FSD2524 Nuorisobarometri kevät 1997
The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Download the data
Study description in other languages
Related files
Study title
Nuorisobarometri kevät 1997
Dataset ID Number
FSD2524
Persistent identifiers
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2524https://doi.org/10.60686/t-fsd2524
Data Type
Quantitative
Authors
- Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
- Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto
Abstract
Kevään 1997 pääteemoja olivat työllisyys ja kulutustottumukset. Nuorilta kysyttiin myös esimerkiksi koulutuksesta, yrittäjyydestä ja tyytyväisyydestä elämään.
Ensin esitettiin taustakysymyksiä vastaajan koulutuksesta ja pääasiallisesta toiminnasta. Töissäkäyviltä kysyttiin lisää työsuhteen laadusta ja kestosta. Työttömiltä ja lomautetuilta puolestaan tiedusteltiin kauanko nämä ovat olleet työttöminä ja millaisten tekijöiden he uskovat estävän omaa työllistymistään ja nuorten työllistymistä yleensä. Kysyttiin myös, olisivatko työttömät vastaajat valmiita lähtemään oppisopimuskoulutukseen työttömyyden vaihtoehtona.
Seuraavaksi vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä työelämästä ja työttömyydestä ja pyydettiin kertomaan, ovatko nämä väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "koulutus parantaa olennaisesti työnsaantia", "työllisyystilanne paranee selvästi lähimmän viiden vuoden aikana" ja "pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrä tulee kasvamaan". Nuorten tulevaisuudensuunnitelmia kartoitettiin kysymällä, aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua töihin tai opiskelemaan ulkomaille, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen parantaakseen valmiuksiaan työmarkkinoilla. Kysyttiin nuorilta myös kuinka paljon erilaiset tekijät (esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät riskit, kokemuksen puute ja rahoituksen puute) heidän mielestään estävät nuorten ryhtymistä yrittäjiksi.
Nuorisobarometrissa kartoitettiin myös nuorten kulutustottumuksia. Ensin kysyttiin mikä on tärkein lähde, josta vastaajat saavat käyttövaransa päivittäiseen kulutukseen (esimerkiksi säännöllinen palkka, taskurahat vanhemmilta, opintotuki tai työttömyysturva). Sen jälkeen kysyttiin, kokevatko vastaajat kulutusmahdollisuuksiensa lisääntyneen vai vähentyneen viimeisen kuuden kuukauden aikana. Kysyttiin myös mikä vastaajien mielestä eniten vaikuttaa siihen miten ja mitä he kuluttavat ja ostavat. Vaihtoehdot olivat koti ja vanhemmat, ystävät, koulu- ja työtoverit sekä tiedotusvälineet ja mainonta. Tiedusteltiin minkä verran erilaiset asiat (esimerkiksi tuotteen kotimaisuus, hyvä laatu, tuotteen muodikkuus ja tuotteelle saatava takuu) vaikuttavat ostopäätöksiin kestokulutustavaraa hankkiessa. Kysyttiin myös mikä asioista vaikuttaa vastaajan ostopäätökseen eniten.
Tutkimuksessa esitettiin väittämiä kuten "työurallani tulen saavuttamaan paremman yhteiskunnallisen aseman kuin mitä vanhemmillani on" ja "minulle elämän laatu on tärkeämpää kuin materiaalinen hyvinvointi" ja kysyttiin, ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään kansalaisina ja kuluttajina. Kysyttiin minkä verran nuorten mielestä esimerkiksi luonnehdinta "olen laatutietoinen" kuvaa heitä. Kartoitettiin myös nuorten omia käsityksiä siitä, ostavatko he ennemmin tarpeettomiakin asioita hetken mielijohteesta vai vain sellaista, mitä välttämättä tarvitsevat. Pyydettiin vastaajia arvioimaan, ovatko he mielestään enemmän kuluttajia, jotka tekevät valintoja muista riippumatta vai kuluttajia, jotka seuraavat valinnoissaan ajankohtaisia trendejä.
Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tyytyväisyydestä elämäntilanteeseensa. Pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin neljästä kymmeneen kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Samoin kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat nykyisin elämäänsä kaiken kaikkiaan. Lopuksi kysyttiin vielä mikä vastaajien mielestä on tärkein asia töissä olossa (palkan määrä, työsuhteen pysyvyys vai työn sisältö).
Tutkimuksen taustamuuttujia olivat muiden muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.
Keywords
asenteet; esteet; koulutus; kulutus; nuoret; oppisopimuskoulutus; tulevaisuudenodotukset; tulot; tyytyväisyys; työelämä; työttömyys; yrittäjyys
Topic Classification
- Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
- Kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen (CESSDA Topic Classification)
- Tulot, omaisuus ja investoinnit/säästäminen (CESSDA Topic Classification)
- Työllisyys ja työllistyminen (CESSDA Topic Classification)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)
Series
NuorisobarometritDistributor
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Access
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Data Collector
- Tilastokeskus
Data Producers
- Nuorisoasiain neuvottelukunta
- Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto
Time Period Covered
1997
Collection Dates
1997-03-17 – 1997-03-27
Nation
Suomi
Geographical Coverage
Suomi
Analysis/Observation Unit Type
Henkilö
Universe
15 - 29-vuotiaat suomenkieliset suomalaiset (excluding Ahvenanmaa)
Time Method
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Sampling Procedure
Todennäköisyysotanta: ositettu otanta
Kevään 1997 nuorisobarometrin haastattelut toteutti Tilastokeskus työvoimatutkimuksensa yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Kevään 1997 nuorisobarometriin poimittiin 1520 nuorta useammasta rotaatioryhmästä ottamalla mukaan kaikki 15 - 29-vuotiaat. Ylipeiton jälkeen tutkimuksen netto-otokseksi jäi 1508 henkilöä. Haastatteluja saatiin kaikkiaan 1334 ja kadoksi jäi 174 henkilöä (11,5 %). Haastattelun keskimääräinen kesto oli 12 minuuttia ja 95 % haastatteluista tehtiin puhelimitse.
Collection Mode
Puhelinhaastattelu
Research Instrument
Strukturoitu lomake
Response Rate
88,5
Data File Language
Downloaded data package may contain different language versions of the same files.
The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.
FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.
Data Version
2.0
Weighting
Aineisto ei sisällä painomuuttujia.
Citation Requirement
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Bibliographical Citation
Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri kevät 1997 [data]. Dataversio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd2524; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2524
Deposit Requirement
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Disclaimer
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Other Material
See downloadable files at the top of the page.
Related Materials
Laatuseloste: Työvoimatutkimus (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tyti/2010/04/tyti_2010_04_2010-05-25_laa_001_fi.html [viitattu 6.7.2010].
Related Publications
Saarela, Pekka (1997). Nuorisobarometri 1/1997. Selvitys suomalaisten 15 - 29-vuotiaiden nuorten koulutukseen, työhön, työelämän muutoksiin ja kulutustottumuksiin liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 1.
Study description in machine readable DDI-C 2.5 format
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.