Authors

• Ruostetsaari, Ilkka (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Keywords

demokratia, eliitit, joukkoviestimet, järjestöt, kansainvälistyminen, luottamustoimet, poliittinen eliitti, poliittinen päätöksenteko, ristiriidat, sosiaalinen tausta, sosiaaliset verkostot, urakehitys, vaikuttaminen, valta, valtarakenteet

Abstract

Valtarakenneaineistossa on tutkittu suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Tutkimuksen vastaajat olivat seuraavilta yhteiskunnan eri sektoreilta: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Tutkimus kohdistuu sektoreiden johtaviin institutionaalisiin asemiin, rooleihin, eikä niissä toimiviin henkilöihin sinänsä. Vuonna 2001 eliittiasemia oli 1285. Tutkimuksen teemoja olivat muun muassa ura, kansainvälistyminen, vuorovaikutus, vaikuttaminen sekä lapsuuden ja nuoruuden koti.

Uraan liittyen vastaajilta kysyttiin päätointa ja mahdollisia muita toimia, luottamustehtäviä, jäsenyyttä eri järjestöissä ja epävirallisissa ryhmissä sekä urakehitykseen vaikuttavia tekijöitä (muun muassa lapsuudenkoti ja sukupuoli). Vuorovaikutusta mitattiin esittämällä haastatelluille lista yhteydenpitotahoista ja pyytämällä haastateltuja arvioimaan yhteydenpidon tiheys ja kertomaan yhteydenpidon luonne. Yhteydenpitotahoja olivat mm. tasavallan presidentti, puolue, ministeriöt, kunta, puolustusvoimat, kirkko, eri järjestöt, korkeakoulut ja yritykset. Lisäksi pyydettiin kertomaan, miten usein vastaaja esiintyy eri joukkotiedotusvälineissä ja missä määrin työnsä vuoksi on yhteydessä nuoruusvuosien tuttuihin. Kansainvälistymistä kartoitettiin kysymällä oliko vastaaja opiskellut tai työskennellyt ulkomailla ja oliko hänellä henkilökohtaisia kohtakteja ulkomaisiin tahoihin.

Vaikuttamiseen liittyen kysyttiin, mitä yhteydenpidon muotoja vastaaja pitää tärkeimpinä oman organisaationsa kannalta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen (eduskunta, kulttuurielämän edustajat, lehdistö, palkansaajajärjestöt, EU yms.) vaikutusvaltaa, suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia ja eri ryhmien välisten vastakohtaisuuksien voimakkuuksia Suomessa. Laman vaikutuksia päätöksentekoon kartoitettiin myös. Vastaajille esitettiin joukko yhteiskuntaan liittyviä väittämiä, joihin heidän pyydettiin ottamaan kantaa. Lopuksi tiedusteltiin lapsuuden ja nuoruuden kotiin liittyen äidinkieltä, vanhempien koulutusta, ammattiryhmää, luottamustehtäviä ja puoluekantaa. Taustamuuttujina ovat vastaajan toimintasektori, sukupuoli, syntymävuosi, asuinlääni, koulutus, sijoittuminen yhteiskuntaluokkiin, bruttotulot sekä puolue, jota vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.