FSD2331 Vapaa-ajan asuminen Järvi-Suomessa 2004

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Hiltunen, Mervi Johanna (Joensuun yliopisto. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus)
  • Kokki, Ruut (Joensuun yliopisto. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus)
  • Pitkänen, Kati (Joensuun yliopisto. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus)
  • Vepsäläinen, Mia (Joensuun yliopisto. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus)

Keywords

Järvi-Suomi, asuinympäristö, asuminen, etätyö, kakkosasunnot, kesämökit, kotiseutu, loma-asunnot, lomailu, luontosuhde, matkat, pääkaupunkiseutu, vapaa-aika, vapaa-ajan toiminnot, viihtyvyys

Abstract

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan vapaa-ajan asunnon käyttöä ja merkitystä pääkaupunkiseudulla asuvien kesämökinomistajien näkökulmasta. Kyselyn keskeisiä teemoja ovat liikkuminen vapaa-ajan asunnolle, vapaa-ajan asunnon käyttö ja elämä vapaa-ajan asunnolla sekä vakituisessa asuinympäristössä.

Aluksi selvitetään vapaa-ajan asunnon taustatietoja. Vastaajalta kysytään esimerkiksi vapaa-ajan asunnon sijaintia, hankintatapaa, varustetasoa, talviasuttavuutta ja pinta-alaa. Hän ilmoittaa myös kesämökin etäisyyden eri palveluihin, kuten kaupunkiin, ruokakauppaan, terveyskeskukseen ja bussipysäkille. Sen jälkeen tiedustellaan liikkumisesta vapaa-ajan asunnolle. Vastaajaa pyydetään arvioimaan vuoden jokaisen kuukauden osalta, kuinka monta matkaa hän tekee vapaa-ajan asunnolle ja kuinka monta mökkipäivää hän viettää. Lisäksi kartoitetaan mökkimatkan pituus, matkaan käytetty aika, millä kulkuvälineillä liikutaan ja pysähdytäänkö matkalla sekä miksi pysähdytään tai ei pysähdytä. Vastaaja saa myös kertoa, mikä saa hänet matkustamaan mökille.

Sen jälkeen siirrytään tarkastelemaan vapaa-ajan asunnolla vietettyä aikaa. Vastaaja esimerkiksi arvioi, haluaisiko hän viettää enemmän aikaa mökillä, miten hän aikoo käyttää mökkiä seuraavan 5 - 10 -vuoden aikana, mitä esteitä hän katsoo vapaa-ajan asunnon käytön lisäämisellä olevan ja mikä on asunnon todennäköinen omistus sen jälkeen, kun vastaaja itse luopuu asunnon käytöstä. Häneltä tiedustellaan myös etätyöstä ja käykö joku kotitalouden jäsen töissä vapaa-ajan asunnolta käsin. Seuraavaksi vastaajaa pyydetään luettelemaan mökkikuntansa hyviä ja huonoja puolia sekä tiedustellaan, olisiko hän halukas käyttämään mökkikuntansa kunnallisia palveluita, kuten terveyspalveluita, sosiaalipalveluita ja laajakaistaa sekä olisiko hän valmis maksamaan niistä lisäkorvausta.

Lopuksi kartoitetaan elämää vapaa-ajan asunnolla ja vakituisessa asuinympäristössä. Hän luettelee lisäksi, millaisia hyviä ja huonoja puolia on sekä vapaa-ajan asunnolla että, pääkaupunkiseudulla asumisessa. Sen jälkeen vastaajalle esitetään lista sanoja (mm. kiire, luonto, perhe, vapaus, suomalaisuus), joista hän arvioi, kumpaan ympäristöön ne liittyvät enemmän. Seuraavaksi vastaajaa pyydetään sulkemaan silmänsä, ajattelemaan mökkielämää ja kertomaan mitä hänelle tulee mieleen. Viimeiseksi kysyttiin vastasiko hän kyselyyn yksin vai muiden perheenjäsenten kanssa ja vastaaja sai tilaisuuden kertoa vapaasti kyselyn herättämiä ajatuksia ja mielipiteitä.

Taustamuuttujia olivat sukupuoli, perhetyyppi, perheen koko, kotitalouden nettokuukausitulo, vakituisen asunnon tyyppi, asuinpinta-ala sekä vastaajan ja hänen puolisonsa syntymävuosi sekä molempien koulutus ja asema.

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.