Authors

• Joas, Marko (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Kettunen, Aija (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Hermanson, Ann-Sofie (Åbo Akademi. Statsvetenskapliga institutionen)

Keywords

kunnat, luottamushenkilöt, organisaatiot, tehokkuus, viranhaltijat, viranomaiset, ympäristöhallinto, ympäristökonfliktit, ympäristön tila, ympäristönsuojelu, ympäristöongelmat

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kuntien ympäristönsuojeluhallinnon organisaatiota, luottamushenkilöorganisaation roolia siinä sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa kunnan ympäristönsuojelutehtävien hoidossa. Tarkastelun kohteina olivat ympäristöhallinnon toiminta ja tehokkuus kunnissa, ympäristön tila ja kunnissa esiintyneet ympäristöongelmat.

Ensin kysyttiin kunnan ympäristönsuojelutehtävien organisoinnin perusratkaisua, eli hoitaako kunta sen omana toimintanaan vai jollakin tavoin organisoituna kuntien yhteistyönä. Lisäksi kartoitettiin muutamin kysymyksin vastaajan toimen ympäristönsuojelullista sisältöä sekä sitä, miten ympäristönsuojelu on järjestetty osana kunnan hallinnollista organisaatiota. Kuntien organisaation toimintaa yleensä ja ympäristönsuojeluhallinnon toimintaa erikseen selvitettiin muutamien väittämien avulla. Luottamushenkilöorganisaation roolia ympäristönsuojelukysymysten käsittelyssä tutkittiin muun muassa kysymällä, mikä lautakunta tai muu luottamushenkilöelin hoitaa ympäristönsuojeluasioita ja toimiiko vastaaja ympäristönsuojeluasioiden esittelijänä lautakunnassa. Kunnan ympäristöhallinnon vuorovaikutusta tutkittiin muun muassa kysymällä, miten usein vastaaja on yhteydessä joihinkin henkilöihin ja sidosryhmiin. Lisäksi kysyttiin, mitkä seikat vaikeuttavat kommunikointia eri tahojen kanssa sekä kuka toimii yleensä aloitteen tekijänä yhteydenpidossa. Kunnan ympäristönsuojelun toimivuutta ja tehokkuutta selvitettiin muun muassa pyytämällä arvioita ympäristön tilan muutoksesta kunnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaajien tuli myös arvioida, mikä vaikutus ympäristöhallinnolla on ollut kehitykseen sekä miten paljon kunta on panostanut kyseisten ympäristöongelmien hoitamiseen. Kunnan ympäristöongelmia tutkittaessa vastaajia pyydettiin ensin määrittelemään kuntansa ympäristön yleistila. Lisäksi tiedusteltiin, miten vakavia jotkin erikseen luetellut ympäristöongelmat olivat kunnassa sekä onko niistä tehty erillisiä tutkimuksia (erimerkiksi maaperän ja pohjavesien tilasta tai melutilanteesta). Edelleen pyydettiin luettelemaan viisi kunnassa viimeisen viiden vuoden aikana ilmennyttä vaikeaa ympäristökonfliktia osapuolineen. Vastaajilta kysyttiin myös muun muassa heidän omia ympäristöasenteitaan ja -käyttäytymistään sekä työn luonteeseen ja sisältöön liittyviä asioita.

Taustamuuttujia olivat muun muassa kunnan nimi, vastaajan ikä, sukupuoli ja koulutus, hänen ympäristönsuojelutehtävissä hankkimansa työkokemuksen ja muun työkokemuksensa pituus sekä poliittinen suuntautuneisuus ja järjestöjäsenyydet.