Authors

• Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Keywords

lapsen asema, lapset (ikäryhmä), nuorisovaltuustot, yleissopimus lapsen oikeuksista, äänioikeus

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää YK:n lasten oikeuksien sopimuksen ja sopimuksen sisällön tuntemusta. Vastaajille kerrottiin aluksi, että pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan sisältyy Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Sen tehtävänä on edistää YK:n lapsen oikeuksien tunnettuutta. Vastaajilta kysyttiin ensin, ovatko he kuulleet puhuttavan YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta.

Niille vastaajille, jotka olivat kuulleet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta, esitettiin väitteitä koskien sopimusta. Heitä pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei sen mukaan, sisältyykö lueteltu väite sopimukseen vai ei. Esitetyt väitteet olivat: YK:n lapsen oikeuksien sopimus on lainsäädäntötasoinen velvoite valtiolle ja kunnille huolehtia lapsen oikeuksista; koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia; velvoittaa valtiovaltaa tiedottamaan siitä kansalaisille; parantaa lasten oikeuksia osallistua lapsia koskevien asioiden päätöksentekoon; edellyttää, että lapsen etu on otettava huomioon, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä; koskee kussakin maassa vain syntyperäisiä kansalaisia; vähentää vanhempien velvollisuuksia huolehtia lapsesta; turvaa lapsen oikeuden lepoon ja leikkiin ja vapaa-aikaan; siitä tiedottaminen sisältyy kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin; edellyttää, että lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä.

Kaikille vastaajille esitettiin väitteitä siitä, toteutuuko lasten ja nuorten kuuleminen ja osallistuminen mallikkaasti Suomessa. Esitetyt väitteet olivat: Lasten vanhemmat kuuntelevat jo riittävästi lastensa mielipiteitä; päiväkoti-ikäiset lapset ovat niin nuoria, ettei heidän mielipiteitään ole tarpeen kuulla; koulussa lapset voivat riittävästi vaikuttaa omiin asioihinsa; lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa; on hyvä asia, että koulussa on oppilaskunta oppilaiden vaikuttamisen väylänä; koulun pihaa kunnostettaessa pitää kysyä oppilaiden mielipiteitä; kuntien nuorisovaltuustoilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa; lapset ja nuoret ovat aina äänessä, se on jo haitaksi; äänioikeusikärajoja kuntavaaleissa ei kannata nykyisestään muuttaa.

Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, työhön osallistuminen, ammatti/asema, siviilisääty, elämäntilanne, tuloluokka, asunnon tyyppi, asuinlääni ja -maakunta.