Authors

• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutet för jämförande nordisk politik och förvaltning)
• Kettunen, Pekka (Åbo Akademi. Institutet för jämförande nordisk politik och förvaltning)

Keywords

julkiset palvelut, kunnallishallinto, kunnallispolitiikka, kunnallistalous, lama, peruspalvelut, priorisointi, säästöt, ulkoistaminen, yksityistäminen

Abstract

Aineisto on kerätty osana Ruotsin kuntaliiton rahoittamaa tutkimusohjelmaa "Priorisoinnit kunnissa", jossa vertailtiin Suomen ja Ruotsin kuntien sopeutumista taloudellisiin vaikeuksiin 1990-luvulla.

Kunnanjohtajille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin ensin, ovatko 1990-luvun kuntatalouden ongelmat olleet vastaajan kunnassa suurempia vai pienempiä kuin muissa kunnissa ja kuinka ongelmat on onnistuttu ratkaisemaan verrattuna muihin kuntiin. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan kuinka tärkeitä erilaiset taloudelliset ongelmat ovat vastaajan omassa kunnassa ja kertomaan, mitä tapoja kunnassa on käytetty ongelmien ratkaisemiseksi ja kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Edelleen tiedusteltiin, minkälaisia henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä kunnassa on jouduttu ottamaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja missä laajudessa kunnassa on toiminnan rationalisoimiseksi käytetty erilaisia muita menoja vähentäviä toimenpiteitä kuten esimerkiksi hankintojen vähentämistä, toiminnoista luopumista, palvelujen ulkoistamista ja kuntien välisen yhteistyön lisäämistä. Lisäksi kysyttiin, miten kunnassa on hankittu kuntalaisten hyväksyntä päätöksille.

Valtio-kunta-suhteen muutoksien vaikutuksia kartoitettiin kysymällä missä määrin erilaiset muutokset ovat vaikeuttaneet tai helpottaneet kunnallistalouden tasapainottamisen ylläpitoa. Lisäksi kysyttiin, missä määrin kunnan säästö- ja priorisointitoimenpiteet ovat vaikeuttaneet mahdollisuuksia vastata eri toimialueille (yleishallinto, vanhustenhuolto, lasten päivähoito, muu sosiaalihuolto, eri koulutusasteet, terveydenhuolto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, asuminen ja rakentaminen, ylläpito, kunnallistekniset palvelut, ympäristönhoito) kohdistuviin vaatimuksiin, onko kuntalaisten vastustus ollut voimakkaampaa vai heikompaa kuin muissa kunnissa, kuinka hyvin kunnassa on onnistuttu saamaan kuntalaisten hyväksyntä säästötoimenpiteille ja kuinka helppoa tai vaikeaa säästötoimenpiteitä koskevien päätösten tekeminen on kunnassa ollut. Taustamuuttujana on kunnan nimi.