Authors

• Kääriäinen, Kimmo (Kirkon tutkimuskeskus)
• Andreenkov, Vladimir (Venäjän tiedeakatemia)

Keywords

Venäjä, arvot, elämänlaatu, kirkkokunnat, käsitykset, moraali, onnellisuus, perhe-elämä, poliittiset asenteet, sukupuoliroolit, työelämä, uskonnollisuus, uskonnot, yhteiskunnallinen muutos

Abstract

Tutkimuksessa on kartoitettu venäläisten käsityksiä uskonnosta, moraalista ja arvoista 1990-luvun loppupuolella. Heiltä on kysytty erilaisin kysymyksin, miten tärkeänä elämässä he pitävät työtä, perhettä, ystäviä tai tuttavia, vapaa-aikaa, politiikkaa ja uskontoa. Heiltä tiedusteltiin myös millaisia ihmisiä he eivät halua naapureikseen ja miten he suhtautuvat eri kansallisuuksia edustaviin ihmisiin. Lisäksi kysyttiin arviota siitä, auttavatko ihmiset toisiaan enemmän tai vähemmän kuin 10 vuotta aikaisemmin. Samoin kysyttiin heidän tyytyväisyyttään elämään nyt, viisi vuotta aikaisemmin ja viiden vuoden kuluttua. Lisäksi kysyttiin arviota siitä, miksi maassa on köyhiä ja mistä se johtuu. Työhön liittyen vastaajilta kysyttiin, mitkä taloudelliset ja sosiaaliset tekijät ovat tärkeimpiä heille työssä. Vastaajilta kysyttiin myös, mikä rooli omistajilla, valtiolla ja työntekijöillä pitäisi olla yrityksen omistussuhteissa ja yritysjohdon valinnassa. Useat kysymykset koskivat elämän tarkoitusta ja vastaajien uskonnollisuutta, kirkossakäyntiä ja suhtautumista kirkkoon. Osa kysymyksistä oli osoitettu vain muslimeille. Lisäksi kysyttiin heidän perhesuhteistaan ja perheen merkityksestä elämässä sekä oliko vastaajilla samat asenteet suhteessa uskontoon, moraaliin, politiikkaan ja seksuaalisuuteen kuin puolisollaan ja vanhemmillaan. Lisäksi kysyttiin, miten tärkeinä vastaajat pitävät hyvän avioliiton kannalta mm. uskollisuutta, aineellista hyvää, samaan sosiaalisen kerrostumaan kuulumista, keskinäistä kunnioitusta, samaa poliittista katsomusta, seksuaalista tyytyväisyyttä, lapsia ja kotitöiden jakamista. Lapsiin liittyen kysyttiin lasten todellista ja toivottua lukumäärää perheessä, suhtautumista lastenkasvatukseen, käsityksiä lasten ja vanhempien suhteesta sekä sitä, millaisia arvoja vanhempien tulisi siirtää lapsiinsa. Lisäksi kysyttiin vastaajien asenteita äitien työssäkäyntiin sekä puolisoiden rooleihin perheessä. Suhtautumisesta politiikkaan ja poliittisesta osallistumisesta oli useita kysymyksiä. Lisäksi kysyttiin käsityksiä maan tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Ihmisten moraalikäsityksiin liittyen kysyttiin useista asioista, mm. matkustamisesta julkisella kulkuneuvolla ilman lippua, huumeiden käytöstä, valehtelusta, prostituutiosta, itsemurhasta ja eutanasiasta. Vastaajilta kysyttiin myös, tuntevatko he olevansa asuinpaikkakuntansa, laajemman alueen, kansallisuuden, Venäjän, Euroopan vai koko maailman asukkaita ja miten ylpeitä he ovat Venäjän kansalaisuudesta. Joukko kysymyksiä käsitteli Venäjän taloudellista ja poliittista elämää sekä käsityksiä entisestä Neuvostoliitosta ja Venäjän tulevaisuudesta. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, työpaikka, lapsuuden asuinpaikka, perheen koko, tulot, kansallisuus, jäsenyys poliittisessa puolueessa ja poliittiset näkemykset.