Authors

• Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto

Keywords

Euroopan unioni, Yhdistyneet kansakunnat, avustusjärjestöt, avustustoiminta, kansainvälinen apu, kansainvälinen yhteistyö, kansalaisjärjestöt, kansalaistoiminta, katastrofiapu, kehitysmaat, kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö, tiedonlähteet, ulkopolitiikka

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen määrästä, sisällöstä, tavoitteista, kohdentamisesta ja vaikutuksista. Haastatelluilta kysyttiin, mistä syistä ja mihin päin maailmaa kehitysapua pitäisi jakaa. He arvioivat kehitysyhteistyön merkitystä Suomen ulkopolitiikan osana, omaa kiinnostustaan kehitysyhteistyötä kohtaan sekä haluaan osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon. Tutkimuksessa selvitettiin, saavatko haastatellut riittävästi tietoa Suomen kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista sekä mistä lähteistä tietoa on saatu eniten.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös toiveita Suomen hallituksen ja kehitysmaiden viranomaisten välisten keskustelujen asiasisällöiksi. Haastatellut arvioivat, mitkä tahot päättävät mm. Suomen kehitysavun keinoista ja määrästä. Edelleen kysyttiin, miten suuri prosenttiosuus bruttokansantulosta käytetään kehitysyhteistyöhön ja onko osuus sopiva vai pitäisikö sitä nostaa tai laskea. Asenneväittämin tarkasteltiin vastaajien mielipiteitä kehitysapupolitiikan eri tavoitteista, kuten ristiriitojen selvittelystä, kansallisten hätätilojen ennaltaehkäisystä, rauhanturvaamistoiminnasta ja kansainvälisestä pakolaispolitiikasta.

Kysymyksiä esitettiin myös YK:n ja sen eri järjestöjen toiminnasta. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä Suomen katastrofiavun nopeudesta, määrästä ja kohteista. Vastaajien suhtautumista kehitysavun kanavoimiseen kansalaisjärjestöjen kautta suoraan kehitysmaiden paikallisille kansalaisjärjestöille selvitettiin. Edelleen kartoitettiin mielipiteitä Euroopan unionin kehitysyhteistyöstä ja sen budjetista sekä Lomé-sopimuksesta. Lopuksi vastaajat arvioivat, pitäisikö kehitysapu ehdollistaa poliittisilla vaatimuksilla muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja demokratian toteuttamisesta kohdemaassa. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, ammattiryhmä, koulutus, perheen bruttotulot, paikkakunnan tyyppi ja asuinlääni.