Authors

• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)
• Yhdyskuntatutkimus

Keywords

Euroopan integraatio, Euroopan talousalue, asenteet, autonomia, eurooppalaisuus, globalisaatio, joukkoviestimet, mielipiteet, sotilaallinen yhteistyö, tulevaisuus

Abstract

EVAn EU-asennetutkimus kevät 1993 kartoittaa, mitä Suomessa ajatellaan Euroopan yhdentymisestä, mahdollisesta EY-jäsenyydestä ja sen vaikutuksista Suomeen. Myös eri tietolähteiden luotettavuutta EY-asioissa arvioidaan. Tässä tutkimuksessa tutkimussarjan aihepiiriä on laajennettu koskemaan lisäksi yhteiskunnan toimivuutta Suomessa.

Tutkimuksen ensimmäisessä aihealueessa vastaajilta kysyttiin, kannattavatko he EY-jäsenyyttä ja millä ehdoilla. Sen jälkeen kartoitettiin, kuinka kiinnostuneita he ovat Euroopan integraatiosta tai kuinka aktiivisesti he seuraavat Suomen EY-jäsenyyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, kuinka hyvin vastaajat katsoivat tuntevansa EY-asioita ja miten todennäköistä on, että Suomesta tulee EY:n jäsen. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien suhtautumista EY:n laajentumiseen ja tiivistämiseen Euroopan unioniksi, jolloin tietyt asiat - myös Suomessa - siirtyisivät liiton hoidettaviksi. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä yhteistä rahaa ja EY-kansalaisuutta kohtaan. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa ihmisten käsityksiä, mitä vaikutusta EY-jäsenyydellä olisi heidän mielestään erilaisiin asioihin Suomessa. Vastaajilta kysyttiin EY:n vaikutusta esimerkiksi seuraaviin asioihin: elintaso, verotus, hintataso, kulttuuriolot, sukupuolten tasa-arvo, byrokratian määrä ja oma asema sekä elämä. Lisäksi vastaajille esitettiin joukko EY-kysymyksistä julkisuudessa esitettyjä väitteitä, joista he ilmaisivat mielipiteensä. Vastaajat saivat myös arvioida, kuinka luotettavina he pitivät eri tietolähteitä EY-jäsenyyttä koskevan tiedon jakajana. Arvioitavina tietolähteinä olivat esimerkiksi sanomalehdet, yritysjohtajat, ammattijärjestöt, hallitus, jäsenyysasiaa selvittävät virkamiehet sekä radio ja televisio.

Tutkimuksen toinen osa käsitteli yhteiskunnan toimivuutta Suomessa. Vastaajat antoivat kouluarvosanat eri yhteiskuntatahoille sen perusteella, kuinka hyvin ne ovat hoitaneet oman tehtävänsä. Arvioitavana olivat esimerkiksi eduskunta, kirkko, sosiaaliturvajärjestelmä, poliisi, hallitus, oppositiopuolueet, pankit ja tiedotusvälineet yleensä. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomea esimerkiksi hyvinvointivaltiona, oikeusvaltiona ja demokratiana sekä pohtivat Suomen kehitysnäkymiä.

Taustatietoina olivat tiedot vastaajien sukupuolesta, ikäryhmästä, asuinkunnan koosta, asuinläänistä, koulutuksesta, ammattiryhmästä, työpaikan toimialasta ja kuulumisesta ammatillisiin keskusjärjestöihin. Lisäksi kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta vastaajat äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.