Authors

• Miettinen, Anneli (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)

Keywords

ajankäyttö, ansiotyö, asenteet, hoitovapaa, kotityö, lastenhoito, perhe-elämä, perheet, sosiaaliset suhteet, sukupuoliroolit, tasa-arvo, työnjako

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään palkallisen ja palkattoman työn jakaantumista perheessä sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Vastaajalta kysyttiin aluksi useita omaan ja puolison työhön ja työtehtäviin liittyviä kysymyksiä sekä vastaajan talodellisiin oloihin liittyviä kysymyksiä. Ajankäyttöä, kotitöiden ja vastuun jakamista tutkittiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan, kuinka paljon aikaa hän käyttää erilaisiin päivittäisiin toimintoihin ja kuinka erilaiset kotona tehtävät toimet, kuten esimerkiksi ruoanlaitto, siivous, lastenhoito, ostokset, pihatyöt, laskujen maksaminen, viranomaisasiointi ja poissaolot ansiotyöstä lapsen sairauden vuoksi, on jaettu vastaajan taloudessa. Ansiotyön ja perheen vuorovaikutusta tutkittiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan kuinka hyvin erilaiset perhe-elämään ja perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyvät väitteet pitävät hänen kohdallaan paikkansa. Vastaajalle esitettiin myös useita erilaisia työhön ja perheeseen liittyviä yleisiä väittämiä ja pyydettiin kertomaan, missä määrin hän on väitteiden kanssa samaa tai eri mieltä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, keneltä hän voisi pyytää apua, jos häntä tai hänen talouttaan kohtaisi jokin odottamaton ongelma, ja kuinka monta hyvää ystävää tai läheistä sukulaista hänellä on. Taustatietoina on vastaajan ja puolison syntymävuosi, koulutus, asumismuoto, asumiskulut, asunnon koko, talouden jäsenten lukumäärä, perhesuhteet ja lasten iät.

Aineisto kerättiin osana yhteiseurooppalaista hanketta, joka käynnistyi vuonna 1995 ja jota johtaa prof. Tineke Willemsen Tilburgin yliopistosta Hollannista. Yhteistyöhankkeeseen osallistui 11 eri Euroopan maata (Irlanti, UK, Portugali, Espanja, Hollanti, Saksa, Ranska, Belgia, Suomi, Kreikka, Italia). Tutkimukseen osallistuvista maista 7 suoritti samanlaisen kyselytutkimuksen vuosien 1998-2000 aikana (otosten N vaihteli maittain noin 1500-5000 hengen välillä), loput maat tekivät nk. delphitutkimuksen (asiantuntija-arvioihin perustuva analyysi).