Authors

• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)
• Kangas, Olli (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Keywords

ammattiyhdistykset, eläkkeet, eriarvoisuus, hyvinvointi, julkinen sektori, sosiaalietuudet, säätely, talouspolitiikka, työ, yhteiskunnallinen asema, yhteiskunnallinen muutos, yksityinen sektori

Abstract

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä taloudesta ja sosiaaliturvasta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan yksityistä ja julkista sektoria sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta ja vertailemaan yksityisen ja julkisen sektorin hyviä ja huonoja puolia. Mielipiteitä valtion ja talouden suhteesta kartoitettiin kysymyspattereilla, jotka käsittelivät tuotantotukia, halvan ulkomaantuonnin rajoittamista, tuontitavaroiden tulleja, työllisyyden tukemista, hintasäätelyä, tuotannonalojen omistussuhteita (yksityinen vs. julkinen) sekä valtion rooleja eri aloilla. Suhtautumista ammattiliittoihin ja työnantajiin selvitettiin muun muassa kysymällä ammattiliittojen ja työnantajien vallan määrästä sekä toiminnasta koko maan kannalta. Vastaajien suhtautumista lakkoihin sekä näkemyksiä siitä, kuinka palkkoja koskevat taloudelliset kysymykset tulisi ratkaista, tiedusteltiin väitelausein.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri alojen työntekijöiden todellisia ja ihannepalkkoja sekä millaista palkkaa tulisi maksaa eri tutkintotasoja suorittaneille henkilöille. Vastaajilta kysyttiin Suomessa vallitsevien tulo- ja omaisuuserojen suuruutta ja valtiollisen intervention tarvetta erojen pienentämiseksi. Lisäksi tiedusteltiin eri sosiaaliryhmien välisistä ristiriidoista, suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta ja suomalaisen yhteiskunnan sodanjälkeisten muutosten vaikutuksista kaikille suomalaisille sekä vastaajille perheineen.

Vastaajilta kysyttiin palkkatyön tuntimäärää viikoittain, pääasiallista toimintaa viimeksi kuluneella viikolla ja työ- ja työttömyysviikkojen määrää viimeksi kuluneen vuoden aikana. Heiltä kysyttiin myös työvuosien kokonaismäärää, osa-aikatyöhön kuluneiden vuosien määrää sekä ovatko he työskennelleet julkisella tai yksityisellä sektorilla. Edelleen tiedusteltiin kuinka vaikeaksi vastaajat olettavat työn löytymisen yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sekä kummalta sektorilta he itse valitsisivat työpaikan. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin ammattia, työssätoimimisaikaa, työskentelysektoria sekä onko heillä alaisia tai esimiehiä. Vastaajien nykyisestä työstä kysyttiin työn ominaisuuksia ja vaatimuksia, vastaajien tyytyväisyyttä työhönsä, työstä saadun palkan oikeudenmukaisuutta sekä minkä suuruinen palkka olisi oikeudenmukainen. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä seikkoja he pitävät tärkeimpinä työssä.

Vastaajilta kysyttiin omistivatko he vuonna 1985 tai kyselyn tekohetkellä erilaisia kestokulutushyödykkeitä, kiinteistöjä tai osakkeita. Seuraavaksi tiedusteltiin tyytyväisyyttä elämän eri sektoreihin aineellisesta elämäntasosta avioliittoon sekä mihin yhteiskunnan kerrokseen vastaajat katsovat kuuluvansa. Vastaajilta kysyttiin kuinka paljon eri tulotasoisten perheiden ja heidän itsensä tulisi maksaa veroja sekä kuinka paljon he oikeasti maksavat veroja. Edelleen tiedusteltiin minkä suuruisia sosiaalietuja tulisi maksaa eri syistä työttöminä tai kotiäitinä oleville. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri vaihtoehtoja eläketurvan järjestämiseksi sekä kuinka paljon valtion, työntekijän ja työnantajan tulisi maksaa eläkkeistä. Väitelausein kartoitettiin myös, mitkä eri tekijät saavat vaikuttaa eläkkeiden suuruuteen. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin ketä he pitävät sopivana hoitamaan vanhuksia sekä kolmivuotiasta lasta.

Taustatietoina ovat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinpaikka, perus- ja jatkokoulutus, siviilisääty, kotitalouden rakenne, sosiaaliluokka, puoluekanta sekä suhtautuminen eri puolueisiin. Lisäksi taustatietoina ovat vastaajan isän työssätoimiminen, vanhempien koulutuspohja sekä puolison koulutus ja työssätoimiminen.