeen organisaatiokyselyn tulokset (2016) [verkkodokumentti]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen [viitattu 1.6.2016].
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Aineiston nimi
FSD2114 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2005
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2005). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; marraskuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2005). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; marraskuu 2005.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Aineiston nimi
FSD2249 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2006
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2006). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; marraskuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2006). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia; marraskuu 2006.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2021)
Aineiston nimi
FSD3606 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2021
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2021). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2021:1.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2021). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2021:1.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Aineiston nimi
FSD2718 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2011
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2012). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia helmikuu 2012
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2012). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia helmikuu 2012; 1/2012
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2022
Aineiston nimi
FSD3676 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2022: kevät
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2022). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2022:1
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2022). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2022:1. Toukokuu 2022.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2020)
Aineiston nimi
FSD3496 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2020
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2020). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2020:4.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2020). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2020:4.
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Aineiston nimi
FSD2405 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2008
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2008). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. - (Tiedotteita ja katsauksia joulukuu
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2008). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. - (Tiedotteita ja katsauksia joulukuu 2008)
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2023
Aineiston nimi
FSD3856 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2023
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
2023 (2024). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2024:1
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2023 (2024). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2024:1. Tammikuu 2024.
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa
Aineiston nimi
FSD3104 Sää- ja ilmastoriskien hallinta Suomen kunnissa 2015
Julkaisun nimi
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa
Viittaus
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa - ELASTINEN-hankkeen kuntakyselyn
tulokset (2016) [verkkodokumentti]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. http
Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa - ELASTINEN-hankkeen kuntakyselyn tulokset (2016) [verkkodokumentti]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen [viitattu 15.5.2016].
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2022b)
Aineiston nimi
FSD3752 Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2022: syksy
Julkaisun nimi
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
Viittaus
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta
(2022b). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2022:4
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta (2022b). Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. Tiedotteita ja katsauksia 2022:4. Joulukuu 2022.
Näytä
Näytetään 50 / 89
Näytä
ID
22
Sarjakuvaus
kartoitettu kehitysyhteistyön
tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön
Sarjan nimi
Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyt
Sarjakuvaus
Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyt ovat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK
-instituutin yhteistutkimuksia tamperelaisväestön terveydentilasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä
1996 alkaen. Kyselyiden toteutus ja suuri osa kysymyksistä on säilytetty samanlaisina, mikä
Sarjakuvaus
Sarja kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa
, terveyskäyttäytymistä, ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa, sekä
terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Yleisen osan lisäksi tutkimusaineistoihin liittyy
vuosina 2000-2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos tekevät tutkimusta vuodesta 2021
eteenpäin nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Sarjakuvaus
Childcare-sarjassa tarkastellaan lastenhoidon tukia, varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa ja
vanhempien lastenhoidon ratkaisuja. Sarja sisältää kysely- ja haastatteluaineistoja. Tutkimuksen kohteena
ovat tietyillä alueilla asuneet vanhemmat ja huoltajat, joilta on kerätty aineistoa eri vaiheissa
, esimerkiksi lapsen ollessa yksi- ja nelivuotias.
Childcare-sarjan aineistot on kerätty osana Jyväskylän ja
Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon
kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä –hanketta (CHILDCARE
). Hanke käynnistyi lokakuussa 2015 ja päättyi syyskuussa 2021. Ensimmäinen Childcare-aineisto kerättiin
Sarjakuvaus
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995
lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat
terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän
kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.
Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten
toistuvilla postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä
, elämäntarinahaastatteluilla ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Sarjan nimi
Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa
Sarjakuvaus
Hyvinvointi ja eriarvoisuus -kyselyissä kartoitetaan suomalaisten hyvinvointia sekä kokemuksia ja
asemaa, turvallisuutta ja taloudellista tilannetta koskevilla kysymyksillä ja väittämillä. Tietoarkistoon
on tallennettu aineistoja vuosilta 2012, 2016, 2017-2018 ja 2020.
