FSD2008 Turvallisuustutkimus 2003
The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Download the data
Study description in other languages
Related files
Authors
- Manner-Suomen lääninhallitusten poliisiosastot
Keywords
asuinalueet, kunnat, palvelut, poliisi (organisaatiot), rikokset, ryhmät, turvallisuus, viihtyvyys
Abstract
Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia turvallisuusasioista, asuinkunnan ja poliisin palveluista sekä uhriutumisesta. Tutkimuksen alussa vastaajat punnitsivat muun muassa asuinkuntansa luonnonläheisyyttä, työ- ja harrastusmahdollisuuksia sekä palvelujen runsautta. Asuinkunnan palvelujen järjestämistä arvioitiin kouluarvosanoilla. Rankattavina olivat esimerkiksi palo- ja pelastustoimi, lasten päivähoito, mielenterveyspalvelut sekä alkoholi- ja huumeongelmaisten hoito. Paikkakunnan asuinviihtyvyyttä häiritseviä tekijöitä, kuten nuorison häiriökäyttäytymistä, ympäristön epäsiisteyttä, ilkivaltaa ja prostituution harjoittamista kartoitettiin.
Kansalaisten turvallisuutta selvitettiin kysymällä, kuinka turvalliseksi vastaaja tuntee olonsa mm. kävellessään yksin perjantai- ja lauantai-iltoina asuinalueellaan. Edelleen tiedusteltiin asuinkunnan katuturvallisuuden muutoksia sekä rikollisuustilanteen vakavuutta. Kansalaisten uhriutumista tutkittiin kysymällä, onko vastaajalle henkilökohtaisesti tapahtunut jokin rikos kolmen viime vuoden aikana, missä se tapahtui ja milloin.
Paikkakunnan poliisin onnistumista tehtäviensä hoitamisessa kartoitettiin. Vastaajat arvioivat myös mm. seuraavien poliisin palvelujen tärkeyttä: hälytyspartion nopea saapuminen, rikosten nopea selvittäminen ja mahdollisuus jättää rikosilmoitus Internetin kautta.
Edelleen kysyttiin, mitkä asiat huolestuttavat vastaajia tulevaisuudessa. Vaihtoehtoina olivat esim. parisuhdeongelmat, vakava sairastuminen, ihmisten syrjäytyminen sekä taloudellisten ongelmien ja rikollisuuden lisääntyminen. Vastaajat arvioivat myös asuinalueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta kohentavia toimenpiteitä, kuten katuvalaistuksen, päihdevalistuksen ja liikenneyhteyksien parantamista. Tutkimuksen lopussa kysyttiin, kuinka kiinteästi vastaaja tuntee kuuluvansa eri ryhmiin tai asioihin, kuten perheeseen, työ- tai kouluyhteisöön, Suomeen ja Euroopan unioniin. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, perhesuhteet, koulutus, työmarkkina-asema, asuntotyyppi ja -muoto, asuinalue ja siellä asuttu aika sekä perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä.
Study description in machine readable DDI-C 2.5 format
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.