Authors

• Vaasan yliopisto. Julkisjohtamisen laitos

Keywords

aikuiskoulutus, ammatillinen koulutus, hallinto, koulunjohtajat, koulut, koulutoimi, lukio, ohjaus (neuvonta ja opastus), opetus, oppilaitokset, ostopalvelut, päätöksenteko, rehtorit, resurssit, uudistukset

Abstract

Kuntien koulutoimia on tutkittu vuoden 2002 lisäksi myös vuosina 1995 ja 1998. Vuosi 2002 on ensimmäinen, jolloin perusopetusta ja sen jälkeistä opetusta tarjoaville oppilaitoksille on lähetetty erilaiset kyselylomakkeet. Tämän ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja aikuiskoulutusta käsittelevän tutkimuksen aihepiirejä olivat koulutuspalvelujen sisältö, ohjaus ja johtaminen sekä kehittämispolitiikka.

Koulutuspalvelujen sisältöön liittyen kysyttiin oppilaitosten erikoistumissuuntauksista esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan tai matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, vieraiden kielten opetuksesta, oppilaille järjestettävästä kerho- ja harrastustoiminnasta, käyttäjämaksuista sekä kyselyhetkellä menossa olleista opetukseen liittyvistä kokeiluista tai uudistuksista. Lisäksi tiedusteltiin ostopalvelujen käytöstä, oppilaitoksen tukipalveluiden ja -toimintojen, kuten opiskelijaruokailun, majoituksen, kirjaston, kiinteistönhuollon ja vartioinnin järjestämisestä sekä vastaajan tyytyväisyydestä tukipalveluiden toimivuuteen. Tämän jälkeen selvitettiin, mitä muutoksia oppilaitoksessa on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen muun muassa opetustuntien ja -ryhmien määrässä, opetusryhmien koossa, sijaisten käytön määrässä ja opiskelijamaksuissa. Vastaajat arvioivat myös oppilaitosten toimintaan liittyvien tekijöiden, kuten opetustilojen riittävyyden, opetuksen ajanmukaisuuden, oppilaitoksen toiminta- ja johtamiskulttuurin sekä oppilaitoksen tulevaisuudennäkymien nykytilaa asteikolla erittäin hyvä - erittäin huono.

Koulutuspalvelujen ohjaukseen ja johtamiseen liittyen kysyttiin oppilaitoksen keskeisiä asioita käsittelevän luottamushenkilöelimen merkityksestä ja roolista esimerkiksi opetuksen suunnittelussa, toiminnan kehittämisessä, resurssien hankinnassa ja oppilaitoksen henkilöstöpolitiikassa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä tahon päätösvaltaan muun muassa henkilökunnan ja opiskelijoiden valinta, työnjako, laite- ja kalustohankinnoista päättäminen, taloudellisten motivointi- ja palkitsemiskeinojen käyttö ja päätökset ostopalveluiden käyttämisestä kuuluvat. Lisäksi kysyttiin erilaisten tahojen, kuten kunnanvaltuuston, koulutustoimesta vastaavan lautakunnan, opettajien, opiskelijoiden, opiskelijoiden huoltajien ja Euroopan Unionin vaikutuksesta oppilaitoksen toimintaan. Vastaajien omaan johtamistyöhön liittyen kysyttiin, miten tärkeitä asioita esimerkiksi taloudellinen suunnittelu ja seuranta, lisäresurssien hankkiminen oppilaitokselle, omat opetustehtävät, opetuksen ja tutkimuksen kehitystehtävät sekä oppilaitoksen toiminnasta tiedottaminen ja markkinointi ovat.

Oppilaitoksen kehittämispolitiikkaa kartoitettiin aluksi kysymyksillä oppilaitoksen lähivuosien kehityskohteiden tärkeydestä. Kehityskohteina lueteltiin muun muassa oppiaine- ja kurssitarjonnan lisääminen, uusien opetusmenetelmien kehittäminen ja kokeilu, opiskelijoiden henkilökohtaisen opintojen ohjauksen lisääminen, tilojen parantaminen ja uudenaikaistaminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen ja verkko-opetuksen kehittäminen. Lisäksi vastaajille esitettiin koulutuspalveluja ja oppilaitosta koskevia väittämiä.

Taustatietoina tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan syntymävuosi, virkanimike, työkokemus opetustoimen työtehtävissä ja koulutustaso. Vastaajan edustaman organisaation taustatietoja olivat muun muassa oppilaitoksen nimi, tyyppi, opetuskieli, kunta sekä opiskelijoiden ja henkilöstön määrä.