Sarjakuvaus
Päihdetapauslaskennoissa kerätään tietoja päihteisiin liittyvästä asioinnista sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluissa sekä vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Tiedonkeruu toteutetaan neljän
vuoden välein lokakuun toisena tiistaina. Laskentoja on tehty vuodesta 1987 lähtien ja Tietoarkistoon
päihteiden käyttöä, palveluiden käytön syitä ja asiakkaan laskentapäivänä saamia sosiaali- ja
terveyspalveluita. Aineistojen keräämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sarjakuvaus
Mökkibarometreissä kartoitetaan vapaa-ajan asuntojen käytön ja mökkeilyn kehitystä Suomessa
. Mökkibarometri on maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2003 luoma
selvitetään muun muassa vapaa-ajan asunnolla vietettävän ajan määrää, etätyön tekoa ja työssäkäyntiä mökiltä
, rahan- ja palvelujen käyttöä sekä vapaa-ajan asunnon varustetasoa ja vesi- ja jätehuoltoa.
Sarjakuvaus
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry
) yhteistyössä kokoamien Amisbarometrien tavoitteena on kerätä kattavaa ja monipuolista tietoa Suomen ammattiin
, koulutuksen laadusta, opintojen sujumisesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista sekä työelämästä ja
tulevaisuudesta. Ensimmäinen Amisbarometri toteutettiin vuonna 2015, ja sen jälkeen keruu on toteutettu kahden
Sarjakuvaus
, asiakastyytyväisyydestä ja vaikuttavuudesta. Kyselyitä on kerätty yleisten kirjastojen sekä korkeakoulu- ja
erikoiskirjastojen asiakkailta riippuen keruuvuodesta. Verkkokyselyn rakenne ja sisältö on suunniteltu yhteistyössä
. Vertailemalla tuloksia aiempiin kyselyihin saadaan tietoa asiakastyytyväisyyden ja kirjastojen käyttötapojen
kehitystrendeistä. Yhteisen kyselyn puitteissa kirjastot voivat myös jakaa ja vahvistaa kyselydatan tulkintaan ja
hyödyntämiseen liittyvää osaamistaan. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2008, 2010, 2013 ja 2018.
Sarjan nimi
Päätöksentekolaboratorioiden kokeet ja kyselytutkimukset
Sarjakuvaus
Päätöksentekolaboratorioiden kokeet ja kyselytutkimukset -sarja koostuu erilaisista kyselyillä ja
päätöksentekolaboratorioissa kerätyistä aineistoista, joissa tarkastellaan yksilöiden ja pienryhmien päätöksentekoa ja
, esimerkiksi Turun yliopiston päätöksentekolaboratorio PCRClabin ja Tampereen yliopiston
päätöksentekolaboratorio DMLabin osallistujatietokannoista. PCRClab ja DMLab ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa
Sarjakuvaus
alkaen. Kohderyhminä ovat yleensä olleet kuntalaiset, kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten
puheenjohtajat. Aineistot mahdollistavat asukkaiden mielipiteiden vertailun kunnanjohtajien ja
kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteisiin. Tutkimusten aihealueina ovat mm. kunnallinen
demokratia ja
itsehallinto, kuntien tehtävät ja talous sekä kunnan tehtävien ja palveluiden taso
ja niiden
nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä ottanut kantaa valtion tiedonkeruuseen kunnilta. Tietoarkistoon on
Sarjan nimi
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut
Sarjakuvaus
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (aiemmin Stakes
) vuonna 2004 alkanut paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja
, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimus on tarkoitus toistaa pääsääntöisesti samansisältöisenä joka
toinen vuosi. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa
tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. HYPA-tutkimuksen on tarkoitus
taata myös laajemmin suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen käytön pysyvä seuranta tavalla
aineistoja vuosilta 2004, 2006, 2009 ja 2013.
