Authors

• Kurunmäki, Seija (Konseptikehitys Kuule Oy)
• Leppänen, Anne (Konseptikehitys Kuule Oy)
• Hellström, Eeva (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Maamerkit-ohjelma)
• Aho, Pauliina (Taloustutkimus Oy)

Keywords

elämänhallinta, maaseudun suunnittelu, maaseutu, maaseutuelinkeinot, maaseutukulttuuri, maaseutumatkailu, maaseutupolitiikka, maaseutuympäristö, maaseutuyritykset

Abstract

Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se kestää 5 vuotta.

Vastaajilta kysyttiin, miten tärkeitä erilaiset asiat ovat, jotta elämän voisi kokea hyväksi. Esitetyt asiat olivat: elämän turvallisuus, riittävä toimeentulo, elämän tarkoitus, itsensä toteuttaminen, hyvät harrastusmahdollisuudet, kuuluminen johonkin yhteisöön, luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta nauttiminen, arkielämän hallinta, riittävästi vapautta elämässä, tilava asunto, viihtyisä asuinympäristö, virikkeellinen elinympäristö, helposti saavutettavat palvelut, mielekäs työ, helppo ja sujuva työmatka, kiireetön ja paineeton elämänrytmi, puhdas ja turvallinen ruoka, riittävästi lähimmäisen rakkautta, mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin, hyvät mahdollisuudet liikkua netissä. Lisäksi kysyttiin miten tyytyväisiä vastaajat ovat näiden asioiden toteutumiseen omassa elämässään.

Vastaajilta tiedusteltiin, miten erilaiset asumisen tavat vastaavat toiveita hyvän elämän rakentumisesta. Tällaisia asumistapoja olivat: asuminen kaupungissa, asuminen maaseudulla, asuminen ajoittain ja vaihdellen kaupungissa ja maaseudulla sekä asuminen ympäristössä, joka on luonteeltaan kaupungin ja maaseudun väliltä. Pyydettiin myös vastaajan mielipidettä siitä, millaiset alueet ovat vastaajan mielestä maaseutua. Vastaajilta kysyttiin myös tuntevatko he itsensä maalaisiksi vai kaupunkilaisiksi.

Vastaajille esitettiin myös väittämiä maaseudusta ja sen luomista mielikuvista. Näitä olivat väittämät maaseudun säilyttämisestä asuttuna, tehtävän etätyön määrästä ja maaseudun vastaajassa herättämistä mielikuvasta. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, millaisen he uskoisivat maaseudun merkityksen olevan v. 2020 ja miten he toivoisivat asioiden olevan tuolloin. Esitettyjä maaseudun tulevaisuudenkuvia olivat: siellä asuu paljon ihmisiä, jotka tekevät etätyötä; sen puhdasta luontoa arvostetaan; sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan; monimuotoinen turismi kukoistaa siellä; maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä; siellä on paljon erilaista yritystoimintaa; se on voimakkaasti autioitunut. Lisäksi kysyttiin, mitä maaseutu tulee merkitsemään vastaajalle 10 vuoden kuluttua. Asuuko vastaaja kokonaan tai osittain maaseudulla, tekeekö hän siellä työtä tai etätyötä, omistaako vastaaja palan maaseutua, käykö hän siellä latautumassa vai onko maaseutu hänelle täysin merkityksetön.

Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti/asema, talouden rakenne, kotona asuvien lasten ikä, talouden koko, talouden bruttotulot sekä paikkakuntatietoja.