Authors

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Keywords

asenteet, esteet, koulutus, kulutus, nuoret, oppisopimuskoulutus, tulevaisuudenodotukset, tulot, tyytyväisyys, työelämä, työttömyys, yrittäjyys

Abstract

Kevään 1997 pääteemoja olivat työllisyys ja kulutustottumukset. Nuorilta kysyttiin myös esimerkiksi koulutuksesta, yrittäjyydestä ja tyytyväisyydestä elämään.

Ensin esitettiin taustakysymyksiä vastaajan koulutuksesta ja pääasiallisesta toiminnasta. Töissäkäyviltä kysyttiin lisää työsuhteen laadusta ja kestosta. Työttömiltä ja lomautetuilta puolestaan tiedusteltiin kauanko nämä ovat olleet työttöminä ja millaisten tekijöiden he uskovat estävän omaa työllistymistään ja nuorten työllistymistä yleensä. Kysyttiin myös, olisivatko työttömät vastaajat valmiita lähtemään oppisopimuskoulutukseen työttömyyden vaihtoehtona.

Seuraavaksi vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä työelämästä ja työttömyydestä ja pyydettiin kertomaan, ovatko nämä väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "koulutus parantaa olennaisesti työnsaantia", "työllisyystilanne paranee selvästi lähimmän viiden vuoden aikana" ja "pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrä tulee kasvamaan". Nuorten tulevaisuudensuunnitelmia kartoitettiin kysymällä, aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua töihin tai opiskelemaan ulkomaille, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen parantaakseen valmiuksiaan työmarkkinoilla. Kysyttiin nuorilta myös kuinka paljon erilaiset tekijät (esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät riskit, kokemuksen puute ja rahoituksen puute) heidän mielestään estävät nuorten ryhtymistä yrittäjiksi.

Nuorisobarometrissa kartoitettiin myös nuorten kulutustottumuksia. Ensin kysyttiin mikä on tärkein lähde, josta vastaajat saavat käyttövaransa päivittäiseen kulutukseen (esimerkiksi säännöllinen palkka, taskurahat vanhemmilta, opintotuki tai työttömyysturva). Sen jälkeen kysyttiin, kokevatko vastaajat kulutusmahdollisuuksiensa lisääntyneen vai vähentyneen viimeisen kuuden kuukauden aikana. Kysyttiin myös mikä vastaajien mielestä eniten vaikuttaa siihen miten ja mitä he kuluttavat ja ostavat. Vaihtoehdot olivat koti ja vanhemmat, ystävät, koulu- ja työtoverit sekä tiedotusvälineet ja mainonta. Tiedusteltiin minkä verran erilaiset asiat (esimerkiksi tuotteen kotimaisuus, hyvä laatu, tuotteen muodikkuus ja tuotteelle saatava takuu) vaikuttavat ostopäätöksiin kestokulutustavaraa hankkiessa. Kysyttiin myös mikä asioista vaikuttaa vastaajan ostopäätökseen eniten.

Tutkimuksessa esitettiin väittämiä kuten "työurallani tulen saavuttamaan paremman yhteiskunnallisen aseman kuin mitä vanhemmillani on" ja "minulle elämän laatu on tärkeämpää kuin materiaalinen hyvinvointi" ja kysyttiin, ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään kansalaisina ja kuluttajina. Kysyttiin minkä verran nuorten mielestä esimerkiksi luonnehdinta "olen laatutietoinen" kuvaa heitä. Kartoitettiin myös nuorten omia käsityksiä siitä, ostavatko he ennemmin tarpeettomiakin asioita hetken mielijohteesta vai vain sellaista, mitä välttämättä tarvitsevat. Pyydettiin vastaajia arvioimaan, ovatko he mielestään enemmän kuluttajia, jotka tekevät valintoja muista riippumatta vai kuluttajia, jotka seuraavat valinnoissaan ajankohtaisia trendejä.

Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tyytyväisyydestä elämäntilanteeseensa. Pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin neljästä kymmeneen kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Samoin kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat nykyisin elämäänsä kaiken kaikkiaan. Lopuksi kysyttiin vielä mikä vastaajien mielestä on tärkein asia töissä olossa (palkan määrä, työsuhteen pysyvyys vai työn sisältö).

Tutkimuksen taustamuuttujia olivat muiden muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.