Sarjakuvaus
tarkastellaan ja verrataan eri maiden opiskelijoiden olosuhteita. Tutkimukset käsittelevät
korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskelua. Tutkimuskysymykset kartoittavat korkeakouluopiskelijoiden taustatietoja
, opintoihin hakeutumista, taloudellista tilannetta ja ajankäyttöä sekä antavat tietoa opintojen etenemiseen
vaikuttavista tekijöistä. Kysymykset käsittelevät myös opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja
opiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden suhteen sekä jatko-opintojen rahoitusta ja syitä jatko-opintoihin
Sarjakuvaus
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (ent. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) on tehnyt
, terveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot) arvioivat palveluiden tilaa ja
kansalaisten
Sarjakuvaus
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön
pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta
Sarjakuvaus
Liikuntatutkimuksilla kartoitettiin vuosina 1994-2010 suomalaisten liikuntatottumuksia ja liikunnan
trendejä. Ne on toteutettu erikseen 3-18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä 19-65-vuotiaalle
kuntoilua sekä keiden kaikkien tahojen kanssa ja kuinka usein liikuntaa harrastetaan. Lisäksi tutkimukset
kartoittavat urheiluseuratoimintaan ja liikunnan vapaaehtoistoimintaan liittyviä asioita ja osallistumista
liikuntalajien joukko- ja massatapahtumiin, kilpailuihin ja turnauksiin. Näiltä osin tutkimusten näkökulma
suhteen. Tutkimukset ovat teettäneet mm. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Nuori Suomi, ja
aineistonkeruun on toteuttanut Suomen Gallup. Tutkimukset on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön
kanssa. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 2001–2002 ja 2005–2006.
Sarjakuvaus
Vapaaehtoistoimintaa Suomessa tarkasteleva tutkimussarja selvittää, kuinka paljon ja millaista
käyntihaastatteluina vuosina 2010, 2015 ja 2018. Toimeksiantajia ovat olleet Kansalaisareenan lisäksi Kirkkohallitus
, HelsinkiMissio ja Opintokeskus Sivis.
Sarjan nimi
Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimukset
Sarjakuvaus
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin
turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tietoarkistoon on
Sarjakuvaus
kansallisesta toteutuksesta ja rahoituksesta.
Hankkeen aineistot koostuvat joka kierroksella koottavasta
. Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipiteiden ja elämäntilanteiden
muutosta ja jatkuvuutta
tiedotusvälineitä ja luottamusta, poliittisia mielipiteitä ja osallistumista, hallintoa ja
tehokkuutta
, moraalisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja, sosiaalista syrjintää ja ulossulkemista,
kansallista
, etnistä ja uskonnollista sitoutuneisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta,
sosiaalisia
verkostoja sekä väestöllisiä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä.
Lisätietoja hankkeesta saa
Tietoarkiston ESS-sivulta ja ESS-hankkeen kotisivulta.
Sarjan nimi
Kulutus ja elämäntapa Suomessa
Sarjakuvaus
Suomalaisten arjen kulutustottumuksia ja elämäntapoja, niihin liittyviä asenteita sekä elintasoa
, tuloja, menoja ja säästöjä kartoittava tutkimussarja käynnistyi Suomen Akatemian 1990-luvun talouskriisi
-tutkimusohjelman hankkeessa Hyvinvointivaltio - resurssi vai rajoite. Vuosina 1999, 2004, 2009 ja 2014 kerätyt
aikavälin asennemuutoksia. Tutkimuksia ovat olleet pääasiassa toteuttamassa Turun yliopiston ja Turun
kauppakorkeakoulun sosiologian ja taloussosiologian oppiaineet.
Sarjakuvaus
Kelan ja Turun yliopiston
sosiaalipolitiikan laitoksen yhteisessä tutkimushankkeessa
kartoitettiin 18 - 74-vuotiaiden
suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista
, sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta.
Tutkimuksissa on selvitetty vastaajien pääasiallista toimintaa (työssä
, saatuja sosiaalietuuksia
ja tulonsiirtoja, toimeentuloa sekä yleensä elintasoa.
Suurelta
,
elämäntapahtumia ja elämänhallintaa kokonaisuutena. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1995, 1996
, 1998 ja 2000.
