Study title

ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto

Dataset ID Number

FSD2039

Persistent identifier

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2039

Data Type

Quantitative

Authors

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Melin, Harri (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Other Identification/Acknowledgements

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisvaikuttamista Suomessa ja suomalaisten suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. "Kunnon kansalaisen" kuvaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa kertomaan kuinka tärkeitä hänelle ovat äänestäminen aina vaaleissa, verovilpin välttäminen, lakien ja säännösten noudattaminen, hallituksen toimien tarkkaileminen, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa järjestöissä toimiminen, eri näkökantojen ymmärtäminen, tuotteiden valinta poliittisin, eettisin tai ympäristönsuojelullisin perustein, itseään huonommassa asemassa olevien auttaminen ja asepalvelus. Lisäksi kysyttiin pitäisikö uskonnollisten ääriryhmien, hallituksen kaatamista ajavien ryhmien tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuvien ryhmien julkiset kokoontumiset sallia vai kieltää. Yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen liittyen vastaajaa pyydettiin kertomaan onko hän tehnyt tai aikooko tehdä seuraavia asioita: allekirjoittanut vetoomuksen, boikotoinut tuotteita, osallistunut mielenosoitukseen, osallistunut poliittiseen tapahtumaan, ottanut yhteyttä politiikkoon tai virkamieheen, lahjoittanut tai kerännyt rahaa poliittiseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan, ottanut yhteyttä tiedotusvälineisiin tai osallistunut Internetissä poliittiseen keskusteluryhmään. Lisäksi kysyttiin kuuluko vastaaja poliittiseen puolueeseen, ammattiyhdistykseen, kirkkoon tai uskonnolliseen organisaatioon, urheilu-, vapaa-ajan tai kulttuuriryhmään tai johonkin muuhun järjestöön tai yhdistykseen ja kuinka aktiivisesti hän osallistuu sen toimintaan.

Demokraattisiin oikeuksiin liittyen kysyttiin kuinka tärkeää on, että kaikilla on riittävä elintaso, että viranomaiset suojelevat vähemmistöjen oikeuksia ja kohtelevat kaikkia tasapuolisesti, että poliitikot ottavat kansalaisten mielipiteet huomioon, että kansalaisille annetaan enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja että kansalaiset voivat osoittaa kansalaistottelemattomuutta. Lisäksi kysyttiin, uskooko vastaaja hänenlaisillaan ihmisillä olevan sananvaltaa hallituksen tekemisiin, kuinka hyvin hän on perillä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta, voimmeko luottaa hallituksen tekevän oikeita ratkaisuja, kuinka usein vastaaja keskustelee politiikasta tuttaviensa kanssa ja pitääkö hallituksen tarvittaessa rajoittaa demokraattisia oikeuksia. Luottamusta toisiin ihmisiin kartoitettiin kysymällä mielipidettä ihmisten reiluudesta.

Mielipidettä kansainvälisestä yhteistyöstä selvitettiin kysymällä ensin näkemystä Yhdistyneistä Kansakunnista ja sitten mielipidettä siitä, pitäisikö päätösten teko kansainvälisissä järjestöissä jättää hallituksille vai tulisiko myös kansalaisjärjestöjen osallistua. Lisäksi kysyttiin pitäisikö YK:n puuttua asiaan, jos joku maa rikkoo ihmisoikeuksia. Näkemyksiä suomalaisesta politiikasta selvitettiin kysymällä mielipidettä puolueista, kansanäänestyksestä, vaalitulosten raportoinnin ja ääntenlaskennan rehellisyydestä ja ehdokkaiden kampanjointimahdollisuuksien tasapuolisuudesta. Suomen julkiseen sektoriin liittyen kysyttiin kuinka sitoutunut se on palvelemaan kansalaisia, kuinka todennäköistä on siellä syntyneiden vakavien virheiden korjaaminen ja kuinka yleistä on korruptio. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan demokratian toimivuutta Suomessa tällä hetkellä, kymmenen vuotta sitten ja kymmenen vuoden päästä. Lopuksi kysyttiin kuinka usein vastaja lukee politiikkaa koskevia juttuja sanomalehdestä, katsoo televisiosta tai kuuntelee radiosta politiikkaa koskevia uutisia tai käyttää Internettiä poliittisen tiedon hankkimiseksi.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

Keywords

asenteet; demokratia; julkinen hallinto; järjestötoiminta; kansainvälinen yhteistyö; kansalaistoiminta; kansalaisyhteiskunta; lahjonta; oikeudet; poliittinen osallistuminen; tiedonhankinta; vaikuttaminen; vaikuttaminen; yhteiskunta; yhteiskuntavastuu

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDA Topic Classification)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDA Topic Classification)

Series

ISSP (International Social Survey Programme)

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Data Producers

• Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Time Period Covered

2004

Collection Dates

2004-09-08 – 2004-11-15

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Data Sources

Maakunta- ja kielimuuttujat perustuvat rekisteritietoihin.

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Otanta suoritettiin systemaattisena satunnaisotantana väestörekisteristä. Lajittelujärjestys tehtiin kuntakoodin ja syntymäajan mukaan. Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 94,5 % ja ruotsinkielisiä 5,5 %. Näistä osoite oli tuntematon tai asui ulkomailla yhteensä 9, joten lomake lähetettiin 2491 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1354. Kato: yhteensä 1137, joista kieltäytyneitä 9 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1128.

