Authors

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Keywords

Euroopan unioni, aktivismi, arvot, asenteet, instituutiot, järjestöt, nuoret, poliittinen päätöksenteko, toimintaryhmät, vaikuttaminen, äänestäminen

Abstract

Syksyn 1996 nuorisobarometrin pääteemoja olivat yhteiskunnalliset instituutiot ja poliittinen osallistuminen. Vastaajien asenteita kartoitettiin myös kysymällä muun muassa erilaisten toimintaryhmien toiminnan hyväksyttävyydestä.

Ensin kysyttiin, minkä verran vastaajat luottavat erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan. Instituutioita olivat esimerkiksi poliittiset puolueet, kirkko, poliisi, Euroopan unioni ja oikeuslaitos. Tiedusteltiin myös millaisia asioita vastaaja olisi valmis tekemään, jos asia olisi hänestä tärkeä, esimerkiksi olisiko hän valmis osallistumaan julkiseen mielenosoitukseen, käyttämään väkivaltaa poliittisia päättäjiä kohtaan, allekirjoittamaan vetoomuksen tai adressin tai osallistumaan rakennuksen valtaamiseen.

Seuraavaksi kysyttiin erilaisten asioiden hyväksyttävyydestä. Tiedusteltiin missä määrin vastaajat hyväksyvät erilaisten toimintaryhmien (rakennusten valtaajat, moottoripyöräjengit, turkistarhoille iskeneet eläinsuojeluaktivistit, skinheadit, graffitien tai seinämaalausten tekijät ja uusnatsit) toiminnan. Esitettiin myös erilaisia väittämiä ja kysyttiin ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "on hyväksyttävää ostaa varastettua tavaraa", "on hyväksyttävää myydä huumeita", "on hyväksyttävää estää rakennustyö tai metsänhakkuu kytkemällä itsensä työkoneisiin" ja "on hyväksyttävää kiertää verotusta tekemällä pimeää työtä".

Vastaajilta kysyttiin myös kuuluvatko nämä erilaisiin järjestöihin, ja jos kuuluvat, minkä verran he osallistuvat niiden toimintaan. Järjestöjä olivat muiden muassa poliittinen puolue tai sen nuorisojärjestö, urheiluseura sekä ammattiyhdistys tai ammattiliitto. Tiedusteltiin myös miten tärkeinä vastaajat pitävät oman elämänsä kannalta ratkaisuja, jotka tehdään esimerkiksi kunnanvaltuustossa, Euroopan unionissa, suuryrityksissä tai koulutuslaitoksissa.

Seuraavaksi esitettiin väittämiä yhteiskunnasta, ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat esimerkiksi "rasismi on lisääntynyt viime vuosina suomalaisten nuorten keskuudessa", "menestyminen elämässä on omasta itsestä kiinni" ja "nykyihmisen ei ole välttämätöntä kuulua mihinkään etujärjestöön". Kysyttiin miten tärkeää vastaajien mielestä on, että Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa erilaisiin asioihin (esim. rauhan säilyminen Euroopassa, sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisoikeuksien turvaaminen ja Suomen maatalouden toiminnan turvaaminen). Kysyttiin myös mitkä ovat kaksi tärkeintä asiaa, joihin päätöksentekijöiden Suomessa tulisi panostaa (maanpuolustus, sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyys, koulutus, ympäristön suojelu vai asuntojen rakentaminen).

Lopuksi kysyttiin minkä verran vastaajat uskovat eri tahojen vaikuttavan tulevaisuutta koskeviin asioihin. Tahoja olivat muiden muassa kirkko ja uskonnolliset yhteisöt, poliittiset puolueet, Punainen Risti ja urheilujärjestöt. Äänioikeutetuilta tiedusteltiin lopuksi, ovatko nämä aikeissa äänestää tulevissa kunnallisvaaleissa ja niiden yhteydessä järjestettävissä EU-kansanedustajien vaaleissa.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat mm. vastaajan ikä, sukupuoli ja pääasiallinen toiminta.