Sarjan nimi
Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö
Sarjakuvaus
Kevan Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö -sarjan aineistot kartoittavat miten
julkisen alan organisaatioiden henkilöstön työkykyä ja työuria voidaan tukea johtamisen keinoin sekä
2018 alkaen koko julkinen sektori, eli kunta-alan, kirkon ja valtion organisaatiot. Vuoden 2015
henkilöstöstrategioista ja henkilöstöjohtamiseen liittyvistä tavoitteista. Kyselyissä ollaan kiinnostuneita myös työkyvyn
ja työuran tukemisen toimenpiteistä ja siitä, miten mahdollisuudet työurien tukemiseksi tunnetaan ja
Sarjan nimi
EVAn Arvo- ja asennetutkimukset
Sarjakuvaus
. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU
-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi
kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita
ja arvoja sekä
käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla
pyritään mittaamaan ja erittelemään
kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan
toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat
kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten
systemaattisen seurannan. Kussakin
. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi,
ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema
, EU-jäsenyys, lama,
taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen
tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus
Sarjakuvaus
Terveyden edistämisen barometrit, aikaisemmalta nimeltään terveysbarometrit, kartoittavat kunta- ja
järjestöpäättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ne kuvaavat myös vastaajien
käsityksiä terveyden ja sen edistämisen kannalta ajankohtaisista ilmiöistä hallinnollisesta näkökulmasta
. Terveyden edistämisen keskuksen, Tekryn, (nykyisin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry) barometreja
Sarjakuvaus
kuluttavat kotivalmisteisia, salakuljetettuja ja ulkomailta tuotuja alkoholijuomia sekä spriitä. Aluksi
kyselyjä teki Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, joka siirtyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
kehittämiskeskukseen STAKESiin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) vuonna 1996. Alkoholijuomien tilastoimaton
Sarjakuvaus
Tiedebarometreissä kartoitetaan suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen. Tarkastelun
kohteena ovat muun muassa tieteen taso ja tarpeellisuus, tieteellis-teknisen kehityksen hyödyt ja riskit
, tieteen moraali ja maailmankatsomukselliset näkökohdat. Ensimmäinen Tiedebarometri kerättiin vuonna 2001
Sarjakuvaus
työpaikkojen täyttöprosesseista.
Sarjaan kuuluu myös työ- ja elinkeinotoimistojen, entisten työvoimatoimistojen
, kokonaisaineistoja, jotka sisältävät avointen työpaikkojen lisäksi tietoja työvoimasta, työttömyydestä ja
tukitoimenpiteistä.
Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa uudet aineistot vuosittain. Aineistoihin on lisätty
aluemuuttujia ja erilaisia kestomuuttujia.
Sarjakuvaus
arvoja ja asenteita sekä mielipiteitä kirkon toiminnasta. Eri vuosina vaihdelleita teemoja ovat olleet
muun muassa seurakunnan toimintamuodot ja -kulttuuri, kirkolliset toimitukset ja työntekijöiden
uskonnollisuus. Kyselyissä on käsitelty myös tasa-arvoa, ilmastonmuutosta ja muita ajankohtaisia kysymyksiä
Sarjan nimi
Uskonto ja uskonnollisuus Venäjällä
Sarjakuvaus
Uskonto ja uskonnollisuus Venäjällä on tutkimussarja, jota on tehty Suomen Akatemian ja
toteutettu Kirkon tutkimuskeskuksessa.
Tutkimusta on tehty vuosina 1991, 1993, 1996 ja 1999.
Sarjakuvaus
, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yleisille kirjastoille suunnattuja käyttäjäkyselyjä. Verkkokyselyillä on
selvitetty millaisia elektronisia aineistoja ja julkaisuja opiskelijat, tutkijat ja muut kirjastojen
asiakkaat tarvitsevat ja miten he käyttävät e-aineistoja. Lisäksi on pyydetty palautetta tarjolla olevista e
Sarjakuvaus
, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyörakenne ja oppimisympäristö. Hankkeen tavoitteita ovat: työssä oppimisen
näkyväksi tekeminen ja mallintaminen, oman työn tutkivan kehittämisen edistäminen, opettajien
.