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

54,40

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

3.0

Related Datasets

FSD2998 ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto

Weighting

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Turun yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2039

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Related Publications

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Wiberg, Matti (2006). Politiikka Suomessa. Helsinki: WSOY.

Siisiäinen, Martti (2009). Differentia Specifica of Voluntary Organizing in Finland. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 87-113. Tampere: Tampere University Press.

Oinonen, Eriikka & Blom, Raimo & Melin, Harri (2005). Onni on olla suomalainen? Kansallinen identiteetti ja kansalaisuus. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 1.

Melin, Harri (2009). Civic Mind and the Legitimacy of Finnish Democracy. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 57-86. Tampere: Tampere University Press.

Lagerspetz, Mikko (2009).Still Citizen vs. State? Post-Communist Prospects for Democracy in Europe. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 147-168. Tampere: Tampere University Press.

Kouvo, Antti (2009). Missing Link between Trust and Participation? A country comparison. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 114-127. Tampere: Tampere University Press.

Kouvo, Antti (2011). Järjestöt sateentekijöinä. Suomalainen järjestöaktiivisuus luottamuksen lähteenä. Teoksessa Hyvien ihmisten maa: auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa (toim. Pessi, Anne Birgitta & Saari, Juho), 211-228. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. A Tutkimuksia; 31.

Konttinen, Annamari & Kouvo, Antti (2009). Political Orientations and Active Citizenship in Finland. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 28-56. Tampere: Tampere University Press.

Konttinen, Annamari (2009). The Idea of Citizenship in a Globalized World. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 9-27. Tampere: Tampere University Press.

Kankainen, Tomi (2007). Yhdistykset, instituutiot ja luottamus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research; 326.

Kankainen, Tomi (2009). Voluntary associations and trust in Finland. Research on Finnish Society 2 (2009), 5-17 [verkkodokumentti]. http://www.finnresearch.fi/4_kankainen_2009.pdf [viitattu 10.6.2009]

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Blom, Raimo & Konttinen, Annamari (2009). Conclusions: EU as a Political Entity? Citizenship and Participation in EU countries. - In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 169-189. Tampere: Tampere University Press.

Blom, Raimo (2009). Divergent Citizenship. In: Civic Mind and Good Citizenship. Comparative Perspectives (ed. Annamari Konttinen), 128-146. Tampere: Tampere University Press.

Dalton Russell J., 2017, The Participation Gap. Social Status and Political Inequality. Oxford University Press, Oxford.

Font Joan, Della Porta Donatella and Sintomen Yves (eds.), 2014, Participatory Democracy in Southern Europe. Rowman and Littlefield, London.

Wauters, Bram. 2018. Which party members participate in direct political action? A cross-national analysis. International Political Science Review 39(2): 225-41.

Nicolas Somma; Matias Bargsted 2018. Political inequality in 38 countries: A distributional approach. Comparative Sociology 17(5): 26.

Katalin Füzér, Ákos Huszár, Ákos Bodor, Lajos Bálint & Attila Pirmajer (2020) Social capitals, social class, and prosperity in high-trust and low-trust societies, International Journal of Sociology, 50:1, 48-67, DOI: 10.1080/00207659.2019.1684081

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Witschge, Jacqueline, and Herman G. Van De Werfhorst. 2019. Curricular tracking and civic and political engagement: Comparing adolescents and young adults across education systems. Acta Sociologica 63:3, 284-302. doi: 10.1177/0001699318818650.

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Ruderman, Nicholas Maxwell, 2017. Political-Financial Scandal, Political Disaffection, and the Dynamics of Political Action. (PhD), Political Science, University of Toronto.

Goubin, Silke (2020). Economic inequality, perceived responsiveness and political trust. Acta Polit 55, 267-304. DOI: 10.1057/s41269-018-0115-z

Mayne, Quinton and Geisel, Brigitte 2018. Don't Good Democracies Need 'Good' Citizens? Citizen Dispositions and the Study of Democratic Quality. Politics and Governance 6(1): 14.

Dixon, Jeffrey C., Destinee B. Mccollum, and Andrew S. Fullerton. 2018. Who Is a Part-Time Worker Around the World and Why Does It Matter? Examining the Quality of Employment Measures and Workers' Perceived Job Quality. Sociological Spectrum 38(1): 1-23.

Kolczynska, Marta (2019): Micro- and Macro-level Determinants of Participation in Demonstrations: An Analysis of Crossnational Survey Data Harmonized Ex-post. In: methods, data, analyses: 1-36. https://doi.org/10.12758/mda.2019.07.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Sadowski, I. 2009. The Contextuality of the Concept of Civil Society-from Particular Meanings to the Common Vector of Emancipation. Polish Sociological Review (165):63-80.

Dalton, Russell J. 2021. Political Action, Protest, and the Functioning of Democratic Governance. American Behavioral Scientist Online first:1-18. doi: 10.1177/00027642211021624

Valgarosson, Viktor Orri & Devine, Daniel (2021): What satisfaction with democracy? A global analysis of "satisfaction with democracy" measures. In: Political Research Quarterly: 1-25. doi: 10.1177/10659129211009605.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Dalton, Russell J. (2022): "Political Action, Protest, and the Functioning of Democratic Governance: PROD." In: The American Behavioral Scientist 66 (4): 533-50. doi: https://doi.org/10.1177/00027642211021624