Authors

• Ulkoasiainministeriö

Keywords

Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus, avustustoiminta, kansainvälinen yhteistyö, katastrofiapu, kehitysmaat, kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö, määrärahat, tiedonlähteet, vaikuttaminen

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä YK:n vuosituhattavoitteista.

Vastaajilta kysyttiin pitävätkö he kehitysyhteistyötä tärkeänä ja jos pitävät niin miksi, ja mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata. Heiltä kysyttiin, kuinka hyvin he tuntevat YK:n vuosituhattavoitteita, mistä he ovat saaneet niihin liittyvää tietoa ja mitkä niistä ovat heidän mielestään tärkeimpiä. Lisäksi vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, lisääkö kehitysyhteistyö kansainvälistä turvallisuutta.

Erilaisia tiedonlähteitä ja tiedon riittävyyttä kartoitettiin kysymällä onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysmaista, minkälaista tietoa kaivattaisiin lisää, kuinka luotettavana eri tahoilta saatavaa tietoa pidetään ja mistä vastaajat ovat tietoa saaneet. Vastaajat saivat myös arvioida Suomen kehitysyhteistyön tasoa BKT:sta ja kertoa, onko YK:n antamalle prosenttimääräiselle suositukselle heidän mielestään tarvetta, mikä Suomelle sopiva prosenttiosuus olisi ja pitäisikö Suomen kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja. Ne vastaajat jotka kannattivat määrärahojen nostamista, kertoivat mielipiteensä myös siitä, miten määrärahojen kasvu tulisi rahoittaa. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, onko Suomen kehitysyhteistyö heidän mielestään tehokasta ja tuloksellista.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä siitä, mitkä ovat kehitysyhteistyön vaikeimmat haasteet. Lisäksi kysyttiin vastaajien tyytyväisyyttä Suomen antaman humanitaarisen avun ripeyteen, määrään ja kohteiden valintaan. Heiltä kysyttiin myös, millä tavoin yksityinen ihminen voi auttaa kehitysmaita. Lopuksi kysyttiin vielä, pitävätkö vastaajat tärkeämpänä yhteistyötä ja avun tehostamista vai sitä, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyökohteissa näkyy, että apu on nimenomaan Suomesta.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko ja asuinlääni.