Hankkeen tuottamat aineistot ovat monimuotoisia, esimerkiksi kirjoitusaineistoja ja
ryhmäkeskustelulitteraatioita. Aineistoja on kerätty mm. tutkielmiin ja oppimistehtäviin, sekä tutkivien työpajojen yhteydessä.
Sarjakuvaus
postikyselyaineisto. Sen keskeisin idea oli toistaa muun muassa Englannissa ja Ruotsissa toteutetut kyselyt, joiden
tavoitteena oli selvittää väestön käsitys köyhyydestä ja tutkia tältä pohjalta köyhyyden laajuutta ja kuvaa
ulottuvuuksilla, työmarkkina-asemaa ja -historiaa, lapsuudenkodin sosiaalista asemaa, subjektiivista hyvinvointia
, asennoitumista hyvinvointivaltioon ja sosiaaliavustuksensaajiin.
Sarjakuvaus
keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan
mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on
, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut
Sarjakuvaus
- ja noin 60-vuotiaita. Viimeisin aineistonkeruu alkoi vuonna 2020.
Aineistonkeruun päämenetelmät
olivat kouluiässä opettajien ja tovereiden arvioinnit oppilaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä
, aikuisiässä henkilökohtainen haastattelu ja kyselylomakkeet. 42- ja 50-vuotiaina tutkittavat osallistuivat
lisäksi terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin. Tutkimuksen teemoja ovat olleet sosioemotionaalinen
kehitys ja persoonallisuus, koulutus ja työura, perhetausta ja oma perhe, terveyskäyttäytyminen ja terveys
edustavan hyvin omaa ikäluokkaansa perhesuhteiden, koulutuksen, ammattiaseman ja työttömyyden suhteen
rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Vuoteen 1986 asti tutkimus toteutettiin opiskelija- ja virkatyönä
Jyväskylän yliopistossa. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus kuului Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät
-tutkimusohjelmaan, jonka Suomen Akatemia ja opetusministeriö nimesivät tutkimuksen huippututkimusyksiköksi vuosiksi
1997-1999 ja uudelleen vuosiksi 2000-2005. Vuonna 2009 aineistoa kerättiin Suomen Akatemian Lea
Sarjakuvaus
-jäsenyydestä, Euroopan unionin tulevaisuudesta ja laajentumisesta, Euroopan talous- ja rahapolitiikasta
, EMU:sta, europarlamentista,
maamme turvallisuuspolitiikasta, EU-tuista ja Euroopan yhdentymisestä yleensä
.
Tutkimuksissa on kartoitettu myös kansalaisten tyytyväisyyttä EU-tiedottamiseen
sekä hallituksen ja eduskunnan
Yhdyskuntatutkimus. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Tutustu myös EVAn Arvo- ja
Sarjan nimi
Suomalaisten arvot ja arkielämä
Sarjakuvaus
Suomalaisten arvot ja arkielämä -sarja koostuu vertailukelpoisin menetelmin kerätyistä
tutkimusaineistoista, joiden avulla voidaan muodostaa suomalaista arvomaailmaa ja sen muutoksia tarkasteleva pitkä
on Shalom H. Schwartzin arvoteoria ja sarjan aineistot sisältävät Schwartzin Value Survey
, internetin ja matkapuhelinten käyttöä sekä kansainvälistymistä. Aineistojen avulla voidaan yhdistää
suomalaisten arvot ja arvomuutokset sekä yhteiskunnallisiin trendeihin että arkielämän ilmiöihin ja
kulutuskäyttäytymiseen. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, Koneen säätiö ja Limor Oy. Aineistot on
Sarjakuvaus
, arvoja ja asenteita. Kyselyn teemoja ovat olleet muiden muassa koulutus, asuminen, työ, kansainvälisyys
ja palveluiden käyttö. Mikkelin ammattikorkeakoulu on toteuttanut kyselyjä vuodesta 2010 alkaen.
