Authors

• Työministeriö
• Tilastokeskus

Keywords

henkilöstö, palkansaajat, palkkaus, tasa-arvo, tulevaisuudenodotukset, työaika, työelämä, työhyvinvointi, työilmapiiri, työkyky, työllisyys, työn sisältö, työolot, työsuhde, ylityö

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1992. Tutkimus on ensimmäinen Työministeriön Työpoliittinen tutkimus- sarjassa valmistunut työolobarometri. Puhelinkyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 880 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa.

Aluksi selvitettiin työpaikan henkilöstömäärää ja sen muutoksia kuluneen vuoden aikana, sekä kuinka kauan vastaaja oli työskennellyt työpaikallaan. Vastaajat kertoivat, oliko työntekijöitä otettu vakinaiseen tai tilapäiseen työsuhteeseen tai siirretty saman työnantajan muista työpaikoista. Lisäksi kysyttiin, oliko viimeisen 12 kuukauden aikana lomautettu, irtisanottu tai siirretty työntekijöitä ja oliko heitä esimerkiksi siirretty eläkkeelle tai jätetty palkkaamatta työntekijää pitkäaikaisen poissaolon sijaiseksi. Työpaikassa tapahtuneista muutoksista kysyttiin, oliko yritystä purettu pienemmiksi yksiköiksi, oliko työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyvää arviointia lisätty, oliko tuloksellisuuteen liittyviä lisiä alettu maksaa, ja oliko omalla väellä teetettyjä töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta.

Työpaikan ilmapiiriä selvitettiin kysymällä, olivatko ristiriidat esimiesten ja alaiasten, työntekijöiden tai eri henkilöstöryhmien välillä lisääntyneet, ja oliko kilpailuhengessä tapahtunut muutoksia viimeisen vuoden aikana. Seuraavaksi kysyttiin vaikutusmahdollisuuksien parantumista tai heikkenemistä muun muassa laitehankintojen ja työtehtävien suhteen. Vastaajat ottivat kantaa siihen, olivatko ammattijärjestöjen vaikutusmahdollisuudet lisääntymässä vai vähenemässä.

Työaikaa selvitettiin tiedustelemalla, oliko käytössä joustava työaika, olivatko palkalliset tai palkattomat ylityöt lisääntyneet, oliko vastaaja tehnyt ylitöitä, ja millaisen korvauksen hän oli niistä saanut. Seuraavaksi tiedusteltiin työtahdin, työturvallisuuden työn fyysisen ja henkisen rasittavuuden, tuloksellisuuden ja esimerkiksi kannustuksen lisääntymistä tai vähentymistä viimeisen vuoden aikana.

Palkkaukseen liittyen tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä. Lisäksi tiedusteltiin, vaikuttiko työn määrä, laatu tai työyksikön tulos palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkan kehittyvän seuraavan vuoden aikana. Seuraavaksi kysyttiin, pitikö vastaaja mahdollisena saavansa ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisi työttömäksi. Vastaajat myös arvioivat yleistä työllisyystilannetta vuoden kuluttua. Lopuksi arvioitiin työelämän muuttumista muun muassa työnteon mielekkyyden, tasa-arvon, ympäristökysymysten ja esimiesten johtamistavan osalta.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1992) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. ikä sukupuoli ja koulutus ja työpaikan toimiala.