Authors

• Ala-Kokkila, Kari (Kirkon työmarkkinalaitos)
• Laaksonen, Vuokko (Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry)
• Marttila, Oili (Kirkon työmarkkinalaitos)
• Palmu, Harri (Kirkon tutkimuskeskus)
• Tamminen, Hannu (Työturvallisuuskeskus)
• Potila, Anna-Kaarina (Tilastokeskus)

Keywords

esihenkilöt, kirkko (instituutio), palkkaus, sukupuolinen häirintä, työelämä, työilmapiiri, työkyky, työn kuormittavuus, työn organisointi, työn sisältö, työolot, työpaikkakiusaaminen, työpaikkaväkivalta, työviihtyvyys, uupumus

Abstract

Kirkon työolobarometri 2009 kartoittaa viidettä kertaa kirkon työoloja. Aiemmat barometrit on kerätty vuosina 2001, 2003, 2005 ja 2007. Näistä v. 2007 aineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Työtä ja työoloja kartoitettiin usealta eri osa-alueelta mm. työn ja työsuhteen turvallisuus, vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet, sosiaaliset suhteet, esimiestyöskentely sekä työkyky.

Työtä koskevia muutoksia käsitteli kysymys siitä, koska työntekijä saa tietoja omaa työtään koskevista muutoksista. Esitettiin väittämiä, jotka käsittelivät mm. seuraavia asioita: voiko työssä käyttää kykyjä ja ammattitaitoja, onko työssä kehittymismahdollisuuksia ja kuinka vaikeaa on työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Lisäksi väittämillä kartoitettiin työn fyysistä ja henkistä rasittavuutta.

Työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä tutkittiin kysymällä onko työpaikalla systemaattisesti pyritty vaikuttamaan työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin, työympäristön työturvallisuuteen sekä työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Vastaajat saivat lisäksi esittää oman arvionsa tämän hetkisestä työkyvystään. Työaikoja käsiteltiin kysymyksillä tehdystä ylityöstä ja siitä rahana tai vapaana saadusta korvauksesta. Tiedusteltiin myös ylityöstä, josta vastaaja ei ole saanut lainkaan korvausta. Vastaajilta kysyttiin jääkö heiltä viikoittaisia vapaapäiviä pitämättä, ovatko työpäivät ylipitkiä ja pirstoutuuko vapaa-aika työtehtävistä johtuen.

Työpaikan sosiaalisia suhteita ja esimiesten toimintaa tutkittiin esittämällä väittämiä. Nämä käsittelivät mm. tuen ja rohkaisun saamista esimieheltä ja työtovereilta, sekä esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, päihdeongelmia, seksuaalista häirintää tai kiusaamista. Tiedusteltiin myös, keitä mahdolliset kiusaajat ovat tai ovat olleet ja onko kiusaamista kokenut vastaaja hakenut apua kiusaamiseen ja keneltä. Esimiestyötä kartoitettiin esittämällä useita esimiehiä koskevia väittämiä.

Vastaajilta kysyttiin myös asioista, jotka he saattavat kokea vaarallisiksi työssään. Tällaisia olivat tapaturmavaara, vakava työuupumus, mielenterveyden järkkyminen, rasitusvamma, tartuntataudit ja väkivallan kohteeksi joutuminen. Kysyttiin onko vastaaja havainnut tai itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikalla. Tiedusteltiin myös onko vastaajalla ollut poissaoloja töistä oman sairauden johdosta sekä sitä, onko näihin poissaoloihin ollut syynä väsymys, työuupumus tai burn out.

Vastaajilta tiedusteltiin todennäköisyyttä sille, että he seuraavan 5 vuoden kuluessa lähtevät muun työnantajan kuin kirkon tai seurakunnan palvelukseen. Vastaajat saivat myös esittää käsityksensä sellaisista asioista, jotka auttaisivat jaksamaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Näitä olivat joustavammat työajat, työterveyshuollon kehittäminen, työympäristön parantaminen, kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen, palkan lisääminen, työmäärän ja kiireen vähentäminen, koulutusmahdollisuuksien lisääminen, johtamistapojen parantaminen, vuorotteluvapaa, säästövapaa ja osa-aikaeläke. Lisäksi kysyttiin kuinka tyytyväinen vastaaja on nykyiseen työhönsä ja toimiiko hän esimiesasemassa.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, tehtäväryhmä, kieli, hiippakunta, työsuhteen vakinaisuus ja päätoimisuus, seurakunnan jäsenmäärä, seurakuntamuoto ja seurakunnan tyyppi.