Sarjakuvaus
Kaupunkiliitto, sittemmin Efektia ja Efeko (nykyään
FCG Finnish Consulting Group). Kyselytutkimusten
pääpaino on asukkaiden kuntapalveluja ja hallintoa
koskevien mielipiteiden selvittämisessä. Aineistot
Sarjakuvaus
uskonnollisuutta, uskomuksia, asenteita ja suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä muihin
ilmiöt, henkisyys ja moraali. Kirkkomonitoreja on kerätty erillisenä osana kansainvälistä RISC Monitor
-asennekartoitusta. Tutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet MDC RISC International ja Suomen Gallup (TNS Gallup
, Kantar). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1999, 2002, 2004 ja 2007.
Sarjakuvaus
Eläkebarometrit kartoittavat suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä
eläketurvan toteutumisesta sekä näissä tapahtuvia ajallisia muutoksia ja vaihtelua eri väestöryhmissä
eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometrit perustuvat
. Sarjan ensimmäinen aineisto kerättiin vuonna 2017 ja aineistoja on suunniteltu kerättävän vuoteen 2021
Sarjakuvaus
Sisäministeriön pelastusosasto selvittää Pelastusasenteet-tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä ja
suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta
käyntihaastatteluilla, ja se edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaalla asuvat
vuosilta 2005, 2007, 2011 ja 2014.
Sarjakuvaus
Kansalaisturvallisuuskyselyt kartoittavat Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä
kansalaisten varautumisesta erilaisiin yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin uhkiin ja
häiriötilanteisiin. Lisäksi selvitetään kansalaisten näkemyksiä yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen
liittyen kysymällä tasa-arvoisesta kohtelusta sekä turvallisuus- ja turvattomuustekijöistä. Ensimmäinen
Sarjakuvaus
korkeakoulukirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista. Tilastot perustuvat kansainväliseen
kirjastotilastostandardiin ISO 2789.
Aineistot sisältävät tiedot Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista ja
ylläpidosta ja kehittämisestä sekä tiedonkeruun ohjeistamisesta ja tietojen tarkistuksista. Kansalliskirjasto
Sarjakuvaus
Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkit-barometreille
maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia
, elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys, maaseudun kehittäminen, maaseudun tulevaisuus sekä merkitys nyt ja
Sarjakuvaus
Kansalaispulssi-kyselyt ovat valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen tekemiä ajankohtaisiin
aiheisiin liittyviä tutkimuksia. Niissä kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä viranomaisten toiminnasta ja
sekä terveyteen, hyvinvointiin, toimeentuloon ja arkeen liittyvistä huolenaiheista. Keskeisinä teemoina
ovat olleet esimerkiksi koronatilanne (COVID-19) ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022. Noin kuukauden
Sarjakuvaus
Kansalaismielipide on yhteiskuntaan ja politiikkaan painottuva kyselytutkimuspaneeli, jonka
osallistujat vastaavat erilaisiin ja eripituisiin nettikyselyihin muutaman kerran vuodessa. Paneelia hallinnoi
Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos ja se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansallista
, FIRIPO). Paneelin vastaajien rekrytointi alkoi vuonna 2019 ja siinä on tuhansia osallistujia
Sarjakuvaus
Yliopistot seuraavat akateemisten työllistymisen laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä
valmistuneet ylemmän sekä päättävän alemman yliopistotutkinnon suorittaneet (maistereiden uraseuranta) ja noin
maistereiden uraseurantakyselyt alkoivat vuonna 2005 ja tohtoreiden uraseurannat vuonna 2007. Kyselyissä mukana
valtakunnallisena yhteistyönä. Seurannan toteuttaa akateemisten ura-ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto.
Sarjakuvaus
avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden
riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja
perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen,
lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja
Sarjakuvaus
Lapsiuhritutkimukset-sarjan aineistoissa kohteena ovat lapset ja heidän väkivaltakokemuksensa
tasolla 6- ja 9-luokkalaisten lasten kokemuksia väkivallanteon sekä uhrina että seuraajana olemista
. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1988, 2008, 2013 ja 2022.
Näytä