Authors

• Kansanen, Eliisa (Helsingin yliopisto. Käytännöllisen teologian laitos)
• Karppanen, Eetu (Helsingin yliopisto. Käytännöllisen teologian laitos)

Keywords

debriefing, debriefing, hyökyaallot, keskustelu, kirkko (instituutio), kirkon kasvatustoiminta, kriisit, sosiaaliset ongelmat, yhteiskunnalliset vaikutukset, yhteiskunta, yhteiskuntatyö

Abstract

Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten mielipiteitä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon roolista kollektiivisissa kriiseissä sekä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Kriisejä käsittelevässä osassa keskitytään Aasian tsunamikatastrofiin vuonna 2004 ja käsitellään myös kollektiivisia kriisejä yleensä. Yhteiskunnallisessa osiossa selvitetään suomalaisten käsityksiä kirkon vaikutuksesta yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Aluksi vastaajille esitettiin toisilleen vastakkaisia ilmaisuja ja heitä pyydettiin kertomaan kuinka lähelle esitettyjä ilmaisuja kirkko heidän mielestään sijoittuu. Seuraavaksi esitettiin väittämiä kirkon osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kirkon vaikutuksesta yhteiskunnallisiin asioihin. Väittämät käsittelivät lisäksi kirkon opetuksia oikeasta ja väärästä, kirkon tunnustuksellisuutta ja julistuksellisuutta sekä kirkon avoimuutta jäsentensä käsityksille.

Aasian tsunamikatastrofia käsiteltiin esittämällä vastaajille erilaisia toimia, joihin kirkko ryhtyi tsunamin jälkeen ja kysymällä, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät näitä toimenpiteitä. Vastaajilta tiedusteltiin myös millaisiin toimiin kirkon tulisi ryhtyä mahdollisten tulevien kriisien yhteydessä.

Mielipiteitä kirkon yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tutkittiin kysymällä antaako kirkko apua ja vastauksia joihinkin yhteiskunnassa esiintyviin ongelmiin. Lisäksi kysyttiin kuinka tärkeänä vastaajat pitivät, että kirkko pyrkii vähentämään yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia. Haluttiin myös tietää millaisina vastaajat kokivat kirkon mahdollisuudet vähentää yhteiskunnan ongelmia.

Seuraavaksi vastaajilta pyydettiin mielipidettä kirkon osallistumisesta yhteiskunnallisia ongelmia koskevaan julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Haluttiin myös tietää kuinka tärkeinä vastaajat pitivät kirkon toimintamuotoja perhe-elämään, työttömyyteen ja työelämään liittyvissä ongelmissa sekä kirkon toimintaa yhteiskunnan vähäosaisten ja syrjäytyneiden parissa.

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin myös voisivatko he kuvitella eroavansa kirkosta. Kaikilta vastaajilta kysyttiin uskovatko he Jumalaan ja kuinka usein he käyvät kirkossa. Tiedusteltiin myös kuinka uskonnollisia vastaajat kokevat olevansa, kuinka usein he rukoilevat, käyvät kirkossa ja kuinka suurta yhteenkuuluvuutta he tuntevat luterilaiseen kirkkoon.

Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, asuinpaikka, koulutus, päätoimi ja kirkkoon kuuluminen.