Authors

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Keywords

ajankäyttö, arvot, asenteet, huumeet, jaksaminen, kulttuuripalvelut, nuoret, tyytyväisyys, vapaa-aika

Abstract

Syksyn 1999 nuorisobarometrin pääteemoja olivat kulttuuripalvelut ja huumeet. Kyselyyn vastanneille nuorille esitettiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi eri kulttuuripalveluihin asennoitumiseen ja huumeidenkäyttöön. Kulttuuripalveluiden käytöstä kysyttiin myös kohdejoukolta 30 - 64-vuotiaita suomalaisia.

Ensin tiedusteltiin asioita liittyen erilaisiin kulttuuripalveluihin. Kysyttiin paljonko vastaajien mielestä esim. nuorisotyöhön, kirjastotoimeen tai teatteriharrastuksiin tulisi panostaa, mikäli Suomen kansantalouteen tulisi liikkumavaraa. Kartoitettiin vastaajien asenteita mm. suomalaiseen kulttuurielämään, graffiteihin sekä kulttuuripalveluiden hintaan ja laatuun. Kysyttiin vastaajilta myös kuinka paljon eri palveluista pitäisi heidän mielestään maksaa.

Seuraavaksi kysyttiin kulttuuripalveluiden merkityksestä vastaajien elämässä. Tiedusteltiin kuinka tärkeitä mm. taidemuseot, rock-konsertit tai television amerikkalaiset elokuvat ovat vastaajien vapaa-ajan vieton kannalta. Kysyttiin myös miten eri kulttuuripalvelut auttavat vastaajia jaksamaan työ- tai opiskeluelämässä. Sen jälkeen selvitettiin, kuinka usein viimeisen vuoden aikana vastaajat ovat käyneet erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa tai -laitoksissa, esim. oopperassa tai urheilukilpailuissa.

Loput kysymykset osoitettiin nuorille, ja ne koskivat huumausaineiden käyttöä ja saatavuutta. Esitettiin joukko väittämiä (esim. "huumeiden saatavuus on tänä päivänä helppoa" ja "kannabistuotteiden käytöstä ei pitäisi antaa lainkaan rangaistuksia") ja kysyttiin, kuinka samaa tai eri mieltä nuoret ovat. Tiedusteltiin, miten todennäköistä olisi, että nuoret kokeilisivat huumeita, jos niitä heille tarjottaisiin. Kysyttiin myös minkä verran eri syyt vaikuttavat kielteiseen suhtautumiseen huumeita kohtaan niillä nuorilla, jotka eivät käytä huumeita. Lopuksi kysyttiin vielä, mikä syistä vaikuttaa kielteiseen suhtautumiseen eniten.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajien ikä, sukupuoli, maakunta, pääasiallinen toiminta ja koulutus.