Authors

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto)

Keywords

eduskuntavaalit, julkiset palvelut, kunnallispolitiikka, kunnanvaltuustot, kuntavaalit, poliittinen käyttäytyminen, poliittinen osallistuminen, poliittinen toiminta, poliittiset asenteet, puolueet, puolueiden kannatus, vaikuttaminen, äänestäminen

Abstract

Tutkimuksessa vertailtiin vaalien valitsijoita Suomen seitsemän suuurimman puolueen jäseniin, kunnallisvaalien 1996 ehdokkaisiin ja valtuutettuihin. Vastaajien äänestyskäyttäytymiseen liittyen heiltä kysyttiin, mitä puoluetta he äänestäisivät eduskuntavaaleissa ja mitä puoluetta he olivat äänestäneet kunnallisvaaleissa. Jos vastaajat olivat äänestäneet kunnallisvaaleissa, heitä pyydettiin perustelemaan äänestämistään sekä ehdokas- ja puoluevalintaansa. Äänestämättä jättäneitä pyydettiin myös perustelemaan valintaansa. Vastaajilta kysyttiin heidän mielipidettään tiedotusvälineiden roolista kunnallisvaaleissa sekä tietämystään kunnallisvaalien tuloksesta, kunnallisveroäyrin hinnasta ja maan hallituspuolueista. Aineistosta löytyy tietoja myös vastaajien kiinnostuksesta kunnallispolitiikkaan ja politiikkaan yleensä, kiinnostuksesta poliittiseen vaikuttamiseen, mm. puoluepolitiikkaan ja tietoja keinoista joita vastaajat mieluiten käyttäisivät ottaessaan yhteyttä oman kuntansa poliitikkoihin tai virkamiehiin. Lisäksi vastaajille esitettiin toisaalta kunnallispolitiikkaa toisaalta politiikkaa yleensä koskevia väitteitä. Heitä pyydettiin arvioimaan miten paljon kunnan-/kaupunginvaltuutettujen työtä arvostetaan, missä määrin he katsovat kunnallisvaaliehdokkaansa edustavan itseään ja miten tärkeää heidän mielestään on, että kunnanvaltuusto vastaa koostumukseltaan kunnan äänioikeutettua väestöä. Tutkimuksessa lueteltiin joukko kunnan tehtäviä ja palveluita, joiden nykytilaa ja kehittämistarpeita vastaajia pyydettiin arvoimaan. Vastaajilta kysyttiin, kenellä heidän mielestään kotikunnassaan on tosiasiallista vaikutusvaltaa ja mitkä keinot heidän mielestään ovat hyviä kunnallisen demokratian kehittämisessä. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat sukupuoli, ikä, ammattiryhmä, ammatillinen koulutus ja työnantajan tyyppi, perhe, kotitalouden tulot, asumismuoto sekä kotikunta.