Authors

• Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Keywords

aggressiivisuus, arviointi, koulukiusaaminen, koulunkäynti, lapset (ikäryhmä), luokkayhteisö, opintomenestys, persoonallisuuden piirteet, persoonallisuus, poikkeava käyttäytyminen, sosiaalinen käyttäytyminen, testit

Abstract

Aineisto on ensimmäinen osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa kansakoulun toisen luokan oppilailta kerättiin tietoa toveri- ja opettaja-arvioinnein sekä kahdella persoonallisuuskyselyllä.

Toveriarviointi toteutettiin tutkijajohtoisesti luokkahuonetilanteessa. Oppilaat vastasivat kysymyksiin kuten "Ketkä luokkatovereistasi ovat rauhallisia ja kärsivällisiä?" ja "Ketkä yrittävät pelleilemällä saada toisten huomion osakseen?". Oppilaita pyydettiin valitsemaan noin 3-5 luokkatoveria, joihin kyseinen ominaisuus sopii. Kysymyksiä oli yhteensä 33 ja ne ilmensivät esimerkiksi seuraavia ominaisuuksia; itsehallinta, aggressiivisuus, ahdistuneisuus, passiivisuus, mukautuvaisuus, konstruktiivisuus ja aktiivisuus. Toveriarvioinnista tehtiin faktorianalyysi, jonka perusteella oppilaista muodostettiin 6 ääriryhmää; aggressiiviset, ahdistuneet, aggressiivis-ahdistuneet, kontrolloivat ekstravertit (konstruktiiviset), vakaat ja vakaat introvertit (mukautuvat). Luokituksia käytettiin, kun tehtiin harkitut otokset poikien aggressiivisuustestauksiin 8- ja 9-vuotiaina sekä myöhemmin 14-vuotiaiden haastatteluun. Aineistossa on mukana ääriryhmäluokitukset 8- ja 14-vuotiaiden osalta.

Samat, toveriarvioinnissa olevat kysymykset esitettiin myös lasten opettajille. Lisäksi opettajilta pyydettiin arviota tutkittavien lasten epäsosiaalisesta käyttäytymisestä, liiallisesta vetäytymisestä, keskittymiskyvystä, myönteisestä kehitysennusteesta ja koulumenestyksestä, joiden havannointiin opettajat saivat käyttää aikaa kaksi viikkoa. Opettajat arvioivat jokaista oppilasta sen mukaan, miten ominaista kyseinen käyttäytyminen oppilaalle on. Tyttöjen käyttäytymistä verrattiin muiden samanikäisten tyttöjen ja poikien muiden poikien käyttäytymiseen.

Lapset täyttivät kaksi suomen kielelle käännettyä persoonallisuuskyselyä: the Junior Eysenck Personality Inventory (Eysenck, 1965) ja Personality Inventory for the Lower Forms of Primary School (mukaeltu Cattell & Coan, 1959, mukaan). Persoonallisuustesteistä ei ole saatavilla yksittäisten osioiden arvoja, vaan eri ominaisuuksia mittaavien osioiden summamuuttujat. Ensimmäisen testin summamuuttujat on muodostettu neuroottisuutta (31 osiota) sekä sosiaalista (20) ja impulsiivista (26) ulospäinsuuntautuneisuutta mittaavista osioista. Mukana on lisäksi valheasteikko (17 osiota). Jälkimmäiseen, Cattel & Coanin testiin kuuluu 12 skaalaa; maskuliinisuus vs. feminiinisyys, huolestuneisuus, pelokkuus, suhtautuminen kouluun, dominoivuus vs. alistuminen, itseluottamus vs. alemmuuden tunteet, altruismi, egoismi, emotionaalisuus, rauhattomuus, sensitiivisyys, yhteistyökykyisyys ja riippuvaisuus. Jokainen skaala on muodostettu yhdeksästä osiosta.

Taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, luokka ja koulun sijainti (esikaupunkialue tai keskusta).