Authors

• Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Keywords

aikuistuminen, alkoholinkäyttö, ammatillinen koulutus, asuminen, kasvatus, lapsuus, minäkuva, nuoret, perhe-elämä, seurustelu, sosiaaliset suhteet, tulevaisuudenodotukset, tupakointi, vanhemmat, vanhempi-lapsisuhde

Abstract

Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. 20-vuotiaiden haastattelun teemat vastasivat aikaisemman tutkimusvaiheen, 14-vuotiaille tehdyn haastattelun sisältämiä teemoja. Käsiteltyjä aiheita olivat nykyinen perhe, suhde vanhempiin ja vanhempien antama kasvatus, itsenäistyminen, suhde ikätovereihin ja vastakkaiseen sukupuoleen, päihteiden käyttö, koulutus ja tulevaisuuden odotukset. Aineistoon on luokiteltu tutkittavien vastaukset teemoittain. Paikoitellen vastaukset on kirjattu sellaisinaan, paikoitellen niitä on tiivistetty. Vastaukset on lisäksi koodattu SPSS-tiedostoksi aineistossa "FSD2125 Lapsesta aikuiseksi: 20-vuotiaiden haastattelu 1980". Tutkimusvaiheeseen kuuluu myös 20-vuotiaiden itsearvioinnit ja vapaa-aikakysely.

Ensin vastaajalta kyseltiin primaariperheeseen liittyviä asioita, asumista, perheen kokoa sekä vanhempien ja sisarusten ikää. Asunto-olojen vakaisuutta ja viimeisen muuton syytä, sekä vanhempien työssäkäyntiä ja työaikaa tiedusteltiin. Edelleen esitettiin kysymyksiä päivähoidosta, perheen taloudellisesta tilanteesta ja perheenjäsenten terveydestä. Suhdetta vanhempiin kartoitettiin kysymällä esimerkiksi, minkä verran vastaaja keskustelee vanhempiensa kanssa, luottavatko vanhemmat häneen ja saako vastaaja vanhemmiltaan tukea ja ohjausta. Lisäksi vastaaja arvioi vanhempiensa keskinäistä suhdetta sekä omaa suhdettaan muihin perheenjäseniin ja sukulaisiin. Nuoren itsenäistymistä selvitettiin kysymällä, miten hän kokee kotona tai muualla asumisen, saako vanhemmiltaan taloudellista tukea ja vaikuttavatko vanhemmat vastaajan päätöksiin. Edelleen kysyttiin, mitä hän nykyisin pääasiallisesti tekee, milloin on muuttanut kotoa pois ja kuinka usein pitää yhteyttä kotiin.

Suhdetta ikätovereihin selvitettiin kysymällä, kuinka monta ystävää vastaajalla on sekä kuinka pitkäaikaisia ja läheisiä ystävyyssuhteet ovat. Tupakoinnin, alkoholin ja huumeiden käytöstä sekä vapaa-ajanvietosta kyseltiin. Niin ikään kysyttiin mielipidettä esiaviollisesta seksistä ja avioliitosta.

Koulutuksen osalta selvitettiin vastaajan peruskoulun jälkeistä tilannetta ja ammatinvalintaa. Tyytyväisyyttä omaan opintomenetykseen ja valintoihin pyydettiin arvioimaan. Työssäkäyviltä kysyttiin koulutuksen ja työn vastaavuutta ja työttömiltä työttömyyden kestoa ja vaikutusta mielialaan. Lisäksi selvitettiin armeijan käymistä ja suhtautumista tulevaisuuteen. Edelleen vastaajaa pyydettiin kertomaan, onko hänellä mielestään joitakin velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan ja onko yhteiskunnan tuki nuorille riittävää.

Seuraavaksi tiedusteltiin nuoren kasvatuksesta. Vastaaja kertoi, kuinka hyvin vanhemmat olivat perillä hänen vapaa-ajanvietostaan ja onko heillä käytetty ruumiillista kuritusta. Edelleen hän arvioi, oliko vanhemmilla riittävästi aikaa hänelle lapsena, otettiinko häntä huomioon päätöksenteossa ja perustelivatko vanhemmat antamiaan sääntöjä. Lopuksi kartoitettiin vastaajan minäkuvaa, tyytyväisyyttä itseen ja vanhempien vaikutusta minäkuvan muodostumiseen.